Seta luovutti perjantaina 21.3.2025 Palveluvalikoimaneuvostolle (Palko) 5 766 nimen kansalaisvetoomuksen sukupuolidysforian hoitosuositusten päivittämisestä transihmisten terveyttä paremmin tukevaksi.
Sukupuolidysforian hoitoa ohjaavat Palkon voimassa olevat suositukset, jotka hyväksyttiin 2020. Jo tuolloin järjestöt toivat esiin monia suosituksiin liittyviä puutteita ja suositukset aiheuttivat huolta sukupuolta vahvistavan hoidon saamisen heikentymisestä. Vetoomuksessa vaaditaan, että hoidot päivitetään vastaamaan kansainvälisiä standardeja ja tarjotaan yhdenvertaisesti kaikille, myös alaikäisille ja ei-binääreille.
Setan nopeimmin allekirjoituksia keränneen vetoomuksen ottivat vastaan Palkon puheenjohtaja Sirkku Pikkujämsä (yllä olevassa kuvassa vasemmalla), pääsihteeri Hanna-Mari Jauhonen sekä valmisteleva virkahenkilö Tiina Leinonen (alla olevassa kuvassa oikealla). Palko päättää seuraavassa kokouksessaan aloittaako se suositusten päivittämisen, ja asia annetaan tiedoksi pian kokouksen jälkeen. Mikäli päivittämiseen ryhdytään, kuuluu prosessiin myös järjestöjen ja transihmisten kuulemisia ja mahdollisuus vaikuttaa Ota kantaa -palvelussa.
Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo (kuvassa vasemmalla) ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sosiaaliohjaaja Elina Sorsa (kuvassa keskellä) kertoivat nykytilanteen vaikutuksista sukupuolen korjaushoitoja tarvitsevien hyvinvointiin, erityisesti nuorten tilanteesta. Nuoret jäävät ilman sukupuolta vahvistavaa hoitoa, koska sukupuoliristiriidasta tai muista syistä johtuvien mielenterveysongelmien hoito korostuu liikaa. Sukupuolta vahvistavaa hoitoa ja mielenterveyden tukea tulisi aiempaa useammin tarjota rinnakkain.
“Tällä hetkellä nuoria odotutetaan ja blokkerihoidon saaminen on usein liian myöhäistä. Nuorilla ei ole resilienssiä odottaa jopa kahdeksaa vuotta hoitoja, joita he tarvitsevat, jolloin osa turvautuu myös itselääkintään. Nuoret myös jättävät mielenterveytensä hoitamatta, koska arvottavat sukupuolidysforian hoidon ensisijaiseksi”, Elina Sorsa kertoo.
Nuorten kohdalla korostuvat myös vaikeudet navigoida hoitojärjestelmässä sekä epäluottamus terveydenhuoltoon. Osa nuorista saa sukupuolta vahvistavaa hoitoa vanhempiensa taloudellisen tuen turvin ulkomaisilta klinikoilta. Tämä asettaa transnuoret myös hyvin epätasa-arvoiseen asemaan.
Myös lähivuosina ICD11-järjestelmään siirtyminen Suomessa vaikuttaa transterveydenhuoltoon, mutta tätäkin olennaisempana Tarjamo pitää tahtoa aidosti kehittää hoitoja. Hän otti esille sukupuolta vahvistavaan hoitoon liittyvän politisoitumisen.
“Haluamme aiheesta tasapainoisempaa keskustelua, sillä esimerkiksi Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa juuri julkaistut satasivuiset hoitosuositukset vievät hoitoa eri suuntaan kuin mitä Britanniassa ja osassa Yhdysvaltoja. Toivomme, että nämä suositukset huomioidaan ja ne ovat myös Suomessa valmistelun pohjalla. Julkinen keskustelu pyörii tällä hetkellä hoitojen rajaamisessa ja kieltämisessä eikä niiden kehittämisessä“, pääsihteeri sanoo.
Palkon pääsihteeri Hanna-Mari Jauhonen toi esiin perusterveydenhuollon kehittämisen, jolla oli 2020 julkaistuissa suosituksissa merkittävä rooli. Hänen mukaansa annetun palautteen perusteella on tunnistettu, että hoitopolun alkupäässä ei ole riittävää osaamista sukupuolidysforian tunnistamisessa ja ensivaiheen tuessa.
Lisätietoa:
Setan lausunto Palkolle sukupuolidysforian hoidon suositusten päivittämisestä 2023