Millaista on olla sateenkaarinuori 2020-luvun Suomessa? “Tää on kuka mä oon” -videokokonaisuudessa sateenkaarinuoret Alex, Armin, Emil, Jenni, Syksy, Valo ja Eva kertovat ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Videot on tarkoitettu opettajille ja kasvattajille tiedon lisäämiseksi sateenkaarinuorista ja käytettävissä opetuksessa.

1. Dokumentit

“Tää on kuka mä oon” – sateenkaarinuoret äänessä

Dokumentäärinen haastatteluvideo (24 min) “Tää on kuka mä oon” – sateenkaarinuoret äänessä -video sopii katsottavaksi kaikille sateenkaariaiheista kiinnostuneille sekä opetusmateriaaliksi sateenkaariaiheiden käsittelyyn kaikilla koulutusasteilla.

Sukupuoli- ja heteronormit sateenkaarinuorten silmin

Haastatteluvideo (17 min) kertoo sukupuoli- ja heteronormien vaikutuksesta sateenkaarinuorten elämään.

2. Sateenkaarinuorten viesti opettajille

Sateenkaari koulussa

Sateenkaari koulussa -videon (21 min.) on suunnattu opettajille ja muille opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Videon avulla he pääsevät tutustumaan siihen, millaista on käydä koulua ja opiskella sateenkaarinuorena. Esiin nousevia teemoja ovat muun muassa kiusaaminen, tuen saaminen, hyvät käytännöt, normatiivisuus, näkymättömyys ja näkyvyys koulumaailmassa. Ajatuksia herättävä video saa ammattilaisen pohtimaan, miten opetusta ja koulun toimintaa voi muokata yhdenvertaiseksi kaikille.

Kokemuksia koululiikunnasta

Koululiikuntaa käsittelevä video (10 min) on suunnattu erityisesti liikunnanopettajille. Videolla sukupuolivähemmistöihin kuuluvat Syksy ja Armin jakavat kokemuksiaan koululiikunnasta. Miten sukupuolivähemmistöön kuuluminen ja sukupuolinormatiivisuus voi vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen? Miten kehodysforia voi vaikeuttaa liikunnasta nauttimista? Nuorten kokemukset avaavat liikuntatuntien haasteita konkreettisella tavalla, mutta ohjaavat opettajia myös ratkaisujen etsimiseen.

3. Oppimistehtävät sateenkaarinuorista

Oppimistehtävät sateenkaarinuorista liittyvät 12 lyhyeen (2-5 min.) teemavideoon, joissa sateenkaarinuoret kertovat kokemuksistaan ja ajatuksistaan eri aiheista. Aiheina ovat esimerkiksi koulumaailma, näkyvyys ja näkymättömyys, ystävyys, suhde vanhempiin ja sosiaalinen media. Jokaiseen teemavideoon on laadittu pohdintatehtäviä, joita oppilaat ja opiskelijat voivat tehdä yksin tai yhdessä. Moneen kysymykseen ei ole oikeaa tai väärää vastausta, tarkoitus on herättää nuorissa ajatuksia.

Materiaalia voi käyttää osana peruskoulun ja toisen asteen opintoja, korkeakouluopintoja tai omaksi iloksi itseopiskeluun. Jokaisen teeman yhteyteen olemme tehneet pohdintakysymyksiä. Moneen kysymykseen ei ole oikeaa tai väärää vastausta, tarkoitus on herättää ajatuksia.

Niihin kysymyksiin, joihin on olemassa yksiselitteinen vastaus, löytyy lisätietoa esimerkiksi näiltä tai Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen verkkosivulta.

Ohje opettajalle:

Ohjeista oppilaat katsomaan video tai videot valitsemasi teemojen perusteella tai anna oppilaiden itse valita kiinnostuksensa mukaan. Pari- tai pienryhmätyöskentely voi pohdinnan kannalta olla mielekäs vaihtoehto.
Valitse tai annan oppilaiden valita kysymykset, joista keskustella. Monen pohdintatehtävän sijaan voi joskus olla mielekästä valita yksi tehtävä, jolloin vastauksena voi olla syvempää pohdintaa vaativa essee.
Keskustelkaa vastauksista yhdessä, jotta tietokysymyksiin saadaan oikeat vastaukset ja jotta nuoret pääsevät jakamaan pohdintojaan.

1. tehtävä: ystävät – “Mä ymmärrän sua”

Mikä merkitys Alexin ystävillä on ollut hänen elämässään?
Miksi ystävien merkitys voi ylittää perheen merkityksen?
Mitä olisi voinut tapahtua, jos Alexilla ei olisi ollut hyvää ystäväverkostoa?
Voiko ystävillä olla erilainen merkitys sateenkaarinuorille kuin cis-heteronuorille? Miksi?
Minkälainen ystävä sinä olet?
Alex määrittelee itsensä sanalla trans. Mitä se tarkoittaa?
Millaisin tavoin voit tukea ystävääsi, joka kertoo sinulle kuuluvansa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön?
Mitä ei missään nimessä kannata sanoa identiteetistään kertovalle kaverille?
Millaisin tavoin voit olla hyvä liittolainen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, vaikka et itse kuuluisi samaan vähemmistöön? Voit pohtia tätä niin arjen (esimerkiksi koulu- tai harrastusympäristön) kuin laajemmin yhteiskunnankin tasolla.

2. tehtävä: koulumaailma – “Paikka tässä maailmassa”

Pitäisikö mielestäsi sateenkaariasioista puhua jo varhaiskasvatuksessa?
Jos, miksi? Jos ei, miksi?
Mitä haittaa voi olla tiukkoja normeja vahvistavasta opetuksesta?
Onko opettajilla mielestäsi tarpeeksi ymmärrystä sateenkaariasioista?
Miksi tiedon etsiminen yksin ei ole Valon mielestä mielekästä?
Ops velvoittaa sateenkaariasoiden käsittelyyn koulussa. Miksi siitä on tehty velvoittavaa?
Millä luokalla ja missä aineessa muistat itse kuulleesi ensimmäisen kerran sateenkaariasioista? Milloin aihetta on käsitelty syventävästi?
Millaisia velvollisuuksia opettajilla on moninaisuudesta puhumiseen?

3. tehtävä: suhde vanhempiin – “Nää asiat ei oo tuttuja”

Millainen suhde Syksyllä on vanhempiinsa?
Miten Syksyn identiteetti on vaikuttanut suhteeseen?
Miltä mahtaa tuntua, jos vanhemmat eivät hyväksy lapsensa identiteettiä?
Mitä sellaisessa tilanteessa tulisi tehdä?
Mistä vanhempien stereotyyppiset, ennakkoluuloiset tai negatiiviset ajatukset esimerkiksi sukupuolivähemmistöistä voivat johtua?
Jos sateenkaariasioista olisi yleisesti enemmän tietoa, miten se voisi vaikuttaa sateenkaarinuorten ja heidän vanhempiensa suhteisiin?
Millaisilta tahoilta voi saada ammattiapua lapsen ja vanhempien väliseen suhteeseen?

4. tehtävä: translaki – “Että heidän maailma olisi vähän iloisempi”

Tiedätkö, miksi Suomen ns. translakia tulisi muuttaa?
Miten sitä tulisi muuttaa?
Miksi Jenni haluaa edistää asiaa, joka ei häntä koske?
Onko sinulla asioita, joita haluaisit edistää ja jotka eivät vaikuta suoraan sinuun?
Jennin identiteetti on panseksuaali. Mitä se tarkoittaa?
Tutustu translain uudistamisen tavoitteisiin
Miksi translain muutos voisi vähentää myös terveydenhuollon kuormitusta?
Mitä henkilön oikeuksia vaatimus pakkosterilisaatiosta rikkoo?

5. tehtävä: näkymättömyys – “Tuntuu, ettei ole olemassa yhteiskunnan silmissä”

Millaisissa tilanteissa Valo on kokenut olevansa näkymätön?
Miltä näkymättömänä oleminen voi tuntua?
Mitä pitäisi muuttaa, jotta kaikki voisimme olla näkyviä?
Mitä sinä voit tehdä?
Valon identiteetti on muunsukupuolinen. Mitä se tarkoittaa?
Mitkä yhteiskunnan rakenteet ovat erityisen sukupuolittavia?
Tunnistatko yhteiskunnassamme rakenteita, jotka eivät jaottele ihmisiä sukupuolen mukaan?
Miksi jotkut ihmiset vastustavat yhteiskunnan rakenteiden muuttamista sukupuolittamattomiksi?
Miksi sukupuoli kategoriana on monessa yhteiskuntajärjestelmässä tärkeä? Tulisiko sen olla tärkeä?
Kuvittele yhteiskunta, jossa sukupuolta ei ole lainkaan. Mitä mahdollisuuksia näet? Entä mitä haasteita?

6. tehtävä: sateenkaariaktivismi – “Olis kiva, jos tää olis vähän helpompaa muille”

Miksi Armin ryhtyi sateenkaariaktivistiksi?
Minkälaista aktivismia Armin on toteuttanut?
Mitä se on antanut Arminille?
Minkälainen aktivismi voisi kiinnostaa sinua itseäsi?
Armin on transmies. Mitä se tarkoittaa?
Millaisia positiivisia tai negatiivisia asenteita olet havainnut seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien aktivismia kohtaan? Millaisia vaikutuksia näillä asenteilla voi olla aktivisteihin?
Voiko enemmistöön kuuluva tehdä aktivismia vähemmistöjen asioiden edistämiseksi? Millaisia asioita silloin kannattaa ottaa huomioon?

7. tehtävä: ammatti- ja vertaistuki – “Kun mä oon kasvanut ihmisenä…”

Mistä Syksy on saanut voimavaroja itselleen?
Miten ammattilaisten apu on auttanut Syksyä?
Entä mikä on ollut vertaistuen rooli Syksyn elämässä?
Miksi Syksy antaa itse vertaistukea?
Minkälaista Syksyn elämä olisi voinut olla ilman ulkopuolisten tukea?
Oletko itse saanut vertaistukea? Millaisista asioista voisit itse antaa vertaistukea?
Pohdi ammattilaistuen ja vertaistuen rajoja. Mitä eroa on ammattilaistuella ja vertaistuella?
Mitä ihmisenä kasvaminen tarkoittaa? Miten sitä voi mitata?
Miten olet itse kasvanut ihmisenä?

8. tehtävä: ulostulo – “Kyllähän minä jo tiesin”

Mitä ”ulostulo” tarkoittaa?
Eva sanoo, ettei häntä hyljätty. Miksi joku voitaisiin hylätä seksuaalisen suuntautumisen vuoksi?
Miksi ulostulo omalle äidille tai muulle läheiselle voi olla iso hetki?
Mistä äidin ”tiesin jo” -reaktio kertoo?
Miksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat joutuvat tulemaan ”ulos kaapista”?
Millaisten asioiden pitäisi muuttua, ettei kukaan joutuisi “olemaan kaapissa”?

9. tehtävä: representaatiot – “Mie oon tosi arvokas sellaisena kuin mie oon”

Miksi Valo pitää representaatiota tärkeänä?
Onko nykyään tarpeeksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvia esikuvia?
Onko muunsukupuolisuus tarpeeksi näkyvää mediassa ja sosiaalisessa mediassa?
Mikä on esikuvien merkitys nuorille?
Minkälaisia esikuvia sinulla on tai on ollut?
Mihin ominaisuuksiin olet esikuvissasi samastunut?
Millaisia esikuvia itse kaipaisit?
Minkälaisissa konteksteissa mediassa ja sosiaalisessa mediassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat näkyvissä? Minkälaisista konteksteissa heistä ei puhuta?

10. tehtävä: väkivaltakokemus – “Kaksi miestä suutelemassa”

Miksi kahden miehen läheisyys voi synnyttää joissain väkivaltaisuutta?
Jos tilanteessa olisi ollut naispari, olisiko myös se aiheuttanut väkivallan uhkaa? Miksi?
Miksi uhkaavassa joukossa miesten ja naisten käytös oli erilaista?
Mitä tunteita tilanne herätti Emilissä?
Minkä luulet muuttuneen anteeksipyytäneen miehen ajattelussa?
Mikä oli mielestäsi rohkein teko kuvatussa tapahtumassa?
Tutustu lainsäädäntöön: Millaiset rikokset tulkitaan viharikoksiksi? Miten viharikosmotiivi voi vaikuttaa tuomioon?
Mitkä tahot seuraavat ja tilastoivat viharikoksia?
Miksi viharikokset ovat aliraportoituja?
Miksi joskus termit mies- tai naisoletettu voivat olla tarpeellisia?

11. tehtävä: sosiaalinen media – “Portti kokemuksiin, joista pystyin löytämään itseni”

Minkälainen positiivinen merkitys sosiaalisella medialla on ollut Alexille?
Miksi sateenkaarinuorille somella voi olla erityisen suuri merkitys?
Mitä negatiivisia vaikutuksia somella voi olla?
Mikä merkitys sosiaalisella medialla on sinulle?
Pohdi erilaisia käyttämiäsi sosiaalisen median kanavia. Onko niistä helppo löytää sateenkaarinuoriin liittyviä sisältöjä?
Myös somessa tapahtuu syrjintää. Miten käyttämissäsi somekanavissa voi raportoida häirinnästä ja syrjinnästä sekä suojautua siltä? Ovatko nämä toiminnot riittäviä tai riittävän tehokkaita?
Kenellä tai millä tahoilla on mielestäsi vastuu ehkäistä ja vähentää sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa häirintää ja syrjintää?

12. tehtävä: itsemäärittelyoikeus – “Ihminen itse tuntee itsensä parhaiten”

Miksi itsemäärittelyoikeus on tärkeä?
Mitä tarkoittaa oikeus olla määrittelemättä itseään?
Millä tavoin ulkopuolelta voidaan määrittää henkilön sukupuoli väärin?
Miltä tuntuu tulla määritellyksi väärin?
Onko sinut joskus nähty väärin jonkun ominaisuutesi perusteella?
Suomen kielen hän-pronomini on sukupuolineutraali. Millaisia sukupuolineutraaleja pronomineja muissa kielissä käytetään?
Suomen kieli sukupuolittaa ihmisiä muissa yhteyksissä kuin pronomineilla. Millaisia tarpeettomasti sukupuolittavia sanoja tai ilmaisuja keksit?

Moninaisuus on meissä (2013)

Dokumenttivideo: Moninaisuus on meissä! Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus nuorten elämässä

Kahdeksan nuorta, kahdeksan erilaista tarinaa, yksi yhteinen ilta. “Moninaisuus on meissä. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus nuorten elämässä” -dokumentti kertoo omaa elämäänsä pohtivista nuorista maailmassa, jonka sukupuolittuneisiin muotteihin ja rooleihin kaikki eivät mahdu. “On kaikista tärkeintä, että sä oot just se oma itsesi.” Millainen on cheerleader-tyttö, joka on homo? Entä transgenderiksi itsensä määrittelevä Reiska? Entä Darja, joka ei halua määritellä itseään eikä muita?

Eri puolilla Suomea kasvaneiden nuorten tarinoissa kuulemme identiteettipohdiskelujen lisäksi ajatuksia ystävyydestä, perheestä ja lähisuhteista, työstä, koulusta, kiusaamisesta ja tuen saamisesta sekä normeista ja niiden rikkomisesta.

Sateenkaarevat identiteetit näyttäytyvät nuorten maailmassa moninaisina ja tavallisina. “Transsukupuolisuus on sisällä identiteetissä.” Videon kesto on 18 minuuttia. Se on suunnattu kaikenikäisille nuorille ja aikuisille, erityisesti kouluissa ja ammatillisissa opinnoissa. Nuorten tarinat antavat ajateltavaa kaikille nuorille ja aikuisille.