Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo siitä, kehen ihminen ihastuu, rakastuu, tuntee emotionaalista ja/tai eroottista vetovoimaa. Seksuaalinen suuntautuminen määritellään yleisimmin tunteiden kohteen ja oman sukupuolen perusteella, mikä ei tee siitä aina yksiselitteistä asiaa.
Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus on käsite, jolla viitataan koko siihen suuntautumisten kirjoon, mitä ihmisillä on. Seksuaalivähemmistöistä käytämme joskus lyhennettä hlb (homot, lesbot, biseksuaalit).
Mitä on seksuaalinen suuntautuminen?
Sitä, että henkilö tuntee vetoa eri sukupuolen edustajaan kuin mitä itse on – usein nainen mieheen ja mies naiseen – kutsutaan heteroudeksi. Jos vetovoiman kohde on oman sukupuolen edustaja, käytetään termiä homous. Homo on miehistä kiinnostunut mies ja lesbolla viitataan naiseen, joka on kiinnostunut naisista. Homo-sanaa voidaan myös käyttää sukupuolesta riippumatta, myös naisista pitävä nainen voi määritellä itsensä homoksi.
Biseksuaali eli biseksuaalinen henkilö kokee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetovoimaa sekä samaa että eri sukupuolta olevia kohtaan. Joillekin vetovoiman kohteen sukupuolella ei ole merkitystä. Termit biseksuaalisuus ja panseksuaalisuus ovat osittain päällekkäisiä.
Panseksuaali eli panseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista tai/ja emotionaalista vetoa kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan. Kiinnostuksen kohteen sukupuolella ei ole heille merkitystä. Monet panseksuaalit kokevat, että termi vapauttaa luokittelemasta seksuaalisen kiinnostuksen kohteita sukupuolen mukaan. Termit panseksuaalisuus ja biseksuaalisuus ovat osittain päällekkäisiä.
Jotkut sateenkaarevat ihmiset identifioivat itsensä sanalla ”queer”. Määritelmän mukaan ”queer” pakenee määritelmiä, joten emme voi tietää, mitä tämä identiteetti kätkee taakseen. Tämä onkin useimmiten queer-henkilön tavoite. Joskus lyhenteellä ”Q” voidaan tarkoittaa englannin kielistä sanaa ”questioning”. Sillä voidaan viitata sekä siihen, että henkilö kyseenalaistaa koko ihmisten seksuaalisen suuntautumisen määrittelyn mielekkyyden että siihen, että henkilö etsii omaa seksuaalista suuntautumistaan.
Osalle ihmisistä aseksuaalisuus on seksuaalinen suuntautuminen, mutta ei kaikille. Aseksuaali ihminen voi myös identifioida itsensä homoksi, bi- tai panseksuaaliksi tai heteroksi. Tällöin hän voi tuntea romanttista vetoa, mutta ei halua seksuaalista kanssakäymistä.
Muita seksuaalisia suuntautumisia
Seksuaalisen suuntautumisen määrittely on aina itsemäärittelykysymys. Perinteisten määritelmien rinnalle on syntynyt ja syntyy uusia määritelmiä. Etenkin englannin kielellä määritelmiä on runsaasti, kaikkia niitä ei tosin Suomessa ole ainakaan vielä otettu käyttöön. Koska perinteiset seksuaalisen suuntautumisen määritelmät ottavat lähtökohdaksi subjektin oman sukupuolen, ne ovat varsin haasteellisia erityisesti sukupuolen moninaisuuden näkökulmasta.
Uudempia määritelmiä, jotka eivät pakota subjektin sukupuolta binääriin, ovat muun muassa androseksuaali ja gyno- tai femmeseksuaali. Ne kertovat siitä, että henkilö tuntee vetoa miehiin ja/tai maskuliinisuuteen tai naisiin ja/tai feminiinisyyteen ottamatta kantaa henkilön omaan sukupuoleen.
On hyvä tiedostaa, etteivät kaikki seksuaalisuus-päätteiset sanat viittaa seksuaaliseen suuntautumiseen. Esimerkiksi metroseksuaali, retroseksuaali tai sapioseksuaali eivät ole seksuaalisia suuntautumisia etenkään ihmisoikeuskontekstissa. Kaikki ihmiset eivät myöskään halua käyttää itsestään mitään identiteettinimikettä. Ihminen voi kertoa pari- tai monisuhteestaan, mutta sen perusteellakaan ei toisen ihmisen seksuaalista suuntautumista voi ulkopäin määritellä.
Sukupolvierot näkyvät tavassa määrittää seksuaalista suuntautumista. Sateenkaarinuoret 2020-luvulla määrittelevät itsensä eri tavalla kuin 70-luvulla syntyneet. Nuorten itsemäärittelystä voi lukea lisää verkkonuorisotalo Loisteen ammattilaisten artikkelista Sateenkaarinuorten moninaiset määritelmät.
Mistä tiedän olevani?
Ihmiset alkavat hahmottaa omaa seksuaalista suuntautumistaan hyvin eri-ikäisinä. Monella aikuisella homolla muistot lapsuudesta kertovat, että he ”ovat aina olleet homoja”. Toisaalta seksuaalinen suuntautuminen voi muuntua elämänkaaren aikana – erityisesti naisilla – joten ikääntyneetkin voivat havaita itsessään ennen tuntemattomia eroottisia ja emotionaalisia tuntemuksia samaa sukupuolta kohtaan.
Yleisintä on, että seksuaalinen suuntautuminen kirkastuu murrosiästä lähtien. Tutkimukset viittaavat siihen, että osa hlb-nuorista osaa nimetä kokemuksensa entistä aikaisemmin. Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä oli ensimmäisen kerran mahdollisuus kertoa oma seksuaalinen suuntutuminen. Toisen asteen opiskelijoiden vastaukset kertovat, että noin 15 % tytöistä ja 7 % pojista on joku muun seksuaalisen suuntautumisen identiteetti kuin hetero.
Monella nuorella, etenkin naisilla, oma seksuaalisen suuntautumisen identiteetti kirkastuu nuorena aikuisena. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa kehityspolkua seksuaalisen suuntautumisen suhteen eikä meillä ole tarkkaa tietoa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lukumäärästä.
Onko homo vai hetero ei myöskään ole mustavalkoinen asia. Monella heteroksi itsensä määrittelevällä voi olla seksuaalista halua samaa sukupuolta kohtaan ja osa on harrastanut seksiä samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa. Samoin monella lesbolla voi olla muiden kuin naisten tai homolla muiden kuin miesten kanssa seksiä. Seksuaalinen suuntautuminen identiteettinä ei siis ole suoraan suhteessa seksikäyttäytymiseen.
Toiset määrittelevät itsensä seksuaalivähemmistöön kuuluviksi ennen kuin heillä on seksikokemuksia. Seksuaalista mielenkiintoa samaa sukupuolta kohtaan on huomattavasti suuremmalla osalla ihmisiä kuin vain niillä, jotka määrittelevät itsensä hlb-ihmisiksi. Voi olla, että ”100 % heteroita” ja ”100% homoja” on vain vähemmistö ihmisistä.
Seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta, eikä se ole tahdonalainen asia. Seksuaalinen suuntautuminen ei myöskään välttämättä ole ihmisen seksuaali-identiteetti, vaan esimerkiksi homous voi olla hyvin vahvasti sosiaalinen identiteetti.
On harhaa luulla, että se, mikä erottaa seksuaalivähemmistöt heteroista on seksi tai seksuaalisuus. Sekä ihastuminen, rakastuminen ja seksikäyttäytyminen ovat loppujen lopuksi hyvin samanlaisia ihmisillä seksuaalisesta suuntautumisesta riippuen. Erona on yhteiskunnan suhtautuminen samaa ja eri sukupuolta olevien suhteisiin. Esimerkkinä se, että samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet solmia avioliiton vasta vuodesta 2017 lähtien.
Heteronormista ja myyteistä
Yhteiskunnassamme vallitsee vahva heteronormi. Hetero-olettamuksen lähtökohta on, että kaikki ihmiset ovat heteroita, ellei muuta tule ilmi. Kun olettamukseen lisätään normi, tulee siitä muotti siitä minkälainen ihmisen tulisi olla: heteronormi määrää, että heterous on parempi, luonnollisempi ja toivotumpi vaihtoehto kuin seksuaalivähemmistöön kuuluminen. ”Pojat ihastuvat tyttöihin ja tytöt poikiin.” Poika, joka ihastuu poikaan ja tyttö, joka rakastaa tyttöä, nähdään erilaisina ja poikkeavina.
Normit ovat kulttuurimme tuotoksia, ne eivät synny tyhjiössä, eikä niitä voi suoraan laeilla luoda. Normeja voidaan muuttaa. Kun ymmärretään, kuinka rajoittavia tietyt normit ovat, voidaan niitä alkaa purkamaan. Ymmärrys siitä, kuinka tietyt normit rajoittavat turhaan ihan kaikkien elämää haitallisesti, auttaa löytämään motivaation normien muuttamiselle.
Kiusaaminen, syrjintä ja jopa väkivalta ovat yleisempiä hlb-ihmisiä kuin heteroita kohtaan. Homo- ja bifobialla tarkoitetaan pelkoa ja vastenmielisyyden tunteita seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Fobiat ovat irrationaalisia tunnetiloja, jotka liittyvät usein pelkoon tuntemattomasta. ”Homo” ei ole haukkumasana, vaan ihmisen identiteetti. Homotteluun ei saisi suhtautua välinpitämättömästi, vaan kaiken nimittelyn suhteen käytäntönä tulisi olla nollatoleranssi. Jos homottelua ilmenee, voidaan siihen puuttua muun muassa perehtymällä siihen, mitä ”homo” ja ”homous” merkitsevät. Voidaan myös miettiä, mitä itse asiassa halutaan ilmaista, kun homotellaan.
Seksuaalivähemmistöihin liitetään tiedon puutteessa paljon myyttejä. Kaikkien homojen ajatellaan olevan naismaisia, jotkut liittävät homouden pedofiliaan, positiivisena ennakkoluulona homojen ajatellaan olevan trenditietoisia sisustajia. Lesbojen ajatellaan vihaavan miehiä tai haluavan itse olla miehiä. Biseksuaaleja koskeva myytti on heidän yliseksuaalisuutensa – kaikki kelpaa – ja kykenemättömyys sitoutumiseen. Jotkut ennakkoluuloista ja stereotypioista voivat pitää paikkaansa, mutta seksuaalivähemmistöryhmien sisäinen moninaisuus on niin valtava, että yleistyksiä ei kannata tehdä.
Seksuaalivähemmistöjen syrjintäsuoja ja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite viranomaisille on kirjattu yhdenvertaisuuslakiin. Lain velvoite yhdenvertaisuussuunnitelman tekemisestä on yksi askel yhdenvertaisuuden edistämiseen, mutta se ei ole riittävä. Yhdenvertaisuus on asia, jonka tulisi näyttäytyä sekä rakenteissa että arjen toimintatavoissa, käytännöissä ja vuorovaikutuksessa. Jokaisella meistä on vastuu yhdenvertaisuuden toteutumisessa omassa elämänpiirissämme.
Lue lisää: Yhdenvertaisuuslaki suojelee seksuaalisen suuntautumisen perusteella tehdyltä syrjinnältä
Materiaalia
Setan aseksuaalisuustoimikunnan laatima tietopaketti (2019)
Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden infojuliste, koko A3. Sopii koulun tai vastaanoton seinälle, perustietopaketiksi yleisimmistä identiteeteistä ja niiden kuvauksista. Julkaistu vuonna 2023.
Haluatko vahvistaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia?
Seta vaikuttaa sen puolesta, että jokaisella on oikeus elää avoimesti omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä ja väkivallasta.