Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavalta sterilisaatiota. Tämä on räikeä ihmisoikeusloukkaus, josta Suomi on saanut lukuisia huomautuksia.
Voimassa oleva translaki vaatii sukupuoltaan korjaavalta myös täysi-ikäisyyttä, lääketieteellisiä tutkimuksia ja osoitusta siitä, että elää vastakkaisen sukupuolen sukupuoliroolissa. Translaki loukkaa sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia, kehollista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Translain kokonaisuudistus on edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle Suomessa.
Setan ja Trasekin Kuuluu kaikille -kampanjassa (2016-) vaaditaan translain kokonaisuudistusta, jota järjestöt ovat ajaneet jo pitkään. Viime hallituskaudella uudistus vaikuttikin etenevän oikeaan suuntaan, mutta lopulta sosiaali- ja terveysministeriö ei tuonut sitä käsittelyyn. Translakiin on tehty tällä hallituskaudella vain pakollinen tasa-arvoisen avioliittolain edellyttämä muutos naimattomuusvaatimuksen poistamisesta.
Setan ja Trasekin translakikampanjan tavoitteena on translaki, jossa sukupuolen juridinen vahvistaminen eli sukupuolimerkinnän muuttaminen henkilötietoihin perustuu omaan ilmoitukseen, on mahdollista alle 18-vuotiaille eikä se vaadi lääketieteellistä prosessia tai sterilisaatiosta. Itsemääräämisoikeus sukupuoleen toteutuu tällä hetkellä muun muassa Tanskassa, Norjassa, Maltalla ja Argentiinassa.
Translain uudistaminen kampanjan tavoitteiden mukaisesti vaatii tietoisuuden lisäämistä translain ongelmista ja vaikutuksista sukupuoltaan korjaavien elämään. Translaki vaikuttaa erityisesti transnuorten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin saada tarvitsemiaan hoitoja. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä loukkaa syvästi oikeutta päättää itse omasta lisääntymisestään. Juridisen sukupuolen vahvistamisen ja lääketieteellisen prosessin kytkeminen toisiinsa on johtanut tasapainotteluun sukupuolitemppuradalla.
Translain kokonaisuudistus sisältää:
– säädetään ilmoitusmenettely siihen, kun henkilö haluaa muuttaa juridisen sukupuolimerkinnän toiseksi eikä tämä vaadi psykiatrista arviota ”vastakkaiseen sukupuoleen kuulumisesta” tai todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä
– alennetaan juridisen (tai oikeudellisen) sukupuolen vahvistamisen ikärajaa 18-ikävuodesta
– transihmisten voimavarojen ja hyvinvoinnin lisäämistä ja väärinsukupuolittamisen vähenemistä, kun juridinen sukupuoli on oikein järjestelmissä mahdollisimman varhain
– transpoliklinikoiden resurssien tehokkaampaa käyttöä, kun hoidetaan ensisijaisesti henkilön sukupuoliristiriitaa psykiatrisen arvioimisen ja pitkän sukupuolen juridiseen vahvistamiseen tähtäävän prosessin sijaan
– translain hoitoastuksen muuttamista vastaamaan nykyistä ymmärrystä transidentiteeteistä ja transihmisten tarvitsemasta hoidosta
– koko lainsäädännön tarkastelua sukupuolen moninaisuuden näkökulmasta (kuten edellinen translakityöryhmä esitti).
Translain kokonaisuudistus ei tarkoita:
– sukupuolen korjaamiseen liittyvän kirurgian vaatimista alaikäisille.
Väitteitä ja vastauksia translain uudistamisesta
1. Henkilö ei voi itse tietää sukupuoltaan vaan se on vain lääketieteellisesti arvioitavissa!
Vastaus: Maailman lääkäriliitto ja Maailman terveysjärjestö eivät pidä transidentiteettejä sairauksina tai mielenterveysongelmina. Sukupuolta ei sinänsä pidä hoitaa, vaan henkilön kokemaa sukupuoliristiriitaa. Sukupuoli-identiteetti on itsemäärittelyasia.
2. Ehkä aikuinen voi tietää sukupuolensa, mutta ei lapsi ainakaan!
Vastaus: Jo pieni lapsi voi määritellä oman sukupuolensa. Lapsen sukupuoliristiriitaa hoidetaan sosiaalisella transitiolla ja sukupuolen juridisella vahvistamisella ja varhaisteini-iässä kansainvälisten suositusten ja yksilöllisen tarpeen mukaan myös hormoniblokkerihoidolla. Lapsille halutaan kasvurauhaa siinä sukupuolessa, mitä he ilmoittavat olevansa.
3. Itsemäärittelyoikeus johtaa siihen, että ihmiset korjaavat mielivaltaisesti sukupuoltaan ja esimerkiksi kikkailevat, ettei tarvitse mennä armeijaan.
Vastaus: Näin ei ole tapahtunut niissä maissa, joissa itsemääräämisoikeus sukupuoleen toteutuu.
Kuka vaatii translain uudistamista?
Suomen tulisi YK:n CEDAW-komitean antamien suositusten ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Suomea koskevan raportin (2012) mukaan pikaisesti muuttaa lakia transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta siten, ettei sukupuolen vahvistamiseksi edellytetä sterilisaatiota tai muusta syystä johtuvaa lisääntymiskyvyttömyyttä.
Suomen YK:n kidutuksen vastaisen komitean kuulemisessa marraskuussa 2015 otetaan esiin translain uudistaminen. Kidutuksen vastaisen komitean raportoija totesi, että ihmisten pakottaminen lääketieteellisiin toimenpiteisiin ja psykiatriseen arvioon vertautuu kidutukseen.
Euroopan Neuvoston parlamentaarinen yleiskokouksen päätöslauselmassa vaaditaan vuonna 2015, että jäsenmaat kunnioittavat ja suojelevat transihmisten oikeutta syrjimättömyyteen ja luovat itsemääräämisoikeuteen perustuvan, nopean, läpinäkyvän ja saavutettavan menettelyn juridisen sukupuolen tunnustamiseen.
2017 keväällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Ranskaa koskevassa päätöksessään, että lisääntymiskyvyttömyyden vaatiminen sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ehtona loukkaa ihmisoikeuksia. Tuomioistuin totesi, että Ranska on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artiklaa (oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta) vaatiessaan transihmisiltä todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä ennen kuin heidän sukupuolensa on voitu oikeudellisesti vahvistaa.
Euroopan komissio totesi 2017, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta tulee luopua juridisen sukupuolen vahvistamisen ehtona.
Suomi sai YK:n UPR-prosessissa vuonna 2017 useita suosituksia korjata translakiaan. Useat maat suosittivat Suomelle translain uudistusta, erityisesti sterilisaatio- ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista sukupuolen juridisen vahvistamisen edellytyksenä. Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat toistuvasti huomauttaneet, että nykyinen laki loukkaa ihmisoikeuksia. Suomi hylkää suositukset niitä pidemmin perustelematta.
Suomen virallinen valtiollinen toimielin, ihmisoikeusvaltuuskunta ottaa kantaa translain pikaisen uudistamisen puolesta loppuvuodesta 2017.
Tasa-arvovaltuutettu, lapsiasianvaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ottivat kantaa translain kokonaisuudistuksen puolesta toukokuussa 2018 yhteisessä kannanotossaan.
Karjalaisen eduskuntaryhmille 2018 toukokuussa teettämän kyselyn mukaan ¾ kansanedustajasta kannattaa varmasti tai todennäköisesti lisäntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista translaista.