Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavalta sterilisaatiota. Tämä on räikeä ihmisoikeusloukkaus, josta Suomi on saanut lukuisia huomautuksia.
Voimassa oleva translaki vaatii sukupuoltaan korjaavalta myös täysi-ikäisyyttä, lääketieteellisiä tutkimuksia ja osoitusta siitä, että elää vastakkaisen sukupuolen sukupuoliroolissa. Translaki loukkaa sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia, kehollista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Translain kokonaisuudistus on edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle Suomessa.
Setan tavoitteena on translaki, jossa sukupuolen juridinen vahvistaminen eli sukupuolimerkinnän muuttaminen henkilötietoihin perustuu omaan ilmoitukseen, on mahdollista alle 18-vuotiaille eikä se vaadi lääketieteellistä prosessia tai sterilisaatiosta. Itsemääräämisoikeus sukupuoleen toteutuu tällä hetkellä muun muassa Tanskassa, Norjassa, Maltalla ja Argentiinassa.
Translain uudistaminen vaatii tietoisuuden lisäämistä translain ongelmista ja vaikutuksista sukupuoltaan korjaavien elämään. Translaki vaikuttaa erityisesti transnuorten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin saada tarvitsemiaan hoitoja. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä loukkaa syvästi oikeutta päättää itse omasta lisääntymisestään. Juridisen sukupuolen vahvistamisen ja lääketieteellisen prosessin kytkeminen toisiinsa on johtanut tasapainotteluun sukupuolitemppuradalla.
Translain kokonaisuudistuksen tulisi sisältää:
– säädetään ilmoitusmenettely siihen, kun henkilö haluaa muuttaa juridisen sukupuolimerkinnän toiseksi eikä tämä vaadi psykiatrista arviota “vastakkaiseen sukupuoleen kuulumisesta” tai todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä
– alennetaan juridisen (tai oikeudellisen) sukupuolen vahvistamisen ikärajaa 18-ikävuodesta
– transihmisten voimavarojen ja hyvinvoinnin lisäämistä ja väärinsukupuolittamisen vähenemistä, kun juridinen sukupuoli on oikein järjestelmissä mahdollisimman varhain
– transpoliklinikoiden resurssien tehokkaampaa käyttöä, kun hoidetaan ensisijaisesti henkilön sukupuoliristiriitaa psykiatrisen arvioimisen ja pitkän sukupuolen juridiseen vahvistamiseen tähtäävän prosessin sijaan
– translain hoitoastuksen muuttamista vastaamaan nykyistä ymmärrystä transidentiteeteistä ja transihmisten tarvitsemasta hoidosta
– koko lainsäädännön tarkastelua sukupuolen moninaisuuden näkökulmasta (kuten edellinen translakityöryhmä esitti).
Translain kokonaisuudistus ei tarkoita:
– sukupuolen korjaamiseen liittyvän kirurgian vaatimista alaikäisille.
Translain kokonaisuudistus 2022
Translain kokonaisuudistus toteutuu vuonna 2022. Seta kuuluu lain valmistelu- ja arviointityöryhmään.
- Setan muistio medialle translain kokonaisuudistuksesta [pdf] (2022)
- Setan lausunto translain uudistamisen vaihtoehdoista (2021)
- Amnestyn Suomen osasto: Miksi ja miten translakia pitää uudistaa?
- Eduskunnan kirjaston tietopaketti translain uudistamisesta (2022)
Väitteitä ja vastauksia translain uudistamisesta
1. Henkilö ei voi itse tietää sukupuoltaan vaan se on vain lääketieteellisesti arvioitavissa!
Vastaus: Maailman lääkäriliitto ja Maailman terveysjärjestö eivät pidä transidentiteettejä sairauksina tai mielenterveysongelmina. Sukupuolta ei sinänsä pidä hoitaa, vaan henkilön kokemaa sukupuoliristiriitaa. Sukupuoli-identiteetti on itsemäärittelyasia.
2. Ehkä aikuinen voi tietää sukupuolensa, mutta ei lapsi ainakaan!
Vastaus: Jo pieni lapsi voi määritellä oman sukupuolensa. Lapsen sukupuoliristiriitaa hoidetaan sosiaalisella transitiolla ja sukupuolen juridisella vahvistamisella ja varhaisteini-iässä kansainvälisten suositusten ja yksilöllisen tarpeen mukaan myös hormoniblokkerihoidolla. Lapsille halutaan kasvurauhaa siinä sukupuolessa, mitä he ilmoittavat olevansa.
3. Itsemäärittelyoikeus johtaa siihen, että ihmiset korjaavat mielivaltaisesti sukupuoltaan ja esimerkiksi kikkailevat, ettei tarvitse mennä armeijaan.
Vastaus: Näin ei ole tapahtunut niissä maissa, joissa itsemääräämisoikeus sukupuoleen toteutuu.
Translain lyhyt historia
2022
Hallitus antaa hallitusohjelmaan perustuvan esityksensä eduskunnalle 22.9.2022.
2021
Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa työryhmän, joka alkaa maaliskuussa valmistella lakiesitys, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle loppuvuodesta. Setalta on edustus työryhmässä.
Trans ry:n Oikeus olla -kansalaisaloite kerää tarvittavat allekirjoitukset ja siirtyy käsittelyyn eduskuntaan. Kansalaisaloite vaatii täyttä itsemääräämisoikeutta sukupuoleen, myös lapsille ja nuorille.
2020
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä arvioi raportissaan tammikuussa nykyisen translain vanhentuneeksi ja esitti vaihtoehtoja lain uudistamiselle. 75 tahoa joudutti lokakuussa Setan koordinoimana kannanotossa translain säätämistä ja ilmaisi huolensa, että lakiuudistus ei etene.
2019
Yli 160 lääketieteen ammattilaista allekirjoittaa alkuvuoden aikana vetoomuksen translain uudistamiseksi. Trasekin teettämän mielipidemittauksen mukaan puolet suomalaisista poistaisi lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen translaista. Trasek aloittaa huhtikuussa Translaki2019-kampanjan.
Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa valtuutetun vuosikirjassaan 30 esitystä tulevaan hallitusohjelmaan, joissa vaaditaan oikeuksia myös intersukupuolisille ja translapsille.
Demareiden, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n muodostaman hallituksen ohjelmaan kirjataan itsemääräämisoikeuteen perustuvan translain kokonaisuudistus. Sukupuolen juridiseen vahvistaminen tulee mahdolliseksi omalla selvityksellä ja harkinta-ajalla. Järjestöt jatkavat kampanjointia, jotta uudistuksessa myös lasketaan ikärajaa 18-vuodesta.
2018
Translakikampanjaan sitoutuu lähes 50 vaikuttajatahoa, muun muassa hallituspuolueiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjä. Vaikuttajatahot ottavat laajasti kantaa translain uudistamiseksi kampanjan tavoitteiden mukaisesti, joita ovat itsemääräämisoikeus juridisessa sukupuolen vahvistamisessa, myös alle 18-vuotiaille ja ilman vaatimusta lisääntymiskyvyttömyydestä.
Karjalaisen eduskuntaryhmille toukokuussa teettämän kyselyn mukaan ¾ kansanedustajasta kannattaa varmasti tai todennäköisesti lisäntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista translaista.
WHO julkaisee kesäkuussa tuoreen CD11-luokituksen, jossa transsukupuolisuus on poistettu mielenterveysdiagnooseista. Muutos tarkoittaa jollain aikavälillä hoitojärjestelmän kehittämistä luokituksen suuntaisesti.
Tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu vaativat toukokuussa yhteisessä kannanotossaan, että Suomen translakia on uudistettava vastaamaan perus- ja ihmisoikeuksia.
YK:n itsenäinen lhbti-asiantuntija suosittaa sukupuolivähemmistöjä käsittelevässä raportissaan YK:n yleiskokoukselle, että sukupuolen juridinen korjaaminen perustuu itsemäärittelyoikeuteen ja tämän tulee toteutua myös lasten kohdalla.
Eduskunnan oikeusasiamies kiirehti loppuvuodesta antamassaan ratkaisussaan translain muuttamista siten, että siitä poistetaan lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä. Oikeusasiamiehen mukaan myös translain nimi tulisi muuttaa ja täysi-ikäisyyden kriteeriä tulisi myös arvoida säädösvalmistelussa ja harkita poistettavaksi sukupuolen oikeudellisessa vahvistamisessa ottaen huomioon lapsen ikä, kehitystaso ja lapsen etu.
2017
Suomi saa YK:n UPR-prisessissa (Universal Pediodic Review) useilta mailta suosituksen edistää translain uudistusta, erityisesti sterilisaatio- ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista sukupuolen juridisen vahvistamisen edellytyksenä. Suomi hylkäsi suositukset merkitsemällä ne tiedoksi UPR-vastauksessaan.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toteaa keväällä, että lisääntymiskyvyttömyyden vaatiminen on ihmisoikeusloukkaus. Samoin Euroopan komissio toteaa, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta tulee luopua juridisen sukupuolen vahvistamisen ehtona. Ihmisoikeusvaltuuskunta vaatii joulukuussa, että translain uudistus on aloitettava pikaisesti perustuen itsemääräämisoikeuteen alaikäiset huomioiden.
1.3. alkaen voimaan astuva tasa-arvoinen avioliittolaki poistaa translaista vaatimuksen naimattomuudesta sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona. Avioliittoa ei tarvitse enää muuttaa rekisteröidyksi parisuhteeksi eikä toisinpäin.
Peruspalveluministeri Rehula vahvistaa mediassa, että translakia ei aiota edistetä tällä hallituskaudella perussuomalaisten vastustuksen vuoksi. Ministeri kertoo muutoin olevansa valmis viemään eteenpäin jo valmistellun esityksen translaiksi (ei sisällä itsemääräämisoikeutta). Rehulan jälkeen jatkanut Annika Saarikko jatkaa samoilla linjoilla ja sanoo olevansa valmis edistämään tranlain kokonaisuudistusta, jos poliittinen ilmapiiri sen sallisi.
Silvia Modigin tekemä lakialoite sterilisaatiovaatimuksen poistosta on vireillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Valiokunnan puheenjohtaja Tuula Haataisen (sd) mukaan lakialoite pystyttäisiin ottamaan käsittelyyn, jos enemmistö 17-jäsenisestä valiokunnasta niin haluaa. Lakialoitteen on allekirjoittanut 85 kansanedustajaa, joista valiokunnassa istuu kahdeksan. Allekirjoittajia on kaikista muista hallituspuolueista paitsi sinisistä, jotka kuitenkin tukivat äitiyslaki-kansalaisaloitteen viemistä eduskuntaan syksyllä 2017.
Ihmisoikeusvaltuuskunta vaati joulukuussa kannanotossaan hallitusta ryhtymään translain pikaiseen uudistamiseen. Valtuuskunnan tavoitteena on itsemääräämisoikeus sukupuoleen ja tranlaissa olevan 18-vuoden ikärajan kriittinen tarkastelu. Tämä oli merkittävä kannanotto suomalaisilta ihmisoikeusasiantuntijoilta. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto tekee kirjallisen kysymyksen translain uudistamisesta valtuuskunnan vaatimalla tavalla.
Amnesty aloittaa kansainvälisen kampanjan Seiso Sakriksen rinnalla, jossa pyydetään ihmisiä vetomaan pääministeri Juha Sipilään, jotta translaki uudistettaisiin ihmisoikeuksia kunnioittavaksi. Esimerkiksi AmnestyUK:n kautta kerättiin jo yli 16 000 viestiä Sipilälle.
2016
Suomen YK:n kidutuksen vastaisen komitean kuulemisessa marrakuussa otetaan esiin translain uudistaminen. Kidutuksen vastaisen komitean raportoija toteaa, että ihmisten pakottaminen lääketieteellisiin toimenpiteisiin ja psykiatriseen arvioon vertautuu kidutukseen.
Kansanedustaja Silvia Modig (vas) tekee kesäkuussa lakialoitteen sterilisaatiopakon poistamisesta translaista. Lakimuutosta tukee hieman vajaa 90 kansanedustajaa eri puolueista. Lakialoite siirtyy käsittelyyn sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Hallitus julkaisee toukokuussa tasa-arvo-ohjelman, johon transihmisten oikeudet ja sukupuolen moninaisuus jätetään kirjaamatta. Tähän olisi ollut syytä edellisvuonna voimaan tuleen edistyksellisen tasa-arvolain hengessä. Järjestöt vetoavat peruspalveluministeriin Juha Rehulaan, (kesk) jotta translain kokonaisuudistus kirjattaisiin ihmisoikeustoimintaohjelmaan.
2015
Translakityöryhmän loppuraportti Sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytykset julkaistaan. Työryhmä ehdottaa, että tulevaisuudessa lisäksi selvitetään mahdollisuutta muuttaa lainsäädäntöä siten, että henkilö voisi ilmoittaa tai tehdä hakemuksen sukupuolensa vahvistamisesta väestötietoihin ja rekisterimerkinnän muutos voitaisiin tehdä ilman vaatimusta lääketieteellisen selvityksen antamisesta transsukupuolisuudesta. Vaatimusta täysi-ikäisyydestä sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksenä olisi perusteltua tarkastella ja tulisi arvioida, miten sukupuolensa vahvistaneiden henkilöiden vanhemmuudesta säädetään.
Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisen myötä translakia esitetään muutettavaksi vain avioliittoa koskevan pykälän osalta 1.3.2017 alkaen.
Vuoden alusta voimaan astuva uusi tasa-arvolaki huomioi sukupuolen moninaisuuden ja laajentaa syrjintäsuojan koskemaan sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua ja sukupuolipiirteitä.
Euroopan Neuvoston parlamentaarinen yleiskokouksen päätöslauselmassa vaadittiin, että jäsenmaat kunnioittavat ja suojelevat transihmisten oikeutta syrjimättömyyteen ja luovat itsemääräämisoikeuteen perustuvan, nopean, läpinäkyvän ja saavutettavan menettelyn juridisen sukupuolen tunnustamiseen.
Suomen YK:n kidutuksen vastaisen komitean kuulemisessa marraskuussa 2015 otetaan esiin translain uudistaminen. Kidutuksen vastaisen komitean raportoija totesi, että ihmisten pakottaminen lääketieteellisiin toimenpiteisiin ja psykiatriseen arvioon vertautuu kidutukseen.
2014
Amnesty International julkaisee helmikuun alussa tutkimusraportin transihmisten asemasta seitsemässä Euroopan maassa. Suomi on yksi raportissa tutkituista maista. Raportissa osoitetaan sukupuolen korjausprosessiin osallistuneiden ihmisten kokemusten perusteella, että transihmisiin kohdistuu Suomessa ihmisoikeusloukkauksia ja alentavaa kohtelua.
Trasek ja Seta ilmaisevat huolensa translakiuudistuksen aikataulusta, koska uudistusta valmistelevan ministeriötyöryhmän työ keskeytettiin yllättäen kevään ajaksi. Ministeriö lupaa käynnistää työryhmän uudelleen heti kesän jälkeen ja tuoda lakimuutoksen eduskuntaan vielä vuoden 2014 aikana.
Amnestyn Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Seta ja Trasek kirjelmöivät elokuussa ministerille koskien translain uudistamista. Työryhmälle on annettu lausunnolle lakiluonnos, josta esitetään poistettavaksi vain naimattomuus- ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimus.
”Työryhmän käsittelyssä on parhaillaan lakiesitysluonnos, joka on lähdössä lausuntokierrokselle. Toivomme Teiltä mahdollisimman kunnianhimoista esitystä, jossa poistetaan kaikki ihmisoikeuksia loukkaavat ehdot sukupuolen vahvistamiselta, mukaan lukien vaatimus lääketieteellisestä selvityksestä, tietyssä sukupuoliroolissa elämisestä ja täysi-ikäisyydestä. Näiden muutosten rajaaminen lakiesityksen ulkopuolelle olisi ristiriidassa Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan ja Suomen saamien, translakia koskevien suositusten kanssa. Lisäksi lääketieteellinen selvitys kuluttaa tarpeettomasti terveydenhuollon resursseja”, kirjeessä sanotaan.
Syyskuussa lakiluonnos on lausuntokierroksella ja kokonaisuudistuksen puolesta lähetetään lausuntoja runsaasti eri puolilta kansalaisjärjestökenttää. Amnestyn Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Sateenkaariperheet, Seta ja Trasek tapaavat pääministeri Stubbin (kok) translain tiimoilta.
”Toivomme pääministerin varmistavan, että istuva hallitus antaa hallituksen esityksen translain muuttamisesta eduskunnalle pikaisesti. Translain kokonaisuudistusta on jatkettava heti seuraavalla vaalikaudella, jotta oikeudellinen ja lääketieteellinen prosessi saadaan erotettua toisistaan ja sukupuolen juridinen vahvistaminen perustuu jatkossa itsemääräämisoikeuteen, eli on mahdollista omalla ilmoituksella”, järjestöt lausuivat.
2013
Peruspalveluministerin Susanna Huovinen (sd) ilmoittaa kesäkuussa ottavansa translain uudistuksen tehtäväkseen. Ministeriö asettaa työryhmän, jonka on määrä valmistella hallituksen esitys lisääntymiskyvyttömyys- ja naimattomuusvaatimuksen poistamisesta ja lisäksi ehdotus translain muista uudistustarpeista. Työryhmään kuuluvat Seta ja Trasek. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2014 syyskuun loppuun.
Järjestöt tapaavat ministeri Huovisen yhdessä Amnesty Suomen osaston kanssa kesäkuun alussa. ”Näyttää siltä, että järjestöjen vaatimukset on otettu vakavasti. Työryhmä saa iloksemme laajan toimeksiannon eli käsittelemme kaikkia sukupuolen vahvistamisen ehtoja, ei ainoastaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimusta”, Setan silloinen pääsihteeri Aija Salo kertoo.
2012
Euroopan neuvoston Ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks kehottaa Suomea poistamaan lisääntymiskyvyttömyyden ja naimattomuuden transsukupuolisten henkilöiden sukupuolen vahvistamisen ehdoista. Jo edellinen ihmisoikeusvaltuutettu Thomas Hammarberg kiinnitti jäsenvaltioiden huomiota samaan asiaan.
Ihmisoikeusjärjestöt ajoivat hallitusohjelmaan translain uudistamista, mutta sitä ei kirjattu yhden puolueen vastustuksen johdosta. Hallitusohjelmaan saatiin kuitenkin ihmisoikeustoimintaohjelma, johon translain uudistaminen pyrittiin saamaan myös mukaan. Vaikka translaki ajettiin suurena rintamana, ei uudistusta kirjattu toimintaohjelmaan. Samaan aikaan STM kuitenkin teki päätöksen perustaa työryhmä tarkastelemaan asiaa, päätökseen vaikutti huomattavasti tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen.
Seta oli nostamassa asiaa julkisuuteen, mutta Iltalehti nostikin sen esiin ”miesten synnytyslain” edistämisenä. Ministeri Guzenina-Richardsson (sd) hätääntyi ja erotti asiaa valmistelleen Martta Octoberin.
Suomi on saanut nykyisestä translainsäädännöstä toistuvasti huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeustoimijoilta ja vaatimuksia lainsäädännön uudistamiseksi. Silloinen peruspalveluministeri Guzenina-Richardson totesi keväällä 2012 vastauksessaan kansanedustaja Astrid Thorsin (rkp) kirjalliseen kysymykseen, että ministeriö perustaa työryhmän pohtimaan asiaa.
Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee toi esiin 12.10.2012 Pohjolan sanomien haastattelussa kielteisiä kantojaan translakiin liittyen. Hänen mukaansa lain valmistelu meneekin vasta seuraavalle vaalikaudelle.
Astrid Thors kysyi uudelleen ministeriltä, että perustetaanko translakityöryhmä. Ministeri vastasi, että työryhmä perustetaan vuonna 2013 ja asia menee sosiaali- ja terveysalan eettiselle neuvottelukunnalle eli ETENEn valmisteltavaksi. Asia ei Setan ja Trasekin mukaan kuulunut ETENE:lle, koska kyseessä on juridisesta asiasta, ei terveyspoliittisesta.
Tiistaina 13.11. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi päätöksen tapauksessa, jossa pariskunta ei ollut suostunut avioliiton muuttamiseen rekisteröidyksi parisuhteeksi. EIT totesi, että henkilön yksityisyyden suojaa on loukattu ja hänen elämänsä on sen myötä hankalampaa. EIT totesi myös, että Euroopassa on syntymässä konsensus samaa sukupuolta olevien avioliittojen puolesta, ja että valtioiden pitäisi parantaa transihmisten oikeuksia ja suojelua.
Vaikuttamistyöhön 2012 kuului myös 20 järjestön (mm. SYL, SAMOK, Allianssi, opiskelija- ja nuorisojärjestöjä) avoimen kirjeen lähettäminen ministereille sekä yksityishenkilön järjestämään mielenosoitukseen osallistuminen. Mielenosoitukseen osallistuneilla syntyi myös ajatus kansalaisaloitteen valmistelusta.
Suomen tulisi YK:n CEDAW-komitean antamien suositusten ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Suomea koskevan raportin (2012) mukaan pikaisesti muuttaa lakia transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta siten, ettei sukupuolen vahvistamiseksi edellytetä sterilisaatiota tai muusta syystä johtuvaa lisääntymiskyvyttömyyttä.
2003
Translaki eli laki ”transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta” hyväksytään eduskunnassa kesäkuussa 2002 ja se tulee voimaan vuoden 2003 alusta. Kastraatiolaki kumotaan.
Kastraatiolaki säädettiin vuonna 1970 ja sen avulla oli mahdollista anoa Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta sukupuolen lääketieteellistä korjaamista. Ennen vuotta 2003 Suomessa ei ollut transsukupuolisten hoitoja tai sukupuolen korjaamista säätelevää lakia.
Ennen 2013
Sukupuolen juridinen korjaaminen tuli mahdolliseksi vuoden 1988 jälkeen, kun transnainen vei etunimen ja sukupuolimerkinnän muuttamisen hallinto-oikeuteen. Maistraatit käsittelivät ja päättivät hakemuksista sukupuolimerkinnän muuttamisesta vaihtelevasti.