Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. 

Suomessa yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän yllä olevien seikkojen perusteella sekä sisältää yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteen.

Yhdenvertaisuuslaki antaa syrjintäsuojan seksuaalisen suuntautumisen ja sateenkaariperhemuodon perusteella. Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo siitä, kehen ihminen ihastuu, rakastuu, tuntee emotionaalista ja/tai eroottista vetovoimaa. Seksuaalinen suuntautuminen määritellään yleisimmin tunteiden kohteen ja oman sukupuolen perusteella, mikä ei tee siitä aina yksiselitteistä asiaa. Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus on käsite, jolla viitataan koko siihen suuntautumisten kirjoon, mitä ihmisillä on.

Yhdenvertaisuuslaki ei suoraan määrittele, mitä seksuaalisella suuntautumisella tarkoitetaan, mutta kansainvälinen ihmisoikeusnormisto nojaa vahvasti YK:n ihmisoikeussopimuksia tulkitsevien Yogyakartan periaatteiden määritelmään, jossa mainitaan homot, lesbot ja biseksuaalit Myös seksuaalisen suuntautumisen kysymyksissä itsemäärittelyoikeus on tärkeä, ja muiden määrittelytapojen kannalta on tärkeää huomioida, että yhdenvertaisuuslaissa on myös syrjintäperuste ”muu henkilöön liittyvä syy”. Tämä voi suoda syrjintäsuojan moneen muuhun henkilöön kiinteästi liittyvään, vakiintuneeseen ominaisuuteen.

Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa yksi tai useampi aikuinen kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön tai jotka määrittävät itsensä sateenkaariperheeksi.

Seksuaalisen suuntautumiseen lisäksi yhdenvertaisuuslaissa on kielletty syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden tai jo edellä mainitun muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Puhumme moniperusteisesta syrjinnästä silloin, kun henkilö joutuu syrjinnän kohteeksi monella eri perusteella. Esimerkiksi ulkomaalainen biseksuaali transvestiitti voi joutua syrjityksi samassa tilanteessa sukupuolen ilmaisun, seksuaalisen suuntautumisen ja ulkomaalaistaustansa vuoksi. Tai hän voi joutua syrjityksi vain yhden tai kahden ominaisuutensa vuoksi; syrjinnän syyt voivat siis ilmetä samanaikaisesti tai eriaikaisesti. Voi siis myös olla, että henkilö tulee eri tilanteissa syrjityksi eri ominaisuuksien vuoksi.

On tärkeä tiedostaa, että syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Jos jotakuta syrjitään sen vuoksi, että hänen ajatellaan olevan homo, hänen tosiasiallisella seksuaalisella suuntautumisella ei ole merkitystä.

Yhdenvertaisuuslain toteutumista valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu kaikkien elämänalueiden osalta. Vastuu työsyrjinnän viranomaisvalvonnasta kuuluu yhdenvertaisuusvaltuutetun lisäksi aluehallintovirastolle.

Syrjinnän tunnistaminen

Yhteiskunnassamme monet rakenteet ja käytännöt ovat rakentuneet heteronormin varaan. Heteronormi lähtee oletuksesta, että heteroseksuaalisuus on on luonnollinen ja toivottu seksuaalinen suuntautuminen ja kaikki muut suuntautumiset nähdään poikkeavina ja vähemmän toivottuina. Normi on yhteydessä hetero-oletukseen; ihmiset oletetaan ensisijaisesti heteroiksi, ellei toisin erikseen mainita. Hetero-oletus johtaa siihen, että ihmisten oletetaan ihastuvan tietyllä tavalla: naisten miehiin ja miesten naisiin. Syrjintä ei aina ole tahallista, mutta moni epätarkoituksenmukainen toimi tai epäasialliseksi koettu kohtelu voi olla syrjintää.

Perhenormi taas näkyy siinä, että kaikissa perheissä oletetaan olevan äiti, isä ja näiden yhteisiä biologisia lapsia. Perheenjäsenillä tulisi olla normin mukaiset roolit, kuten äidillä hoivaajan rooli. Koko perheen tulisi myös asua saman katon alla. Perhenormi jättää näkymättömiin ja leimaa poikkeaviksi perheitä, kuten sateenkaariperheitä tai yhden tai yli kahden vanhemman perheitä. Normeihin nojaavat käytännöt esimerkiksi palveluissa syrjii monimuotoisia perheitä.

Palveluiden tarjoajilla voi myös olla hyvin suppea käsitys siitä, minkälainen parisuhde tai perhe voi olla, tai minkälaisia erilaisia vanhemmuuksia on olemassa. Kun kyseessä on ihmissuhteet, kytkeytyy sukupuoli usein seksuaaliseen suuntautumiseen. Vahva hetero-oletus voi jättää samaa sukupuolta olevien suhteen huomiotta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa käsitykset vanhemmuudesta voivat olla esteenä sille, että sateenkaariperheen lapsen kaikki tosiasialliset vanhemmuudet huomioidaan yhdenvertaisesti. Koulussa oppilaan voi olla mahdotonta vastata hyvinvointikyselyyn, koska hänen perhemuotoaan ei lomakkeesta löydy.

Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Syrjintää on myös häirintä, joka voi ilmetä jatkuvana halventavana vitsailuna. Työpaikalla kahvihuoneessa voi joutua kuulemaan esimerkiksi homovitsejä, jotka on epäasiallisia ja loukkaavia. Yksi väärä sana tai ilmaisu ei välttämättä täytä syrjinnän tunnusmerkkejä, mutta pienet, kumuloituvat mikroaggressioiden seuraukset yksilölle voivat olla jopa vahingollisempia kuin selkeä syrjintä, mihin on helppo puuttua.

Häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään, kuten seksuaalivähemmistöihin. Häirintä on käyttäytymistä, jolla loukataan henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti. Käyttäytymisellä luodaan seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä voi olla puhetta, ihmisarvoa loukkaavan materiaalin esillepanoa tai sen tällaisen materiaalin jakamista.

Yksilöön tai ihmisryhmän kohdistuvasta häirinnästä voi tehdä ilmoituksen.

Oletko kokenyt syrjintää? Ilmoita siitä viranomaisille!

Oletko kokenyt häirintää tai ollut vihatekojen kohteena? Tutustu Setan ohjeisiin täällä!

Yhdenvertaisuuden edistäminen

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa edistämistoimenpiteiden kirjaamiseen yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat voidaan myös koota yhteen asiakirjaan. Kaikkien edistämistoimenpiteiden tarkoituksena on turvata henkilöiden yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää viranomaisten palveluita, kouluttautua ja osallistua työelämään. 1.6.2023 alkaen yhdenvertaisuussuunnittelun velvoite laajennettiin koskemaan myös varhaiskasvatusyksilöitä.

Laadukkaassa yhdenvertaisuussuunnitelmassa on seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus otettu huomioon ja heteronormatiivisuutta on kyseenalaistettu jokaisessa laatimis- ja toteuttamisprosessin vaiheessa.

Moni seksuaalivähemmistöön kuuluva pelkää syrjintää ja epäasiallista kohtelua. Suurta huomiota tulisikin kiinnittää siihen, miten palveluista tiedotetaan. Onko kirjoitettu tai puhuttu kieli sellaista, ettei se sulje ketään pois? Entä onko kuvasto sellaista, että se kutsuu ihan jokaista tulemaan palveluiden käyttäjäksi? Henkilökohtaisen ja oman organisaation viestinnän normitietoinen tarkastelu auttaa kehittämään viestintää ja tiedotusta inklusiivisemmaksi.

Seta tarjoaa koulutusta ja neuvontaa yhdenvertaisuussuunnitteluun ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kaikilla elämän alueilla. Tutustu Setan asiantuntija- ja koulutuspalveluihin täällä.

Tilaa moninaisuudelle! Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen on tiivis tietopaketti viranomaisille ja eri alojen ammattilaisille, jotka osana omaa työtään kohtaavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Opas on tehty osana oikeusministeriön koordinoimaa Rainbow Rights -hanketta, jossa Seta oli mukana.

Sateenkaariväki työelämässä ja asiakkaina -tietopaketti on Setan, Accenturen, IBM:n ja FIBSin kokoama tietopaketti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä sekä heitä koskevasta keskeisestä lainsäädännöstä työelämässä, hlbtiq-sensitiivisestä johtamis- ja työkulttuurista, mainonnasta sekä eduista liiketoiminnalle. Opas on julkaistu 2019.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä on Työturvallisuuskeskuksen laatima julkaisu, jonka tarkoituksena on tukea työpaikkoja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisessä sekä monimuotoisuuden johtamisessa ja huomioimisessa työsuojelussa.

Kaikkien kasvojen kunta. Opas yhdenvertaisuuden edistämiseen kunnan toiminnassa. Kuntaliiton opa 2019.

Haluatko vahvistaa yhdenvertaisuutta?

Seta vaikuttaa sen puolesta, että jokaisella on oikeus elää avoimesti omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä ja väkivallasta.

Lisätietoa