Setan jäsenjärjestöissä toimii monenlaisia ryhmiä. Toiminta voi olla vapaamuotoista hengailua tai yhdessä järjestettyä keskustelevaa tai toiminnallista ohjelmaa, kuten erilaisia teemailtoja. Kaikkia toiminnan muotoja ei välttämättä kutsuta ryhmiksi, nimenä voi olla vaikkapa nuorten ilta tai sateenkaarikahvila. Jotkut ryhmät ovat suljettuja, jolloin osallistujat sitoutuvat ryhmän toimintaan tietyksi ajaksi, ja kesken toimintakauden ei ryhmään oteta uusia jäseniä.

Kaikenlaisissa ryhmissä vapaaehtoisen ohjaajan roolina on ensisijaisesti toiminnan mahdollistaminen ja sen turvallisuudesta huolehtiminen. Joissakin ryhmissä vapaaehtoisten ohjaajien tukena on myös koulutettuja ammattilaisia. Turvallinen ja mukava ilmapiiri luodaan ryhmätyypistä ja ohjaajista riippumatta kuitenkin aina yhdessä osallistujien kanssa.

Tämän sivun materiaalipakettiin on koottu erilaisia ohjeita onnistuneen ryhmätoiminnan tueksi. Tekstissä käytetään yhtenäisyyden vuoksi sanaa ryhmä tarkoittamaan kaikenlaisia ohjatun vertaistoiminnan muotoja, myös avointa toimintaa. Voit käyttää materiaalia niin, että poimit sieltä juuri oman ryhmäsi toimintaan sopivat vinkit ja ohjeet. Vain toimintaa ohjaavat perusperiaatteet ovat sellaisia, joihin kaikessa toiminnassa tulisi sitoutua. Muiden materiaalissa tarjottujen ohjeiden ei ole tarkoitus olla velvoittavia, vaan ohjaajien ja vetäjien työtä tukevia ja mahdollistavia.

Otamme mielellämme vastaan palautetta materiaalista ja muokkaamme sitä tarvittaessa!

Järjestämme ryhmänohjaajille koulutuksia.

Lisätietoa

Teija Ryhtä
nuorisotyön osallisuuden asiantuntija
Setan jäsenjärjestöjen nuorisotyö ja vertaistoiminta

p. +358 50 505 5234
teija.ryhta@seta.fi

 

 

 

 

 

​

 

 

Kuura Autere
sosiaalipsykologi
Vertaistukiryhmät, työpajat, suomenkieliset kahvi-illat, vapaaehtoistoiminta

p. +358 50 303 1522
kuura.autere@seta.fi

 

Vertaistoiminnan opas

Klikkaa otsikkoa, niin pääset oikeaan asiakohtaan.

Ryhmien perusperiaatteet

Nuoret ja alaikäiset osallistujat ryhmätoiminnassa
Ikärajat osallistujille
Ihastumisesta ja suojaikärajasta
Muuta huomioitavaa

Edellytyksiä ohjaajana toimimiselle

Esimerkki ryhmätapaamisen kulusta
Ennen ryhmää
Aluksi
Varsinainen ohjelma
Lopuksi

Toimintaohjeita erilaisiin tilanteisiin
Kun joku jatkuvasti dominoi keskustelua
Kun tulee sääntörikkomus
Kun tulee ristiriitatilanne kahden tai useamman ryhmäläisen välille
Muita vaativia tilanteita

Pohdittavaksi
Ryhmän tarkoitus ja toiminta
Turvallinen tila
Ryhmän ilmapiiri
Oma rooli ohjaajana
Ryhmästä tiedottaminen

 

Ryhmien perusperiaatteet

Tämä lista on tarkoitettu ohjaajan luettavaksi. Näitä periaatteita tulee noudattaa kaikessa Setan jäsenjärjestöjen ohjatussa vertaistoiminnassa. Periaatteiden avulla taataan se, että ryhmät ovat turvallisia kaikille kävijöille. On tärkeää varmistaa, että kaikki osallistujat ymmärtävät yhteiset pelisäännöt, koska turvallinen ja hyvä ilmapiiri luodaan yhdessä.

VINKKI: Ryhmäkohtaiset säännöt on tärkeää laatia yhdessä ryhmäläisten kanssa. Niistä kannattaa keskustella yhdessä esimerkiksi toimintakauden alussa ja kirjoittaa ne ryhmän omaan tyyliin sopiviksi. Ryhmän säännöt on hyvä pitää esillä, esimerkiksi julistemuodossa kokoontumispaikan seinällä. Näin niihin on aina helppo palata esimerkiksi uuden jäsenen tullessa ryhmään tai sääntöjä rikottaessa. Julisteen laatiminen ja koristeleminen on myös osa ryhmän yhteisen ilmeen rakentamista. Kaikki osallistujat voivat allekirjoittaa säännöt, jolloin niihin sitoutumisesta jää näkyvä muistutus.
Nämä perusperiaatteet toimivat työkaluna ohjaajalle, kun sääntöjä laaditaan. Listaa ei kannata sellaisenaan antaa ryhmäläisten luettavaksi, vaan keskustelua säännöistä voi herätellä periaatteiden pohjalta. Jos ryhmän itse laatimissa säännöissä jää joku perusperiaate huomioimatta, on ohjaajan tehtävä muistuttaa siitä.

• Setan jäsenjärjestöjen kaikissa ryhmissä noudatetaan syrjimättömyyden periaatetta. Millään perusteella tapahtuva syrjintä, rasismi tai kiusaaminen ei ole hyväksyttävää. Ohjaajan tehtävänä on puuttua tilanteeseen syrjintää huomatessaan. Ryhmissä arvostetaan kaikkia yhdenvertaisina ja kunnioitetaan moninaisuutta.
• Erityisesti nuorten ryhmien tapahtumat ovat päihteetöntä toimintaa, mutta tämä koskee myös kaikkea muuta ohjattua vertaistoimintaa. Ryhmiin ei saa osallistua päihteiden vaikutuksen alaisena. Tupakointi on lainsäädännön mukaisesti kielletty alaikäisiltä, ja yli 18-vuotiaiden kohdalla sille on osoitettava oma paikkansa ja aikansa.
• Ryhmässä puhuttuja asioita koskee vaitiolovelvollisuus: niistä ei kerrota missään muodossa ryhmän ulkopuolisille. Vaitiolovelvollisuus on edellytys luottamuksen syntymiselle. Yhdessä sovitaan, miten ryhmään liittyen toimitaan somessa ja millaisia kuvia tai videoita saa ottaa ja julkaista.
• Ryhmässä sovitaan miten toimitaan, jos kohdataan ryhmän ulkopuolella. Ei moikata tai paljasteta ryhmän ulkopuolella, missä on tavattu, ellei tästä ole yhdessä toisin sovittu. Jokainen saa itse päättää, ottaako toisia ryhmäläisiä somessa kaveriksi. Ryhmäläisten henkilöllisyyksiä ei myöskään saa paljastaa ulkopuolisille ilman lupaa.
• Ryhmässä kunnioitetaan jokaisen oikeutta määritellä tai olla määrittelemättä itsensä. Tämä koskee niin seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä kuin kaikkea muutakin. Jokaisella on oikeus valita nimi, jolla haluaa tulla kutsutuksi samoin kuin käyttämänsä pronominit. Vältetään olettamista ja yleistämistä, jotta kaikilla on tilaa olla oma itsensä. Kukaan ei määrittele tai arvioi toisia.
• Erehtyä saa, ja kysymällä asiat selviävät. Kaikille eri käsitteet eivät ole tuttuja, tai ne voidaan ymmärtää eri tavoin. Ollaan rakentavia, ymmärtäväisiä ja reiluja, jotta ryhmässä uskaltaa puhua luontevasti ja avoimesti.
• Annetaan tilaa jokaiselle: osa on aktiivisia puhujia, osa haluaa vain kuunnella. Annetaan toisten puhua puheenvuoronsa loppuun ja puhutaan vasta sitten. Osallistutaan keskusteluun itselle sopivalla tavalla. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä ja velvollisuus kunnioittaa muiden mielipiteitä. Syrjivä tai rasistinen puhe ei kuitenkaan ole mielipideasia, vaan siihen pitää puuttua. Ryhmänohjaajan tulee ohjata ryhmäläisiä ilmaisemaan mielipiteitään toisia kunnioittaen.
• Ryhmät ovat vertaistuellista vapaaehtoistoimintaa, eivät terapiaryhmiä. Vaikeistakin asioista, huolista ja murheista voidaan puhua, mutta kenenkään yksittäisen henkilön asioita ei tarvitse ryhmässä ryhtyä ratkaisemaan. Selkeästi ammattiapua tarvitsevat ryhmäläiset, erityisesti lapset ja nuoret, on tärkeää ohjata heille suunnattujen muiden palveluiden piiriin.
• Kunnioitetaan omia ja toisten rajoja – fyysisiä ja henkisiä. Toisen koskettamiseen, kuten halaamiseen on syytä kysyä lupa, ja kosketetuksi tulemisesta on lupa kieltäytyä. Keskusteluihin itselle kipeistä aiheista ei ole pakko osallistua, ja ryhmästä voi tarvittaessa mennä hengähdystauolle johonkin hiljaiseen tilaan.
• Ryhmän sisällön ideoinnin ei tarvitse olla pelkästään ohjaajan vastuulla. Toimintaa on hyvä suunnitella yhdessä osallistujien kanssa heidän vahvuutensa ja kiinnostuksenkohteensa huomioiden. On tärkeää tarjota osallistujille mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöihin.
• Otetaan asiat puheeksi. Itsestäänselvyyksiä ei ole olemassa. Siksi ohjeet ja säännöt sanotaan ääneen kaikkien kuullen, jotta kaikki tietävät samat asiat. Näin ohjeista ja käytännöistä tulee yhteisesti jaettua tietoa.
• Hyvä me! Luodaan hyvää henkeä yhdessä. Toiminnassa keskeistä on positiivisuus ja yhteisöllisyys. Turvallisessa ryhmässä voi keskittyä olennaiseen, eli yhdessä olemiseen ja vertaisuuteen. Lähtökohtaisesti oletetaan, että ryhmäläiset tarkoittavat hyvää. Jos joku ilmaisee itseään kömpelösti tavalla, joka loukkaa toisia, on ryhmäläisillä lupa ottaa asia esille ja selvittää tilanne ohjaajan tuella.

Näiden yhteisten periaatteiden lisäksi ohjaajan ja toiminnan taustalla olevan järjestön on tärkeää huomioida seuraavat asiat:

• Kokoontumistilojen esteettömyyteen tulee kiinnittää huomiota ja siitä tulee tiedottaa. Mahdollisuuksien mukaan tulee pyrkiä löytämään esteettömät tilat toiminnalle. Toiminnan saavutettavuus sisältää fyysisen esteettömyyden lisäksi esimerkiksi mahdollisuuden käyttää sukupuolineutraaleja wc-tiloja sekä toiminnan maksuttomuuden tai edullisuuden. Lisätietoa esteettömyydestä saat esimerkiksi invalidiliiton sivuilta: www.invalidiliitto.fi
• On tärkeä varmistaa, että vapaaehtoisilla ohjaajilla on omassa järjestössä yhteyshenkilö, joka tukee ohjaajaa ja auttaa tarvittaessa ryhmätoimintaan liittyvissä asioissa. Yhteyshenkilön kanssa voi keskustella ryhmätoiminnassa esiin tulleista hankalistakin asioista. Yhteyshenkilö voi olla esimerkiksi nimetty järjestön hallituksen jäsen tai järjestön työntekijä. Nimeämällä yhteyshenkilö voidaan varmistaa, ettei ohjaaja jää yksin ryhmään liittyvien asioiden kanssa.
• Kokoontumistilassa on oltava selkeästi esillä ohjeet siitä, miten hätätilanteessa tulee toimia. Erityisen tärkeää on pitää hätänumero ja tilasta poistumisen ohjeet esillä. Jokaisen ryhmäläisen tiedossa on nämä ohjeet ja mistä ne löytyvät, ja ne kerrataan joka kerta kun toimintaan tulee mukaan uusia.

Nuoret ja alaikäiset osallistujat ryhmätoiminnassa

Ikärajat osallistujille

Nuorten ryhmätoimintaan voi osallistua myös alaikäisiä nuoria. Jokaiselle nuortenryhmälle voidaan määritellä ikärajat ryhmän tarpeiden mukaan. Ikärajoihin ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. On kuitenkin hyvä huomata, että esimerkiksi 13–29-vuotiaiden ryhmässä ikäero nuorimpien ja vanhimpien välillä on todella suuri. Tällöin vertaisuus ei ehkä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, ja ohjaajalta vaaditaan jo jonkin verran kokemusta ryhmän turvallisuuden ja toimivuuden takaamiseksi. Toisaalta toiminnallisemmassa ryhmässä, vaikkapa lautapelien tai luontoretkien äärellä ikäeroilla ei välttämättä ole niin suurta merkitystä.

Esimerkkejä ryhmäjaottelusta:
Helsinki Pride -yhteisö: keskiviikkoisin 16–25-vuotiaat, lauantaisin vuoroviikoin 13–17-vuotiaat ja 18–25-vuotiaat
Pirkanmaan Seta: 16–21-vuotiaat
TuSeta: nuorten sateenkaarikahvila 13–20-vuotiaat, nuorten aikuisten ilta 20–26-vuotiaat
Lahden Seta: nuorten ryhmä 13–29-vuotiaat (ryhmässä aina paikalla myös koulutettu nuorisotyöntekijä!), nuorten leiri 15–29-vuotiaat

Ikärajojen pohtimiseen voit pyytää neuvoa ryhmätoiminnan yhteyshenkilöltä tai Setan alueellisen nuorisotoiminnan koordinaattorilta. Asetetuista ikärajoista voidaan toki myös joustaa tarvittaessa jonkin verran, mutta joustamista on syytä harkita tarkkaan tilannekohtaisesti – tarvittaessa sekä ryhmäläisen että ryhmätoiminnan yhteyshenkilön kanssa.

Ihastumisesta ja suojaikärajasta

Nuortenryhmissä, niin kuin missä tahansa muissakin porukoissa, syntyy helposti ihastumisia, rakastumisia, tapailua ja seurustelusuhteita. Se on varsin tavallista ja parhaassa tapauksessa aivan ihanaa. Ohjaajan on kuitenkin syytä olla tietoinen suojaikärajasta ja keskustella siitä myös ryhmäläisten kanssa, kun ryhmään osallistuu alaikäisiä nuoria. Ryhmäläisten kanssa on hyvä jutella myös siitä, miten ryhmän dynamiikka muuttuu, jos jotkut ryhmäläiset alkavat vaikkapa seurustella keskenään. Ryhmään tullaan ensisijaisesti viettämään aikaa ryhmän, ei pelkästään oman rakkaan kanssa. Yhdessä voidaan sopia, millaiset pelisäännöt esimerkiksi hellyydenosoituksille ryhmän aikana asetetaan.

Suojaikäraja tarkoittaa, että tietynlainen seksuaalinen käyttäytyminen tietyissä tilanteissa alaikäisten henkilöiden kanssa on lain vastaista. Suomessa suojaikärajat ovat 16 ja 18 vuotta. 16 vuoden suojaikärajan tarkoituksena on pyrkiä vaikuttamaan siihen, ettei aikuinen tai alle 16-vuotiasta selkeästi vanhempi toinen nuori ryhtyisi seksuaaliseen tekoon alle 16-vuotiaan kanssa. Alle 16-vuotiaan katsotaan olevan vielä seksuaalisessa kehityksessään keskeneräinen ja erityisen suojelun tarpeessa.

Rikoslain 20. luvussa on myös seurustelusuhteita koskeva niin sanottu rajoitussäännös. Tämän rajoitussäännön tarkoituksena on olla rankaisematta nuorten yhteisymmärryksessä tehdyistä seksuaalisista teoista, joissa toinen on yli 16-vuotias ja toinen on alle 16-vuotias. Suojaikäraja ei myöskään estä alle 16-vuotiasta seurustelemasta yli 16-vuotiaan kanssa, jos nuoret ovat iältään tai henkiseltä ja fyysiseltä kehitykseltään lähellä toisiaan. Mikäli nuorilla on keskenään seksuaalista toimintaa, tulee molempien olla halukkaita ja suostuvaisia siihen. Suojaikäraja ei myöskään estä kahta alle 16-vuotiasta tekemästä toisilleen seksuaalisia tekoja, jos molemmat sitä haluavat, eikä siihen liity painostamista, hyväksikäyttöä tai pakottamista.

18 vuoden suojaikäraja suojaa lasta ja nuorta perheensisäiseltä seksuaaliselta hyväksikäytöltä sekä luottamussuhteessa (esim. opettaja, harrasteohjaaja, valmentaja) tapahtuvilta seksuaalisilta teoilta. Nuortenryhmän ohjaaja on luottamussuhteessa ryhmän nuoriin, eikä siis voi alkaa tapailla ryhmän alaikäistä jäsentä. Ikärajoista riippumatta ohjaajan on syytä miettiä tarkkaan, miten suhde ryhmäläiseen vaikuttaa koko ryhmän dynamiikkaan. Ohjaaja ei saa suosia ketään ryhmäläistä toisten ylitse, ja ryhmää ohjatessa on voitava keskittyä ryhmään kokonaisvaltaisesti. Mikäli suhde ohjaajan ja ryhmäläisen välille syntyy, voi ryhmäläisen olla hyvä jäädä pois ryhmän toiminnasta ainakin joksikin aikaa.

Suojaikärajasta ja suostumuksen merkityksestä on hyvä keskustella koko ryhmän kanssa ainakin lyhyesti. Jos seksiin liittyvät asiat pohdituttavat ryhmässä enemmänkin, voi vierailulle pyytää sateenkaarisensitiivisen seksuaaliterapeutin tai muun asiantuntijan esimerkiksi Sinuiksi-palvelusta. Myös ohjaaja voi keskustella aiheesta ryhmäläisten kanssa, mikäli kokee omaavansa riittävästi tietoa ja taitoja aiheen turvalliseen käsittelyyn. On hyvä sopia ja tiedottaa etukäteen, millä ryhmäkerralla näistä aiheista keskustellaan, jolloin ryhmäläisten on mahdollista valita haluavatko osallistua keskusteluun.

Muuta huomioitavaa

Tupakan sekä alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on alaikäisiltä lailla kielletty. Nuortenryhmien toiminnan tulee aina olla päihteetöntä. Tupakoinnin suhteen noudatetaan lakia, eli alle 18-vuotiaat eivät saa tupakoida. Jos ryhmässä on yli 18-vuotiaita tupakoitsijoita, on hyvä sopia yhdessä, pidetäänkö ryhmän aikana tupakkataukoja vai ovatko myös täysi-ikäiset ryhmän ajan tupakoimatta. Mahdollinen tupakointi tulee tapahtua sille osoitetulla paikalla siten, että muut ryhmäläiset eivät altistu tupakansavulle. Tupakan tarjoaminen alaikäisille on kiellettyä, mistä on hyvä muistuttaa ryhmäläisiä yhteisesti. 

Jos alaikäinen ryhmäläinen vaikuttaa olevan esimerkiksi humalassa, pyydä hänet sivuun ja kysy asiasta. Jos haluat lukea lisää päihtyneen kohtaamisesta, jatka kohtaa Muita vaativia tilanteita.

Jos sinulle herää huoli alaikäisen ryhmäläisen mielenterveydestä tai muusta tilanteesta, keskustele siitä hänen kanssaan kahden kesken. Kysy vaikkapa ”Miten voit?” tai ”Vaikutat olevan allapäin, voinko jotenkin auttaa?”. Muista olla sensitiivinen. Voit keskustella pohdituttavasta tilanteesta myös järjestösi ryhmätoiminnan yhteyshenkilön tai alueellisen nuorisotoiminnan koordinaattorin kanssa. Tarvittaessa voit soittaa myös paikkakuntasi lastensuojelun päivystysnumeroon. Sinulla ei tarvitse olla nuoren lupaa soittamiseen, mutta on hyvä keskustella asiasta nuoren kanssa etukäteen. Päivystyksellä on neuvontavelvollisuus, ja voit pyytää sieltä toimintaohjeita tilanteeseen kertomatta ryhmäläisen nimeä tai muita tietoja. Päivystyksen työntekijällä on velvollisuus arvioida tilanne, sinun ei siis tarvitse itse tietää milloin on kyse esimerkiksi lastensuojeluasiasta. Huolta herättäviä asioita voivat olla esim. nuoren itsetuhoisuus, perheväkivalta tai nuoren tai hänen huoltajiensa huumeidenkäyttö. Päivystysnumero löytyy kunnan verkkosivuilta. Virka-aikaan klo 8-16 voi olla käytössä eri numero kuin ilta- ja yöaikaan. Akuutissa tilanteessa myös hätäkeskus antaa toimintaohjeita, ja ohjaa puhelun tarvittaessa lastensuojelun päivystykseen.  

Jos epäilet nuoren joutuneen rikoksen uhriksi, voitte tutustua yhdessä tähän Väestöliiton ja Rikosuhripäivystyksen laatimaan nuorille tarkoitettuun rikosprosessin ohjeeseen: https://goo.gl/4yJGpf Apua saa myös Rikosuhripäivystyksestä: www.riku.fi

Edellytyksiä ohjaajana toimimiselle

Vapaaehtoisena ohjaajana toimitaan omien taitojen ja kiinnostuksen pohjalta. Ohjaajilla on erilaisia tyylejä ja vahvuuksia ohjaajana toimimisen eri osa-alueissa. Ohjaajana toimiminen on myös jatkuvaa uuden opettelua. Sekä ohjaajan oman jaksamisen ja hyvinvoinnin että ryhmän turvallisuuden varmistamiseksi on syytä pitää mielessä tiettyjä perusasioita. Tätä listausta voi hyödyntää ohjaaja itse pohtiessaan omaa rooliaan ja ohjaajuuttaan. Listaa voi hyvin käyttää apuna myös uusien ohjaajien perehdytyksessä. 

Jäsenjärjestöissä ryhmien ohjaajina toimii usein vertaisia eli itsekin sateenkaari-ihmisiä. Vertaisohjaajan voi olla omien kokemustensa perusteella helpompi samastua osallistujien kertomiin asioihin ja tarjota tämän perusteella tukea. Vertaisohjaaja ei kuitenkaan ole ryhmän osallistuja, eikä voi käyttää ryhmää omien kokemustensa käsittelyyn. Ohjaajan omia kokemuksia on syytä tuoda esiin harkiten ja vain silloin, kun se voi hyödyttää ryhmää. Ohjaajan on tärkeä tiedostaa roolinsa antama valta-asema ryhmän dynamiikassa ja käyttää sitä harkiten. Erityisesti nuorten toiminnassa mahdollinen ohjaajan ja osallistujien välinen ikäero luo erityisen tarpeen ohjaajan roolin ja valta-asetelman tarkkailulle.  

• Ohjaaja sitoutuu ryhmän toimintaan tietyksi ajaksi ja varaa omasta kalenteristaan riittävästi aikaa ohjaajana toimimiselle. Jos ohjaajia on useita, sovitaan yhdessä, miten ohjausvuorot jaetaan. Ryhmätoiminnan yhteyshenkilön kanssa tai ohjaajien kesken sovitaan miten toimitaan, jos ohjaaja sairastuu tai on muuten estynyt ohjaamasta sovittua ryhmäkertaa. 

• Ohjaaja on valmis ottamaan vastaan palautetta niin omasta toiminnastaan kuin ryhmän tarpeiden mukaisesta sisällöstä ja oppimaan palautteesta. 

• Ohjaaja laittaa ryhmän ajaksi omat tarpeensa sivuun ja on ryhmän palveluksessa.  

• Ryhmässä herää monenlaisia tunteita, myös ohjaajalla. Ohjaaja osaa säilöä omia tunteitaan ryhmän ajan ja käsitellä niitä myöhemmin toisten ohjaajien tai ryhmätoiminnan yhteyshenkilön kanssa. 

• Ohjaaja hyväksyy ja kunnioittaa sitä, että ihmisillä on erilaisia tapoja kokea asioita. Ohjaaja ei pyri ohjaamaan ryhmäläisiä kokemaan asioita tai ajattelemaan niistä ohjaajan hyvänä pitämällä tavalla. 

• Ohjaaja on puolueeton eikä suosi ketään ryhmäläistä erityisesti. Ristiriitatilanteissa ohjaaja kuuntelee kaikkien osapuolten näkökulmia tilannetta selvittäessään. 

• Ohjaaja osaa kunnioittaa toisten rajoja. 

• Ohjaaja osaa suojata omia rajojaan. 

• Ohjaaja sitoutuu noudattamaan vaitiolovelvollisuutta ryhmän asioissa.
   
• Ohjaaja ylläpitää ryhmän yhdessä sovittuja sääntöjä. Jos joku ryhmäläinen ei kunnioita sääntöjä, ohjaaja keskustelee tästä ryhmäläisen kanssa, tarvittaessa kahden kesken. 

• Ohjaajalta edellytetään vuorovaikutustaitoja: empatiaa, kuuntelemista ja tilan antamista. Ryhmän ohjaaja ei käytä ryhmää omien asioidensa käsittelyyn. 

• Ohjaajalla on oikeus saada tukea ja palautetta, ja velvollisuus pyytää niitä tarvittaessa. 

• Ohjaaja huolehtii siitä, että ryhmät alkavat ja loppuvat ennalta ilmoitettuna aikana. Ohjaaja on paikalla hyvissä ajoin, huolehtii mahdollisista materiaaleista ja tarjoiluista sekä kokoontumispaikan siistimisestä ryhmäkerran jälkeen. 

Esimerkki ryhmätapaamisen kulusta

Seuraavassa on esitetty tyypillinen ryhmätapaamisen kulku avoimessa ryhmässä, jossa keskustellaan tai toimitaan muuten yhdessä ohjaajan johdolla. Kaikissa ryhmissä ei tarvitse eikä voikaan noudattaa kaikkia kohtia. Voit poimia tästä oman ryhmäsi toimintaan sopivia osasia. 

Ennen ryhmää

• Ryhmästä viestiminen: päivitä käyttämiinne somekanaviin, milloin kokoonnutaan sekä tapaamisen aika ja paikka. Muista tiedottaa erityisesti, jos aika tai paikka poikkeaa totutusta, tai osallistujien pitää varata jotakin mukaansa, esimerkiksi lämpimät ulkovaatteet tai omat eväät. 
• Ole itse ajoissa paikalla ja huolehdi, että ovet ovat auki ja mahdolliset ohjeet ovella. 
• Varaa kaikki tapaamiskerralla käytettävät materiaalit, tarvikkeet ja tarjottavat valmiiksi. 

VINKKI: Kuvalla varustetut, yksityiskohtaiset saapumisohjeet ryhmän kokoontumispaikalle madaltavat kynnystä osallistua ryhmään etenkin ensikertalaisilla. Mieti myös, voisitko sopia uuden ryhmäläisen kanssa tapaamisen lähimmälle bussipysäkille, kaupalle tai muulle julkiselle paikalle, josta siirrytte yhdessä kokoontumispaikkaan. Esimerkki yksityiskohtaisista saapumisohjeista: http://www.pirkanmaanseta.fi/nain-loydat-pirkanmaan-setan-uudelle-toimistolle-pride-viikolla/  

Aluksi

Tervehdi kaikkia paikalle saapuvia. Ota kontaktia erityisesti ensimmäistä kertaa paikalle saapuviin ja esittele itsesi ja roolisi heti. “Hei, kivaa kun tulit. Minä olen (oma nimi) ja olen täällä vapaaehtoisena/ryhmänohjaajana tänään.”

Kun on aika aloittaa, toivota kaikki yhteisesti tervetulleeksi ja esittele itsesi uudelleen. Esittele muut mahdolliset paikalla olijat (toiset ohjaajat, vierailijat yms.).

Käy läpi ryhmän säännöt ja periaatteet. Muistuta, mikä on ryhmän toiminnan tarkoitus.

Kerro tapaamiskerralle suunnitellusta toiminnasta ja tapaamiskerran kulusta.

Kysy, onko kenelläkään mitään kysyttävää.

Käykää nimikierros, jossa jokainen saa sanoa toivomansa kutsumanimen, halutessaan myös pronominin. Tähän voi lisätä jonkun lyhyen kysymyksen esim. ”Millä mielellä tulit tänne tänään?” tai ”Mikä on lempivärisi/ruokasi/elokuvasi?”. Muistuta, että on tarkoitus vastata lyhyesti ja huolehdi siitä, että puheenvuoro siirtyy seuraavalle ja kaikki pääsevät esittäytymään.

Kun ryhmään osallistuu ensikertalaisia, nimikierroksen yhteydessä voi pyytää jokaista osallistujaa kertomaan miltä heistä itsestään tuntui tulla ryhmään ensimmäistä kertaa. Tämä helpottaa ensikertalaisten jännitystä ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nimikierros kannattaa aloittaa aiemmin käyneistä ryhmäläisistä, jotta ensikertalainen ei joudu heti puhumaan.

Nimikierroksen jälkeen voi pitää vielä toisen kierroksen, jossa jokainen pääsee kertomaan jotain itsestään. Ohjaajan tehtävänä on huolehtia, että jokaisella on tilaa kertoa omalla vuorollaan eikä kukaan puhu toisen päälle.

Varsinainen ohjelma

Jos ryhmätapaamiseen on suunniteltu erityistä ohjelmaa, kerro siitä vielä uudestaan, kun kaikki ovat saaneet esittäytyä. Jos ohjelmaan liittyy esim. askartelua tai muuta monivaiheista, anna osallistujille selkeät ohjeet, tarvittaessa kertomisen lisäksi myös esim. kirjoitettuna. Huomioi, että ryhmässä voi olla erilaisia oppijoita – jonkun voi olla vaikeaa muistaa kuulemiaan ohjeita tai noudattaa ohjeita järjestyksessä. Ohjaajan tehtävä on tukea osallistujia ohjeiden noudattamisessa. 

Jos ohjelmassa on ohjattua keskustelua tietystä aiheesta, valmistaudu herättelemään keskustelua esimerkiksi kertomalla jokin omakohtainen tai esimerkinomainen tarina/kokemus. Muista itse ja muistuta myös ryhmäläisiä siitä, että omia kokemuksia ei kenenkään ole pakko jakaa. Etukäteen kannattaa myös hieman miettiä keskustelun kulkua, millaisia asioita olisi hyvä nostaa esiin ja millaisin tekniikoin voit keskustelua ohjata. Vaikka osallistujat ovat pääsääntöisesti äänessä keskustelun aikana, tulee ohjaajan kuunnella keskustelua herkällä korvalla, puuttua mahdollisiin ongelmallisiin puheenvuoroihin ja johdatella ryhmää pysymään asiassa. Huomioi myös ajankäyttö, jotta kaikki halukkaat ehtivät käyttämään puheenvuoron. 

Lopuksi

Lopeta ohjelmallinen osuus ajoissa, jotta aikaa jää myös ryhmäkerran päättäviin rutiineihin. Siivotkaa yhdessä jälkenne, esim. materiaalit takaisin paikoilleen, astiat tiskiin jne. 

Kiitä kaikkia osallistumisesta. Voitte vielä yhdessä lyhyesti kerrata, mistä tapaamisen aikana on keskusteltu, tai esitellä tapaamisen konkreettisia tuloksia. 

Käykää loppukierros, jossa jokainen osallistuja saa esimerkiksi kertoa mikä oli tällä kerralla mukavaa. Anna osallistujille hetki miettimisaikaa kysymyksen esitettyäsi. Muita kysymyksiä loppukierrokselle ovat esimerkiksi ”Millä mielellä lähdet viikon/viikonlopun/loman/jne. viettoon?” ”Mitä odotat alkavalta syksyltä/talvelta/jne.?” 

Kerro milloin ja missä seuraava tapaaminen järjestetään, ja muistuta mitä kautta löytää ajantasaisen tiedon ryhmän toiminnasta. 

Pyydä osallistujilta lyhyt palaute tapaamisesta. Tähän voi käyttää erilaisia käsimerkkejä tai ilmeitä, esimerkiksi peukku ylös/vaakaan/alas tai leveä hymy/suora suu/suu mutrussa. 

Muistuta vielä, että jos jollakulla on jotain kysyttävää, toiveita tai palautetta ryhmän toiminnasta, sinulle voi jäädä juttelemaan hetkeksi. 

Kirjaa muistiin montako kävijää tapaamisessa oli ja mitä teitte. Kirjaa muistiin erityisesti, jos esiin nousi jotakin ongelmallista tai jokin ohjelma ei oikein onnistunut – tai jos jokin onnistui oikein hyvin! Tämä auttaa kehittämään toimintaa jatkossa. 

Jos itseäsi jäi askarruttamaan jokin tapaamiseen liittyvä asia tai muuten tuntuu, että tarvitset tukea, ole yhteydessä oman järjestösi ryhmätoiminnan yhteyshenkilöön.  

Toimintaohjeita erilaisiin tilanteisiin

Jos haluatte käsitellä jotain tiettyä asiaa tai tapaamisella on jokin tavoite, voi olla hyvä jakaa osallistujat pienempiin ryhmiin. Näin ohjaaja ehtii opastaa jokaista ryhmää. Ryhmät voi jakaa sattumanvaraisesti tai antaa osallistujien jakautua itse ryhmiin. Huolehdi siitä, että kaikille löytyy sopiva pienryhmä! 

Välillä voi palata keskustelemaan isossa ryhmässä, tehdä kierroksen päällimmäisistä ajatuksista ja palata taas pienryhmiin. Välissä voi myös vaihtaa ryhmäjakoja – etenkin, jos huomasit hankalaa ryhmädynamiikkaa tai keskustelu on lopahtanut aiemmissa ryhmissä. Lopuksi palataan aina isoon ryhmään.  

Mikäli pienryhmäkeskustelun antia jaetaan isossa ryhmässä, pyydä pienryhmän jäseniä sopimaan keskenään ennen siirtymistä, mitä he haluavat keskustelustaan viedä isoon ryhmään. Tällä varmistetaan se, ettei mitään sellaista kerrota yhteisesti, joka olisi haluttu jättää vain pienryhmän tietoon. 

Kun joku jatkuvasti dominoi keskustelua

Ensin voi ohjata puheenvuoroa toisille katsekontaktin avulla: kun huomaat jonkun suunnittelevan puheenvuoron ottamista, katso häntä silmiin ja tue puheenvuoron ottamisessa. Jos se ei riitä, voit sanoa esimerkiksi “Masi, huomaan, että Miisalla olisi myös jotain sanottavaa, annetaanko välillä puheenvuoro hänelle?” tai “Olisi kiinnostavaa kuulla vielä lisää ja minua harmittaa keskeyttää sinut, mutta koska meillä on aikaa niin rajallisesti ja ryhmässä on paljon ihmisiä, nyt olisi hyvä antaa jollekin muulle puheenvuoro.” Vuoron vaihdon yhteydessä voi myös kommentoida lyhyesti tai vetää yhteen äskeisen puheenvuoron. 

Pitkän puheenvuoron sopivaan kohtaan totea “kiitos, Miisa” ja ohjaa puheenvuoro seuraavalle tyyliin “Melli, haluaisitko sinä sanoa jotakin?” 

Kun joku toistuvasti ryhmissä dominoi yhteistä keskustelua ja vie kohtuuttomasti tilaa ja muu ei auta, voi käyttää keinona sitä, että antaa dominoivalle henkilölle puhekiellon esim. 10-15 minuutiksi. Kielto täytyy perustella rauhallisesti ja tehdä selväksi, että palaute ei kohdistu henkilöön itseensä vaan hänen tämänkertaiseen toimintaansa. Samalla voi vahvistaa yhteisesti ajatusta siitä, että kun malttaa kuunnella toisia, saa uusia näkökulmia myös omaan ajatteluunsa. 

Puheenvuorojen jakamisen apuna voi käyttää myös ”viestikapulaa”, esim. pehmolelua tai muuta esinettä merkkinä siitä, kenellä on kulloinkin puheenvuoro. Ohjaajan tehtävänä on varmistaa, että jokainen saa halutessaan puheenvuoron ja viestikapula siirtyy eteenpäin. 

Puuttuminen ei aina tunnu mukavalta ja se voi vaatia harjoittelua. Jos et meinaa kyetä puuttumaan dominointiin, voit miettiä miltä itsestäsi tuntuisi ryhmässä, jossa joku dominoisi keskustelua etkä itse saisi tilaa. Kaipaisitko tällöin ryhmänohjaajalta tukea?  

Kun tulee sääntörikkomus

Pyri puuttumaan sääntörikkomukseen heti napakasti mutta ystävällisesti. Tilanteen katkaiseminen on tärkeää, jotta ryhmäläisten turvallisuus taataan. Esimerkiksi “Miisa, muistathan että ryhmämme periaatteisiin kuuluu, että kenenkään päälle ei puhuta, taisit epähuomiossa rikkoa sitä”. Mikäli kyseessä on räikeämpi rikkomus kuten loukkaava kielenkäyttö, tulee kyseeseen myös suorempi puuttuminen.  

Kun yhteiset säännöt ovat näkyvissä esimerkiksi julisteena seinällä, on niihin helpompi viitata. Myös ryhmäläiset saattavat puuttua oma-aloitteisesti sääntörikkomuksiin, silloin ohjaajan tehtävänä on tukea heitä ja ohjata asialliseen puuttumiseen. Puuttumiseen voidaan myös sopia yhteinen käytäntö, kuten jokin käsimerkki tai sana, jota kuka tahansa voi käyttää huomatessaan sääntörikkomuksen. 

Kun tulee ristiriitatilanne kahden tai useamman ryhmäläisen välille

Tilanne kannattaa pysäyttää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi sanomalla “pysähdytään tähän hetkeksi”, “nyt minun täytyy pysäyttää keskustelu” tai “nyt jarrut päälle hetkeksi”. 

Osapuolilta kysytään mitä tapahtui, miltä tuntui, mitkä ovat omat tarpeet (esim. haluan, että minua ei neuvota/haluan tulla kuulluksi) ja miten toivoisi toimittavan (esim. toivon, että minua ei keskeytetä/päälle ei puhuta). Todetaan yhdessä, että jatkossa huomioidaan nämä toiveet. Pyydetään anteeksi ja jatketaan eteenpäin. 

Ristiriitatilanne voidaan selvitellä muun ryhmän läsnä ollessa tai tarvittaessa siirtyä syrjään ryhmästä. Syrjään siirtyminen voi tulla kyseeseen, jos paikalla on toinen ohjaaja, joka jää muun ryhmän luokse. Erityisesti arkaluonteisiin asioihin liittyvät ristiriidat on parempi selvitellä vain niiden osapuolten kesken, tarvittaessa ryhmäkerran jälkeen. 

Muita vaativia tilanteita

Jos jonkun ryhmäläisen käytös vaikuttaa vahvasti negatiivisella tavalla ryhmään, kannattaa aina ensin yrittää ratkaista tilanne juttelemalla hänen kanssaan kahden kesken ja pyytää miettimään asiaa toisten näkökulmasta. Jos tämä ei auta, voidaan harkita esimerkiksi jäähyä ryhmästä. 

Yhdistyksellä on oikeus kieltää henkilöltä oikeus osallistua toimintaan, jos hän ei pysty noudattamaan toiminnan sääntöjä ja periaatteita. Ketään ei kuitenkaan pitäisi jättää yksin, ja tällaisissa tilanteissa voi mahdollisuuksien mukaan henkilön ohjata muunlaisen avun tai tuen piiriin. Henkilökohtaista keskusteluapua saa puhelimitse esimerkiksi Sinuiksi-palvelusta (linkki). Tutustuthan myös oman alueesi paikallisiin toimijoihin, joiden piiriin tuen tarpeessa olevia voi ohjata! 

Ohjaajan omaan toimintaan tai sanomisiin kohdistuu joskus kritiikkiä. Ota palaute vastaan ja kiitä asian puheeksi ottamisesta. Pyydä anteeksi, että olet toiminut tai sanonut huonosti. Pohdi yhdessä palautteen antajan kanssa, miten voisit toimia paremmin. Älä ajaudu puolustuskannalle – muista, että kritiikki ei yleensä kohdistu sinuun ihmisenä vaan tekemääsi tai sanomaasi asiaan. Kaikki tekevät joskus virheitä, ja niistä voidaan oppia yhdessä. Jos ryhmäläinen käy kovilla kierroksilla, kritiikki on yliampuvaa tai ohjaaja ei ole varsinaisesti toiminut väärin, voi olla parasta pyytää ryhmäläistä jäämään keskustelemaan asia vielä läpi ryhmän jälkeen, tarvittaessa niin että paikalla on myös joku toinen ohjaaja tai ryhmänohjaajien yhteyshenkilö. 

Jos epäilet jonkun ryhmäläisen osallistuvan toimintaan päihtyneenä, kysy häneltä asiasta kahden kesken. Muistuta, että säännöt kieltävät päihtyneenä osallistumisen. Tee selväksi, että ryhmäläinen on tervetullut toimintaan jatkossakin, kunhan noudattaa sääntöä. Kun lähetät päihtyneen ryhmäläisen pois kokoontumispaikasta, varmista että hänellä on paikka, minne mennä tai joku, joka tulee vastaan tai hakee hänet. Alaikäisen osallistujan kohdalla tulisi ensisijaisesti olla yhteydessä vanhempiin, mikäli se on mahdollista. Muistuta alaikäistä nuorta siitä, että sinulla on velvollisuus olla yhteydessä vanhempiin tai sosiaalihuoltoon, kun kohtaat päihtyneen alaikäisen. Pyydä tarvittaessa tukea järjestösi ryhmätoiminnan yhteyshenkilöltä. On hyvä sopia yhdessä etukäteen, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan. 

Jos ryhmän kokoontumispaikalle saapuu joku ulkopuolinen, joka ei kuulu toiminnan kohderyhmään tai tulee paikalle selvästi häirintätarkoituksessa, pyydä häntä ystävällisesti poistumaan. Jos kokoontumispaikassa on läsnä työntekijä, vahtimestari tms., kerro hänelle tilanteesta ja pyydä apua. Jos ulkopuolinen henkilö käyttäytyy häiritsevästi tai uhkaavasti, tai ei suostu poistumaan, soita hätänumeroon 112. Hätäkeskuksesta neuvotaan, miten toimia. Mikäli ulkopuolinen henkilö ei suostu poistumaan ja aiheuttaa välitöntä uhkaa, ohjaa ryhmäläiset ulos kokoontumispaikasta ja turvalliselle etäisyydelle. 

Jos sinulle herää huoli ryhmäläisen mielenterveydestä tai muusta tilanteesta, voit keskustella siitä hänen kanssaan kahden kesken. Kysy vaikkapa ”Miten voit?” tai ”Vaikutat olevan allapäin, voinko jotenkin auttaa?”. Muista olla sensitiivinen. Voit keskustella pohdituttavasta tilanteesta myös järjestösi ryhmätoiminnan yhteyshenkilön kanssa. Tarvittaessa voit soittaa myös paikkakuntasi sosiaalihuollon päivystysnumeroon. Sosiaalihuollon päivystyksellä on neuvontavelvollisuus, ja voit pyytää heiltä toimintaohjeita tilanteeseen kertomatta ryhmäläisen nimeä tai muita tietoja. Päivystyksen työntekijällä on velvollisuus arvioida tilanne, sinun ei siis tarvitse itse tietää milloin on kyse esimerkiksi lastensuojeluasiasta. Päivystysnumero löytyy kunnan verkkosivuilta. Virka-aikaan klo 8-16 voi olla käytössä eri numero kuin ilta- ja yöaikaan. Akuutissa tilanteessa myös hätäkeskus antaa toimintaohjeita, ja ohjaa puhelun tarvittaessa sosiaalihuollon päivystykseen. 

Pohdittavaksi

Tähän osioon on koottu erilaisia apukysymyksiä, jotka auttavat arvioimaan ryhmän toimintaa ja omaa roolia ohjaajana. Listaa ei ole tarkoitus käydä läpi alusta loppuun, vaan voit poimia siitä omaan tilanteeseesi sopivia kysymyksiä. Ryhmän toimintaa on hyvä tarkastella ryhmätoiminnan yhteyshenkilön ja/tai muiden ohjaajien kanssa säännöllisesti esimerkiksi ryhmän toimintakauden alussa ja/tai lopussa. Jos et osaa vastata johonkin kysymykseen, ota se seuraavaksi kehitystavoitteeksi! 

Ryhmän tarkoitus ja toiminta

Nämä asiat on syytä olla tiedossa ryhmän alkaessa tai uuden ohjaajan aloittaessa. 

 

• Miksi ryhmä on olemassa? (vertaistuki, turvallinen tila, rentoutumispaikka, jokin yhteinen toiminta?) 
• Kenelle ryhmä on suunnattu? 
• Miksi toivomme ihmisten osallistuvan ryhmään? Mitä tarjoamme heille? 
• Onko ryhmällä jokin tavoite? (järjestäjän näkökulmasta) 
• Voidaanko ryhmässä sopia yhteinen, ryhmäläisten toiveista nouseva tavoite?   
• Minkä kokoinen ryhmä voi olla pienimmillään ja suurimmillaan? 
• Onko ryhmällä ikärajat? Millaiset ja mihin ne perustuvat? 
• Onko ryhmä avoin vai suljettu? Tarvitseeko osallistujien sitoutua toimintaan? 
• Kuka ohjaa ryhmää? Montako ohjaajaa ryhmällä on? Millainen työnjako heidän välillään on? 
• Miten toimitaan, jos ohjaaja ei pääse ryhmän tapaamiskerralle? 
• Kuka on ryhmänohjaajan yhteys- ja tukihenkilö, kun ohjaaja tarvitsee apua tai neuvoja? 

Turvallinen tila

Mitä kaikkea turvallinen tila tarkoittaa? Esimerkiksi fyysinen turvallisuus, avoin keskusteluilmapiiri, keskinäinen kunnioitus… Miten teemasta voi keskustella ryhmäläisten kesken, jotta kaikilla on sama käsitys turvallisesta tilasta ja sen tärkeydestä? 

Onko ryhmälle tehty yhteiset säännöt, jotka käydään yhdessä läpi säännöllisesti ja aina silloin, kun on uusia mukana? Säännöt on hyvä olla auki kirjoitettuna ja nähtävissä siksi, että niihin voidaan helposti vedota mahdollisissa ongelmatilanteissa. Sääntöihin sitoutuminen on ehto ryhmässä toimimiselle. 

Mahdollistavatko ryhmän fyysiset puitteet turvallisuuden? Onko paikalla ryhmän ulkopuolisia henkilöitä (julkinen tila)? Voiko ryhmään saapua kiinnittämättä ulkopuolisten huomiota? Eihän ryhmään osallistuminen pakota ketään tulemaan kaapista vastoin tahtoaan? 

Onko ryhmään ja kokoontumispaikalle saapumisesta selkeät ohjeet, joiden avulla ensikertalainen voi löytää perille ja uskaltaa myös astua kynnyksen yli?

Onko ryhmässä tapahtuva keskustelu sellaista, joka kunnioittaa kaikkien rajoja? Ollaanko sensitiivisiä ja huomioidaan moninaisuus? 

Ryhmän tavoitteena on olla mahdollisimman vapaa oletuksista ja edistää kaikkien yhdenvertaista kohtelua. Olettaminen luo turvattomuuden tunnetta – ei oleteta tai yleistetä omaa kokemusta! Miten ohjaaja voi varmistaa, että tässä onnistutaan?  

Turvallisuutta ryhmäläisille luo se, että voi luottaa ryhmänvetäjän olevan osallistujien tukena. Miten ohjaaja voi osoittaa tukeaan eri tilanteissa? 

Turvallisen olon edistämiseksi kannattaa sanoa ääneen, että syrjintää tai häiritsevää käytöstä ei hyväksytä ja niihin puututaan aina. Millaisin tavoin tästä voi keskustella osallistujien kanssa? 

Onko ryhmällä nimettynä ulkopuolinen häirintäyhdyshenkilö (tai muu vastaava), johon voi olla yhteydessä, jos kokee ryhmässä epäasiallista käytöstä tai kohtelua? 

Mihin voit ohjata eteenpäin ryhmäläisen, joka kertoo sinulle huolistaan tai vaikeuksistaan esimerkiksi koulussa tai kotona? Mihin numeroon voit soittaa, jos olet huolissasi jonkun ryhmäläisen tilanteesta? 

Onko kaikilla tiedossa, miten hätätilanteissa toimitaan? Kokoontumispaikan seinällä tulee olla näkyvissä paikan osoite ja ohjeet hätätilanteita varten. Huolehdi siitä, että kaikki tietävät missä varauloskäynnit ja alkusammuttimet sijaitsevat. 

Ryhmän ilmapiiri

On hyvä kiinnittää erityistä huomiota ensi kertaa ryhmään tuleviin ja auttaa heitä tutustumaan ryhmään. Millaisia esittely- ja tutustumistapoja ryhmässä voisi käyttää?  

Uutta osallistujaa kannattaa tukea ja rohkaista ensimmäisillä kerroilla tulemaan mukaan keskusteluihin ja tarkkailla, että hän ei jää yksin ja ulkopuoliseksi. Millaisin tavoin osallistumista voi tukea? 

On hyvä pyrkiä keskusteluilmapiiriin, joka on rakentava, ymmärtävä ja kunnioittava. Ei ole tyhmiä kysymyksiä, mutta jokainen saa itse päättää, mistä asioista haluaa puhua. Kaikkiin kysymyksiin ei siis tarvitse vastata. Miten ohjaaja voi tukea ryhmäläisiä tässä? 

Onko ryhmä yhtenäinen vai jääkö joku toistuvasti keskustelujen ulkopuolelle? Ryhmän yhtenäisyyttä voi edistää vetäjän aktiivisella toiminnalla ja esimerkiksi tekemällä yhdessä asioita, kuten laittamalla ruokaa, pelaamalla pelejä tai muilla toiminnallisilla aktiviteeteillä. Myös pienemmissä ryhmissä käytävät keskustelut voivat auttaa ihmisiä tutustumaan paremmin toisiinsa. 

Miten pitää ryhmän ilmapiiri positiivisena? Raskaistakin asioista voidaan keskustella, mutta ohjaajan tulisi tukea ryhmää siinä, että jokainen ryhmäkerta lopetettaisiin positiivisella mielellä. Millaisia tapoja tunnelman nostamiseen voi käyttää? 

Osallistamalla ryhmäläisiä suunnitteluun saadaan ryhmästä enemmän yhteinen juttu ja osallistujien näköistä toimintaa. Onko ryhmäläisille annettu tilaisuuksia vaikuttaa ryhmän ohjelmaan? 

Oma rooli ohjaajana

Pyritkö aina huomioimaan ryhmäläisten erilaiset tarpeet ja toiveet ryhmän suhteen? Millaisia keinoja huomiointiin on?  

Uskallatko puuttua keskusteluun, jos huomaat asiatonta tai ei-sensitiivistä kielenkäyttöä tai vitsailua? Myöskään esim. heteroille tai cis-ihmisille naureskelu ei ole hyväksyttävää. Kaikkien pitää olla tervetulleita mukaan, ellei kyseessä ole erityisesti tietylle rajatulle ryhmälle, esimerkiksi transsukupuolisille tai aseksuaaleille varattu ryhmä. 

Muistatko suojata myös omat rajasi ja ylläpitää omaa jaksamistasi? Kaikkeen ei tarvitse pystyä ja apua saa pyytää. Vapaaehtoisilla on oikeus saada tukea ja koulutusta sekä palautetta tehtävässään. 

Osaatko jättää omat asiasi ryhmän ajaksi sivuun ja keskittyä ryhmän parhaaseen? 

Tiedostathan oman auktoriteettiasemasi! Sinulla voi olla enemmän valtaa osallistujiin kuin uskotkaan – ota tämä huomioon käytöksessäsi ja puheessasi. Näytä muille hyvää esimerkkiä. 

Jos kuulet tai kohtaat ryhmässä jotain vakavaa, esimerkiksi puhetta lapsiin kohdistuvasta väkivallasta tai muusta rikollisesta tai vahingollisesta toiminnasta, ota välittömästi yhteyttä järjestösi ryhmätoiminnan yhteyshenkilöön ja tarvittaessa viranomaisiin. 

Muista, että edustat ryhmänohjaajana omaa järjestöäsi paitsi kaikille toimintaan osallistujille, myös ulkopuolisille. Kaikessa viestinnässä tulee noudattaa järjestön yhdessä sovittua linjaa ja toiminnan periaatteita. Oletko saanut ohjeistuksen tähän ryhmätoiminnan yhteyshenkilöltä? 

Miten vastaanotat ja käsittelet ryhmäläisten antamat palautteet? Keräätkö palautetta säännöllisesti? Hyödynnätkö sitä toiminnan kehittämiseen? 

Ryhmästä tiedottaminen

Missä kaikkialla ryhmästä tiedotetaan? Voitaisiinko tiedottaa vielä jossakin muualla? 

Mitä kautta ryhmässä mukana olevat ovat kuulleet toiminnasta, eli millainen tiedotus tuntuu toimivan parhaiten?  

Miten saataisiin tieto ryhmästä leviämään mahdollisimman monelle? Onko jotain tiettyjä kohderyhmiä (esim. ikäryhmiä) joita ei nyt ollenkaan tavoiteta? 

Onko tiedotuksessa kerrottu selkeästi, mikä on ryhmän tarkoitus, mitä siellä tehdään ja ketkä sinne ovat tervetulleita?  

Onko mahdollisuutta hyödyntää painotuotteita? Kannattaa tehdä hyvä ja erottuva juliste tai flyer, jota voi jakaa kouluihin, oppilaitoksiin, nuorisotiloihin, kirjastoihin, terveyskeskuksiin, työpaikoille sekä muualle, missä kohderyhmään kuuluvat saattavat asioida. 

Mitä somekanavia käytätte? Oma Facebook-sivu tai ryhmä voi toimia hyvin. Kannattaa miettiä, miten tiedotus tavoittaa myös uudet kävijät, jos esim. Facebook-ryhmä on salainen. Kuka ylläpitää ryhmän somekanavia? Mistä löytyy ajantasainen tieto? Tavoittaako vaikkapa Instagram tai Snapchat teidän kohderyhmänne paremmin? 

Tiedotuksessa kannattaa tuoda selkeästi esiin, jos uudet jäsenet ovat tervetulleita ryhmään. Kynnys tulla uutena porukkaan voi olla korkea – miettikää, miten tätä voisi madaltaa! Esimerkiksi mahdollisuus tavata joku ohjaajista jossain etukäteen ja siirtyä ryhmään yhdessä voi toimia. Suljettujen ryhmien kohdalla on viestittävä selkeästi siitä, milloin ryhmään voi tulla mukaan uutena jäsenenä, ja miten pitkäksi ajaksi ryhmän toimintaan on tarkoitus sitoutua. 

Onko tiedotuksessa annettu selkeät ohjeet, joiden avulla ryhmän kokoontumispaikalle löytää? Ohjeet kannattaa julkaista kuvien kera, jotta kukaan ei joudu turhaan etsimään kokoontumispaikkaa tai jätä saapumatta siksi, ettei uskalla kysyä neuvoa saapumiseen. (malli: http://www.pirkanmaanseta.fi/nain-loydat-pirkanmaan-setan-uudelle-toimistolle-pride-viikolla/) 

Tiedottamisessa suurena apuna ovat hyvät verkostot, esimerkiksi alueen koulujen henkilökunta, nuorisotyöntekijät, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Resurssien mukaan kannattaa ottaa heihin yhteyttä ja pyytää heitä kertomaan ryhmästä kohtaamilleen kohderyhmään kuuluville ihmisille. 

Ketkä ovat vastuussa ryhmästä tiedottamisesta? Tiedottamisvastuuta kannattaa jakaa ohjaajien kesken. Tiedottamisen suunnitteluun voi olla hyvä käyttää apuna kalenteria tai listaa, josta käy ilmi milloin on tarpeen tiedottaa mistäkin asiasta ja kuka sen hoitaa.

Kiitokset

Kiitos Perhesuhdekeskuksen Terhi Väisäselle ja Sanna Metsäpuulle, Sinuiksi-palvelulle ja Mikko Väisäselle, Oulun Setalle ja Terhi Kantaselle sekä Helsinki Pride -yhteisölle ja Maru Hietaselle arvokkaasta panoksesta materiaalin valmistelussa.