Äitiyslaki astuu voimaan 1.4.2019. Äitiyslaki mahdollistaa sen, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voidaan vahvistaa tunnustamalla lapsi neuvolassa, ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Naisparille syntyvän lapsen oikeusturva paranee huomattavasti, koska hänen juridinen suhteensa molempiin vanhempiinsa on selvä jo syntymästä lähtien.
Huomaa:
- Äitiyslaki koskee vain naisparin lapsia, jotka saavat alkunsa virallisista hedelmöityshoidoista, jotka on annettu lain voimaantulon jälkeen.
- Koti-inseminaatiolla alkunsa saaneet lapset pitää adoptoida.
Äitiyden tunnustaminen
Äitiys voidaan tunnustaa vain, jos isyyttä ei ole tunnustettu eikä sitä voida tunnustaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsi on syntynyt virallisissa hedelmöityshoidoissa, joissa on käytetty sellaisia luovutettuja siittiöitä, joiden luovuttajaa ei voida vahvistaa lapsen isäksi.
Äitiyslain myötä uudistuneen hedelmöityshoitolain mukaan siittiöitä, joiden luovuttaja voidaan vahvistaa lapsen isäksi, voidaan käyttää vain silloin, kun hoitoja annetaan naiselle, joka ei ole avio- tai avoliitossa. (Tämä hankaloittaa apilaperheiden mahdollisuutta käyttää hedelmöityshoitoklinikoiden palveluita. Jos apilaperhe haluaa käyttää klinikkaa inseminaatioissa, naispari ei saa olla avioliitossa eikä oikeastaan edes asua yhdessä. Kysy lisää Sateenkaariperheiden neuvontapalvelusta.)
Äitiyden tunnustamisen ehtona on, että puolisoita on hoidettu parina virallisella hedelmöityshoitoklinikalla ja hoidoille on annettu hedelmöityshoitolain edellytysten mukainen yhteinen suostumus.
Äitiyden tunnustamisen ehtona ei ole avioliitto (tai rekisteröity parisuhde) kuten perheen sisäisen adoption kohdalla edellytetään. Äitiyden voi tunnustaa lastenvalvojan luona tai raskausaikana neuvolassa.
Ehtona neuvolassa tunnustamiselle on, että äitiyden tunnustaja on neuvolakäynnillä mukana yhtä aikaa synnyttäjän kanssa, eikä neuvolan työntekijällä ole syytä epäillä äitiyttä. Molemmilla osapuolilla tulee olla virallinen henkilötodistus mukanaan.
Vaikka äitiyden tunnustaisi neuvolassa, maistraatti vahvistaa äitiyden vasta aikaisintaan kuukausi lapsen syntymän jälkeen.
Jos hedelmöityshoidoille on annettu yhteinen suostumus, suostumuksen antanut voi vaatia äitiyden vahvistamista synnyttäneen henkilön tahdon vastaisesti, ja synnyttänyt voi vaatia äitiyden vahvistamista suostumuksen antaneen tahdon vastaisesti. Näissä tilanteissa tuomioistuin vahvistaa äitiyden hoidoille annetun suostumuksen mukaisesti.
Koti-inseminaatiolla syntyneen lapsen äitiyttä ei voida koskaan vahvistaa tunnustamisen kautta. Koti-inseminaatiolla alkunsa saanut lapsen toinen äitiys voidaan vahvistaa vain perheen sisäisen adoption kautta (ks alla).
