Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä. Suomessa tasa-arvolla viitataan erityisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tasa-arvolaki sisältää sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellot sekä velvoitteen syrjinnän ennaltaehkäisyyn. Tasa-arvolaissa syrjintä on kielletty sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Laki koskee myös syrjintää, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.

Laki suojaa sukupuolivähemmistöjä, mutta se on sanoitettu tavalla, joka suojaa myös niin sanottua sukupuolienemmistöä. Eri sukupuolivähemmistöryhmiä ei siis laissa eksplisiittisesti mainita. Tasa-arvolaissa sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Tämä voi olla nainen, mies tai jotain muuta. Laki siis antaa suojan sekä binääriselle eli kaksinapaiseen sukupuolijärjestelmään pohjautuvalle että ei-binääriselle sukupuolikokemukselle sekä sukupuolettomuudelle.

Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Tällä suojataan syrjinnältä niin transvestiitteja kuin keitä tahansa muitakin.

Tasa-arvolain kirjauksella liittyen henkilön fyysisiin sukupuolta määrittäviin ominaisuuksiin suojataan erityisesti, mutta ei eksklusiivisesti, intersukupuolisia.

Yleisesti sukupuolivähemmistö-termillä viitataan transihmisiin ja intersukupuolisiin. Transihmisiä voivat olla muun muassa sukupuolettomat, transsukupuoliset, transvestiitit ja muunsukupuoliset. Transsukupuoliset ovat yleensä naisia tai miehiä, joille on syntymässä määritelty eri sukupuoli. Transvestiitilla on tarve ilmentää sekä miestä että naista itsessään. Muunsukupuolisen sukupuoli voi olla omanlaisensa yhdistelmä mieheyttä ja naiseutta tai aivan jotain muuta ja ainutlaatuista. Käsitteellä intersukupuolisuus kuvataan laajaa joukkoa erilaisia kehon variaatioita, joissa kromosomit, sukuelimet, hormonitoiminta tai muut sukupuolitetut kehonpiirteet, eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset voivat määrittää itsensä ja identiteettinsä myös monella muulla tavalla. On tärkeää tiedostaa, että jokaisella on itsemäärittelyoikeus, mikä merkitsee myös oikeutta olla määrittelemättä itseään. Jokaisella on oikeus myös määritellä oman identiteettinsä sisältö ja merkitys, esimerkiksi muunsukupuoliset voivat määritellä itsensä varsin eri tavoin.

On tärkeä tiedostaa, että syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Jos jotakuta syrjitään sen vuoksi, että hänen ajatellaan olevan transsukupuolinen, vaikka itse asiassa kyseessä on cissukupuolinen sukupuolienemmistöön kuuluva henkilö, on kyse sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä.

Sukupuolivähemmistöjen kokemuksia syrjinnästä

Sukupuolivähemmistöjen kokemaa syrjintää esiintyy kaikilla elämänaloilla ja kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Yhteiskuntamme ja monet sen palveluista on rakennettu sukupuolinormien varaan. Binäärinormi on sukupuolinormi, jonka mukaan sukupuolia on vain kaksi: miehet ja naiset. Esimerkiksi puhetavat, tietolomakkeet ja monet fyysiset rakenteet ovat suunnattuja miehille ja naisille, jotka ilmaisevat sukupuoltaan kulttuurillemme tyypillisellä tavalla ja joiden oletetaan olevan heteroita. Syrjintä ei aina ole tahallista, mutta moni epätarkoituksenmukainen toimi tai epäasialliseksi koettu kohtelu voi olla syrjintää.

Vaikka viime aikoina on yleistynyt mahdollisuus ilmoittaa monissa lomakkeissa sukupuolensa myös muuksi kuin mieheksi tai naiseksi, on virallisissa konteksteissa valittava näiden kahden binääriin kuuluvan sukupuolen välillä. Koska suuri osa esimerkiksi kansalaisten hyvinvointiin liittyvästä tiedonkeruusta ei tunnista kuin kaksi sukupuolta, emme saa tietoa esimerkiksi muunsukupuolisten terveydestä. Sukupuolivähemmistöön kuuluvalle matkustaminen voi tuottaa haasteita, jos ulkonäkö ei vastaa passin tai henkilökortin kuvaa tai henkilötunnusta.

Ammattilaisten puutteellinen koulutus sukupuolen moninaisuuden osalta voi johtaa siihen, että sukupuolen moninaisuutta ei osata huomioida myöskään itse palvelutilanteessa. Sote-palveluissa sukupuoli oletetaan usein asiakastietolomakkeesta löytyvän nimen sekä henkilötunnuksen perusteella eikä todellinen asiantila ehkä paljastu koko palvelutilanteen aikana, vaikka tälle voisi olla tarvetta. Jos sukupuolen ilmaisu käsitteenä on vieras, ei koko ilmiötä tunnisteta ja näin asiakas ei tule kohdatuksi sellaisena ihmisenä kuin hän on.

Sukupuolen moninaisuuden kannalta suuria haasteita sukupuolivähemmistöjen arjessa tuottavat vain kahdelle sukupuolelle osoitetut wc- ja sosiaalitilat. Oli kyse työpaikasta tai koulusta, käytettävissä ei usein ole sukupuolineutraaleja vessoja eikä pukeutumistiloja. Uimahallissa asioiminen voi olla todella haastavaa muun- tai transsukupuoliselle henkilölle. Harrastustoiminta, erityisesti urheilun parissa, voi olla haastavaa, jos ryhmät on sukupuolitettu. Palvelujen sukupuolittaminen sulkee ihmisiä ulos. Jos vanhainkodissa hemmotteluhetkiä tarjotaan vain naisille, transvestiittivanhus ei välttämättä uskalla kertoa omasta toiveestaan osallistua tilaisuuteen.

Epäasialliseen kielenkäyttöön törmää useasti. Loukkaavia sanoja käytetään usein tiedostamatta, että ne ovat halventavia. Koulussa oppilaat voivat käyttää esimerkiksi sanaa transu tietämättä kuinka loukkaava se on. Vanhentunutta termistöä (esim. interseksuaali, sukupuolinen suuntautuminen) käyttävä ammattilainen menettää asiantuntijuuttaan virheellisen kielenkäytön vuoksi. Työpaikalla kahvihuoneessa voi joutua kuulemaan sukupuolivähemmistöjä koskevaa vitsailua, joka on epäasiallista ja loukkaavaa. Yksi väärä sana tai ilmaisu ei ehkä täytä syrjinnän tunnusmerkkejä, mutta pienet, kumuloituvat mikroaggressioiden seuraukset yksilölle voivat olla jopa vahingollisempia kuin selkeä syrjintä, mihin on helppo puuttua.

Palvelujen tarjoajien on kuitenkin tärkeä tiedostaa, että syrjinnän pelkoa esiintyy kuitenkin vielä enemmän kuin tosiasiallista syrjintää. Tiedämme tutkimuksista, että erityisesti sukupuolivähemmistöt eivät käytä tarvitsemiaan palveluja, koska pelkäävät epäasiallista kohtelua. Syrjinnän pelon poistaminen varmistamalla palvelujen laatu ja yhdenvertaisuus tulisi olla jokaisen viranomaisen tehtävä. Jokaisen tulisi voida käyttää palveluita varhaiskasvatuksesta vanhuspalveluihin varmana siitä, että palveluissa voi olla omana itsenään ja saada yhdenvertaista kohtelua.

Tasa-arvolakia valvoo Suomessa tasa-arvovaltuutettu. Oletko kokenut syrjintää? Ilmoita siitä viranomaisille!

Tasa-arvon edistäminen

Tasa-arvolaki ei sisällä vain syrjintäkieltoa vaan se myös velvoittaa edistämään tasa-arvoa. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen on yksi keino edistää tasa-arvoa. Lain mukaan viranomaisten, koulutuksen järjestäjien, varhaiskasvatusyksilöiden sekä työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Myös yhdenvertaisuuslaki velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat voidaan myös koota yhteen asiakirjaan. Tämä velvoite tulee ottaa huomioon tasa-arvosuunnitelmia valmisteltaessa ja sitä arvioitaessa sekä päätettäessä tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä. Kaikkien edistämistoimenpiteiden tarkoituksena on turvata henkilöiden yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää viranomaisten palveluita, kouluttautua ja osallistua työelämään.

Tasa-arvosuunnitelman ensimmäinen vaihe on tasa-arvotilanteen kartoitus. Tämän perusteella laaditaan tasa-arvoa edistävät toimet. Esimerkiksi työpaikoilla kannattaa kartoituksessa sukupuolen moninaisuus lähtöoletukseksi. Jokaisen yksityisyyttä on kunnioitettava, sillä kaikki eivät halua kertoa esimerkiksi transtaustastaan työyhteisössä. Jos kuitenkin vastaajien sukupuoli-taustamuuttuja halutaan tietää, on hyvä antaa neljä vaihtoehtoa: nainen, mies, muu ja en halua kertoa. Halutessaan henkilö voi antaa vastaukseksi joko juridisen tai tosiasiallisen sukupuolensa. Hyvä käytäntö on antaa kaikille mahdollisuus kertoa, mutta olla myös kertomatta sukupuoli-identiteetistään tai sukupuolen ilmaisuun liittyvistä asioista.

Syrjinnästä tai häirinnästä kysyttäessä kannattaa mainita sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu erikseen, ja nämä näkökulmat tulisi olla mukana työpaikan käytäntöjä arvioitaessa. Havaintoja syrjinnästä tulee kysyä kaikilta ja kysymysten tueksi voi antaa esimerkkejä siitä. Tasa-arvosuunnitelmassa on myös hyvä kerätä tietoa siitä, miten työoloja, työyhteisöä ja sen tarjoamia palveluita voisi kehittää, jotta sukupuolivähemmistöjen tarpeet tulisivat mahdollisimmat hyvin huomioiduiksi.

Selvityksen perusteella tulisi ilmetä konkreettisia kehittämiskohteita, joihin tulisi vastata yhtä konkreettisilla toimenpiteillä. Esimerkkinä toimenpiteistä voi olla käytössä olevien lomakkeiden sukupuolivalikoiden laajentaminen, vaikkapa yhden wc:n muuttaminen sukupuolineutraaliksi tai koko henkilöstön kouluttaminen sukupuolen moninaisuudesta. Toimenpiteille valitaan vastuuhenkilö ja sen toteuttaminen aikataulutetaan. On tärkeää, että tasa-arvosuunnitelmassa kerrotaan sukupuolen moninaisuudesta ja yleisistä periaatteista, kuten kaikkien kunnioittamisesta, mutta on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa konkreettisia tarpeita, joiden avulla sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa voidaan parantaa todennettavasti.

Arviointi ja seuranta on erittäin tärkeä osa suunnitelmaa ja mitä konkreettisimmista toimenpiteistä on ollut kyse, sitä helpompi seurantaa on toteuttaa. Tasa-arvosuunnitelman päivittämisessä tulee hyödyntää seurannasta saatuja tuloksia sekä mahdolliset uudet sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoon liittyvät tarpeet tulee huomioida.

Seta tarjoaa koulutusta ja neuvontaa tasa-arvosuunnitteluun ja tasa-arvon edistämiseen kaikilla elämän alueilla. Tutustu Setan asiantuntija- ja koulutuspalveluihin täällä.

Materiaalia

Tilaa moninaisuudelle! Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen  on tiivis tietopaketti viranomaisille ja eri alojen ammattilaisille, jotka osana omaa työtään kohtaavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Opas on tehty osana oikeusministeriön koordinoimaa Rainbow Rights -hanketta, jossa Seta oli mukana.

Sateenkaariväki työelämässä ja asiakkaina -tietopaketti. Tästä ihmisoikeusjärjestö Setan, Accenturen, IBM:n ja FIBSin kokoamasta tietopaketista löydät tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä sekä niitä koskevasta keskeisestä lainsäädännöstä työelämässä, hlbtiq-sensitiivisestä johtamis- ja työkulttuurista, mainonnasta sekä eduista liiketoiminnalle. Opas on julkaistu 2019.

Sukupuolivähemmistöt liikuntapalveluissa on Ave Valojään ja Kajo Raunin opas, joka on jaettu Turussa kaikille liikuntapalveluiden työntekijöille ja on hyödynnettävissä muuallakin Suomessa. 2019.

Lisätietoa

 

 

Lotte Telakivi
nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija

p. +358 44 301 3020
lotte.telakivi@seta.fi