Seta kiittää mahdollisuudesta lausuta valmisteilla olevasta ihmisoikeusselonteosta ja lausuu alla muutamista keskeisistä periaatteista ja sisällöistä ihmisoikeusselonteon laatimisen tueksi.
Ihmisoikeuksista ulkopolitiikassa olemme lausuneet ulkoministeriölle yksityiskohtaisesti 8.3.2013 liittyen ulkoministeriön ihmisoikeusstrategian valmisteluun. Tämä lausunto on edelleen ajankohtainen ihmisoikeusselonteon valmistelussa. Kotimaan osalta Seta tukee lämpimästi valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston yhteydessä toimineen hlbti-työryhmän suosituksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien toteutumisen parantamiseksi. Verkostossa on sovittu, että hlbti-työryhmän suositusten pohjalta otetaan ihmisoikeusselontekoon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia koskevia linjauksia.
Liitämme tähän lausuntoon lisäksi ihmisoikeuspolitiikan järjestämistä ja toteuttamista koskevan Setan lausunnon kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman evaluaatioryhmälle 12.12.2013 sekä Setan poliittisen strategian 2014-2017, jossa on kuvattu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi tarvittavia toimia eri elämänalueilla. Nämä linjaukset soveltuvat hyvin materiaaliksi ihmisoikeusselonteon valmisteluun.
Hlbti-toimintaohjelma ja koordinaatio
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin henkilöihin kohdistuu huomattava määrä ihmisoikeusloukkauksia, kuten syrjintää, monella eri elämänalueilla. Siitä huolimatta näiden ryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi ei ole olemassa kattavaa toimintaohjelmaa, joka määrittelisi valtioneuvoston toimenpiteet, vastuunjaon ja asiantuntijaresurssit seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevissa kysymyksissä. Ehdotamme, että valtioneuvosto sitoutuu ihmisoikeusselonteossa laatimaan hlbti-toimintaohjelman samaan tapaan kuin aiemmin on laadittu esimerkiksi vammaispoliittinen ja romanipoliittinen ohjelma. Vastaavia ohjelmia on laadittu useissa maissa, kuten muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa. Toimintaohjelmaan on syytä ottaa hlbti-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä kattavasti eri sektoreilta, kuten opetus, kasvatus ja koulutus, sosiaali- ja terveysala, turvallisuus, työelämä ja perheoikeudet. Ohjelmaan on syytä ottaa toimenpiteitä hlbti-ihmisten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi myös kuntatasolla. Hlbti-kysymysten koordinaatio valtioneuvostossa on määriteltävä ja sen hoitamiseen on syytä osoittaa resursseja, jotta riittävä ja pysyvä asiantuntemus seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta perus- ja ihmisoikeuskysymyksinä voidaan turvata eri ministeriöissä.
Transihmisten, muunsukupuolisten ja intersukupuolisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeudet
Transihmisten, muunsukupuolisten ja intersukupuolisten henkilöiden ihmisoikeuksiin kohdistuu oikeusloukkauksia tyypillisesti (myös) julkisen vallan taholta. Nämä ovat luonteeltaan vakavia, kuten henkilökohtaisen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden loukkauksia, joista osa kohdistuu lapsiin. Esimerkkeinä sukupuolen juridisen vahvistamisen esteet, joiden useat kansainväliset ihmisoikeustoimijat ovat todenneet loukkaavan ihmisoikeuksia (viimeisimpänä CEDAW-komitea Suomelle antamissaan suosituksissa) sekä intersukupuolisiin lapsiin kohdistettu ei-lääketieteellisesti perusteltu kehon manipulointi. Ihmisoikeusselonteossa on syytä linjata painokkaasti sukupuolivähemmistöjen eli transihmisten, intersukupuolisten ja muunsukupuolisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamisesta ja ihmisoikeusloukkausten, kuten lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen ja muiden vanhemmuutta rajoittavien säädösten, siviilisäätyyn liittyvien vaatimusten sekä sukupuolen ilmaisuun liittyvien rajoitusten välittömästä poistamisesta sekä intersukupuolisten lasten hoidon toteuttamisesta ihmisoikeusperustaisesti, lapsen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Tarkempia linjauksia löytyy Setan poliittisesta strategiasta, joka on liitteenä (erityisesti luku 4, Itsemääräämisoikeus ja yksityisyyden suoja turvataan).
Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus
Ihmisoikeuskeskus on julkaissut keväällä 2014 selvityksen, josta ilmenee, että ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Suomessa ei pääosin toteuta riittävässä määrin kansainvälisiä ihmisoikeuskasvatukselle asetettuja kriteerejä. Ihmisoikeusselonteon yhteydessä tulisi linjata, että valtioneuvosto laatii toimenpideohjelman ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseksi. Seta tukee ihmisoikeusvaltuuskunnan antamia suosituksia (liitteenä) ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen systemaattiseksi toteuttamiseksi eri koulutusasteilla. Ihmisoikeuskasvatukseen ja -koulutukseen on kaikilla koulutusasteilla sisällyttävä tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta ja hlbti-ihmisten ihmisoikeuksista.
Ihmisoikeustoimijoiden paneelin suositukset valtioneuvostolle
Seta yhtyy lisäksi seuraaviin ihmisoikeustoimijoiden paneelin valtioneuvostolle 22.1.2014 antamiin yleisiin suosituksiin perus- ja ihmisoikeuspolitiikan sekä perus- ja ihmisoikeuksien seurannan toteuttamiseksi ja vahvistamiseksi Suomessa. Toivomme, että ihmisoikeusselonteko kokonaisuutena toteuttaa ja edistää näitä suosituksia.
1 Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja sopimusvalvontaelinten suositusten on ohjattava ihmisoikeustyötä. Suositukset on pantava täytäntöön viivytyksettä.
2 Perus- ja ihmisoikeudet on toteutettava Suomessa systemaattisesti ja kansallisen ihmisoikeuspolitiikan on huomioitava kaikki ihmisoikeudet. Perus- ja ihmisoikeuksien on oltava pysyvä näkökulma kaikkeen politiikkaan, säädös- ja ohjelmavalmisteluun sekä viranomaistoimintaan.
3 Jokaisen hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa, toimeenpanossa ja arvioinnissa on varmistettava yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä syrjinnälle alttiina olevien ihmisten ja ryhmien oikeuksien huomioon ottaminen. Lasten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmat on valtavirtaistettava valtion- ja kuntahallintoon ja poliittiseen valmisteluun viivytyksettä.
4 Jokaisen hallituksen on laadittava toimintaohjelma ajankohtaisimpien perus- ja ihmisoikeusongelmien poistamiseksi. Hallituksen on myös annettava säännöllisesti eduskunnalle selonteko, jossa arvioidaan toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja selostetaan myös laajemmin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
5 Valtioneuvoston tulee vahvistaa viranomaisten ihmisoikeustyön resursseja ja kullekin sektorille tulee määritellä työnjako, vastuut ja menettelytavat ihmisoikeuspolitiikan toteuttamiseksi. Viranomaisten lisäksi myös kansalaisjärjestöjen ihmisoikeustyön resurssit on turvattava
6 Viranomaisten ihmisoikeusosaamista on vahvistettava systemaattisesti. Viranhaltijat kaikilla hallinnon tasoilla ja aloilla tarvitsevat systemaattista koulutusta perus- ja ihmisoikeuksista sekä kansallisista ja kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista.
7 Suomen pitää olla edelläkävijä ihmisoikeuksissa. Kotimaisen ja kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan on lisättävä keskinäistä koordinaatiota ja yhteistyötä sekä niiden on oltava keskenään johdonmukaisia. Ihmisoikeuspolitiikan on perustuttava Suomea velvoittaviin ihmisoikeusnormeihin.
8 Kansalaisjärjestöjen ja erityisvaltuutettujen on voitava osallistua ihmisoikeusselontekojen ja toimintaohjelmien valmisteluun. Hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan välistä vuoropuhelua on jatkettava, vahvistettava ja systematisoitava edelleen.
9 Erityisvaltuutettujen riippumattomuus hallituksesta, itsenäinen asema ja riittävät toimintaresurssit ovat edellytyksiä uskottavalle ihmisoikeuksien seurannalle ja valvonnalle. Ihmisoikeuksien edistämisen ja ihmisoikeusvalvonnan kokonaisarkkitehtuuria kehitettäessä on selvitettävä, miten valtuutettujen ja Ihmisoikeuskeskuksen toimintaedellytyksiä voidaan parantaa. Ihmisoikeuskeskuksen ja valtuutettujen toimistojen henkilöstön määrän ja määrärahojen tasoa tulee korottaa vastaamaan tehtävien asianmukaiselle hoitamiselle asetettuja vaatimuksia.
10 Ihmisoikeuksien toteutumista on seurattava ja arvioitava kokonaisuutena ja temaattisesti muutenkin kuin määräaikaisraportoinnin pakottamana.
Helsingissä 23.4.2014
Aija Salo
Pääsihteeri Seta ry
p. 050 309 8108
paasihteeri@seta.fi
Liitteet:
Setan poliittinen strategia 2014-2017
Setan lausunto ulkoministeriölle ihmisoikeusselonteon kansainvälistä osaa varten 8.3.2013