Setan kommentit ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelusta ja toimeenpanosta sekä ihmisoikeuspolitiikan tulevaisuudesta

Kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman evaluaatioryhmälle

Seta kiittää evaluaatiotyöryhmää mahdollisuudesta kommentoida kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toteutusta ja antaa seuraavat kommentit.

Yleistä

Seta pitää merkittävänä sitä, että perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman laatiminen kirjattiin hallitusohjelmaan. Seta tavoitteli hallitusohjelmaan kirjausta erillisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia käsittelevän toimenpideohjelman laatimisesta. Kun sellaista ei saatu, ajattelimme, että tarvittavia toimenpiteitä kirjataan sen sijaan yleiseen kansalliseen ihmisoikeusohjelmaan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuskysymykset jätettiin pääosin ihmisoikeustoimintaohjelman ulkopuolelle huolimatta siitä, että koko paneeli ehdotti useita tarpeellisia ja kiireellisiä hankkeita tähän liittyen.

Toimintaohjelman valmisteluprosessi

Kansalaisjärjestöjen ja erityisvaltuutettujen kutsuminen mukaan toimintaohjelman valmisteluun oli myönteinen signaali. Kansalaisyhteiskunnan ääni ei kuitenkaan kuulunut ohjelman sisällössä. Tämä oli erityisen silmiinpistävää hlbti-aiheiden kohdalla.

Ohjelman valmisteluvaiheessa kansalaisjärjestöille annettiin ristiriitaista tietoa prosessin etenemisestä ja järjestöjen mahdollisuudesta vaikuttaa ohjelmaan. Aluksi annettiin ymmärtää, että ohjelman valmistelee perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto. Tosiasiassa hankkeet valittiin ministeriökohtaisesti niin, että kukin ministeriö ilmeisesti valitsi hyvin itsenäisesti oman sektorinsa hankkeet. Hankkeiksi myös valittii käytännössä vain hallitusohjelmassa erikseen linjattuja hankkeita, jotka siis olivat toteutumassa joka tapauksessa riippumatta toimintaohjelmakirjauksesta. Tämä oli varmasti yksi syy siihen, miksi hlbti-hankkeita ei otettu toimintaohjelmaan, lukuun ottamatta tasa-arvolain uudistusta, joka oli kirjattu hallitusohjelmaan osana yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistusta.

Seta on tyytyväinen siihen, että verkosto on toimittanut paneelille useita kertoja tietoa toiminnastaan ja toimintaohjelman toimeenpanon etenemisestä. Yhteistyö verkoston kanssa on ollut hyvää.

Ihmisoikeusarkkitehtuuri

Ihmisoikeustoimijoiden välinen työnjako vaatii selkeytystä. Suurin ongelma on resurssien puute. Ihmisoikeuskeskuksen ja -valtuuskunnan perustaminen oli tärkeä uudistus, mutta keskuksen toiminta on toistaiseksi suppeahkoa johtuen äärimmäisen pienistä resursseista. Kansallisen ihmisoikeusinstituution uskottavuus on Pariisin periaatteiden valossa siten kyseenalainen. Ihmisoikeusselonteossa on syytä ottaa kantaa julkisen vallan ihmisoikeustoimijoiden työnjakoon ja sen resursseihin.

Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto on joiltain osin mahdollistanut aihempaa strukturoidumman vuoropuhelun perus- ja ihmisoikeusasioista. Verkoston mandaatti on kuitenkin epäselvä, ja sillä ei ole erillisresursseja toteuttaa työtään. Verkostossa ministeriöitä edustavat virkamiehet vaikuttavat toimivan suuren paineen alla, koska heidän työmääränsä on suuri. Tämä aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita ihmisoikeuksien edistämistoimien jäädessä ministeriöissä käytännössä pienen, aktiivisen ja paneutuneen virkamiesjoukon harteille.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistökysymykset

Toimintaohjelman yleiseen osaan kirjattiin, että hlbti-kysymysten koordinointi valtionhallinnossa on yksi ratkaisemista vaativa ongelma. Yhteyshenkilöiden verkosto perusti keväällä 2013 tämän kirjauksen johdosta työryhmän valmistelemaan hlbti-ihmisoikeuskysymysten käsittelyä. Työryhmä on valmistellut syksyn 2013 aikana katsausta ajankohtaisiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamiin ihmisoikeusongelmiin Suomessa ja ehdotuksia näiden ratkaisemiseksi. Seta toivoo, että tämä työ toimii pohjana tulevaisuudessa erilliselle hlbti-toimintaohjelmalle tai hlbti-kysymysten huomattavati ensimmäistä ohjelmaa laajemmalle käsittelylle tulevissa ihmisoikeustoimintaohjelmissa. Verkosto on alustavasti suunnitellut hlbti-kysymyksiä yhdeksi teemaksi vuonna 2014 eduskunnalle annettavaan ihmisoikeusselontekoon. Tämä on kannatettavaa. Yhdenvertaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta riippumatta tulisi temaattisen tarkastelun lisäksi valtavirtaistaa kaikkeen ihmisoikeuspolitiikkaan ja säädösvalmisteluun sekä julkisen vallan muihin hankkeisiin. Tällä hetkellä ministeriöissä on vain muutama virkamies, joiden toimenkuviin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset kuuluvat eksplisiittisesti.

Seta toivoo, että kansainvälisten ja kotimaisten ihmisoikeus- ja laillisuusvalvontaelinten suositukset ja ratkaisut pannaan jatkossa Suomessa toimeen nykyistä systemaattisemmin. Suomi on saanut viime vuosina lukuisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen liittyviä suosituksia joko suoraan maakohtaisissa tarkasteluissa tai esimerkiksi Euroopan neuvoston jäsenmaana. Näiden suositusten toimeenpano ja siitä raportointi on ollut hyvin suppeaa. Erityisesti Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus toimista seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumiseksi, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun yleiset ja maakohtaiset suositukset sekä Suomen UPR-menettelyssä saamat suositukset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien, kuten perheoikeuksien, koskemattomuuden ja turvallisuuden, parantamiseksi ovat hyvin relevantteja Suomessa, mutta niiden toimeenpanoa ei ole toteutettu systemaattisesti. Erityisen kiireellisiä hankkeita toimintaohjelmaan olisivat olleet translain ihmisoikeusloukkausten poistaminen ja intersukupuolisten lasten hoitojen arviointi ja ohjeistuksen antaminen. Setan käsityksen mukaan nämä hankkeet torppaantuivat toisaalta sosiaali- ja terveysministeriön vastustukseen ja toisaalta hallituksen sisäiseen erimielisyyteen tai sen pelkoon.

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistus

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen on yksi keskeisimmistä ihmisoikeustoimintaohjelmaan kirjatuista hankekokonaisuuksista. Setan näkökulmasta sekä yhdenvertaisuus- että tasa-arvolain uudistukset ovat välttämättömiä ja kiireellisiä. Kuitenkin näiden uudistusten toteuttaminen on yhä viivästynyt ja niiden sisältö näyttää olevan hyvin paljon kiinni työmarkkinaosapuolten kannoista. Tämä on ihmisoikeusnäkökulmasta kestämätöntä valtapeliä. On sietämätöntä, jos lakeihin jätetään yhä eri syrjintäperusteiden erilainen kohtelu huolimatta hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta tuoda uudistuksella kaikki syrjintäperusteet saman suojan piiriin. Suomessa on myös samaan aikaan meneillään useita lakiuudistuksia ja muita hankkeita, joissa ei ennakoita tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain uudistusten henkeä, jossa kaikille viranomaisille ja koulutuksen järjestäjille tulee laajat edistämisvelvoitteet, uutena sukupuolivähemmistöjen osalta.

Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus

Seta yhtyi toimintaohjelman valmisteluvaiheessa paneelin kantaan, että toimintaohjelmaan olisi kuulunut ottaa hanke kattavan ihmisoikeuskasvatuksen ja ihmisoikeuskoulutuksen järjestämisestä Suomessa. Tämä hanke on mitä tarpeellisin myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia koskevan tiedon kannalta. Ihmisoikeuskasvatusta liipaten ohjelmaan otettiin kuitenkin vain sirpalehankkeita, joissa vieläpä käytettiin vanhentunutta terminologiaa, kuten ”suvaitsevaisuus”. Seta toivoo voimakkaasti, että ihmisoikeusvaltuuskunnan 9.12. antamat suositukset ihmisoikeuskasvatuksen toteuttamisesta koko koulutusjärjestelmässä ja OKM:n käynnistämä selvitys demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteutumisesta opettajankoulutuksessa johtavat käytännön toimiin ihmisoikeuskasvatusta koskevien kansainvälisten suositusten toteuttamiseksi.

Väkivalta

Toimintaohjelmaan otettiin sinänsä ansiokkaasti väkivaltaa kohdanneiden henkilöiden palvelujen järjestäminen, johon Suomea velvoittavat myös Istanbulin sopimus ja EU:n rikoksen uhrien tuki -direktiivi. Tähän ei ole kuitenkaan toistaiseksi osoitettu resursseja., kuten ei myöskään jo vuosia sitten hyväksytykke naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle toimintaohjelmalle.

On hyvin tärkeää, että väkivallan ja muiden rikosten uhrien tukipalvelut toteutetaan homo- ja transsensitiivisesti ja että ne ovat tosiasiallisesti saatavilla kaikille uhreille riippumatta sukupuolesta ja perhetilanteesta. Tätä ei ole toistaiseksi huomioitu muutoin kuin korulauseissa.

Lopuksi

Seta on osallistunut ihmisoikeustoimijoiden paneelin toimintaan ja yhtyy paneelin suosituksiin perus- ja ihmisoikeuspolitiikan sekä perus- ja ihmisoikeuksien seurannan vahvistamisesta. Toivomme, että kukin hallitus hyväksyy keskeisien ihmisoikeusongelmien korjaamiseen keskittyvän ihmisoikeustoimintaohjelman ja osoittaa sen toimeenpanoon voimavarat.

Seta kertoo jatkossakin mielellään näkemyksensä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Seta on myös käytettävissä tarjoamaan kuntien ja valtion viranomaisille ja muille tahoille koulutusta seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Helsingissä 12.12.2013

Aija Salo
pääsihteeri
p. 050 309 8108
paasihteeri[at]seta.fi

 

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design