Lausunto valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon kansainväliseen osioon

Seta ry 8.3.2013

Ulkoasiainministeriö
Ihmisoikeussuurlähettiläs Ann-Marie Nyroos
Ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Erik Lundberg

Asia: Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon kansainvälinen osio

Seta kiittää ulkoministeriötä mahdollisuudesta lausua ihmisoikeuspolitiikan kansainvälisestä ulottuvuudesta. Setan lausunto koskee ennen kaikkea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämistä.

Seta pitää erinomaisena sitä, että ulkoministeriö on paneutunut asiaan myös teettämällä monipuolisen selvityksen hlbti-kysymyksistä ministeriön hallinnonalalla (Tarjamo 2012). Seta kannattaa lämpimästi selvityksessä annettuja suosituksia ja siinä esitettyjä perusteluja. Selvityksen toteuttaminen on myös erinomainen esimerkki hyvästä käytännöstä muille hallinnonaloille.

Yleiset ehdotukset

1) Ihmisoikeusselonteossa tulee jatkossakin määritellä ihmisoikeuspolitiikan painopisteet. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet on syytä säilyttää edelleen yhtenä painopisteistä.

2) Uuteen ihmisoikeusselontekoon on syytä kirjata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi mahdollisimman konkreettisia toimenpiteitä, jotta toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia voidaan arvioida.

3) Toimenpiteiden tulee olla kunnianhimoisia ja niiden toteuttamiseen tulee osoittaa resurssit.

Perustelut hlbti-ihmisoikeuksien säilyttämiselle ihmisoikeuspolitiikan painopisteenä

– Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kuuluvat haavoittuvimpiin ihmisryhmiin maailmanlaajuisesti.

– Viime vuosina hlbti-ihmisoikeustilanne ja hlbti-ihmisoikeuspuolustajien asema ovat vaikeutuneet useissa maissa huomattavasti.

– Hlbti-yhteisöt ovat takaiskuista huolimatta voimistuneet lukuisissa maissa ja useimmista maista löytyy Suomen kumppaneiksi kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeuspuolustajia.

– Ulkoministeriö on viime vuosina vahvistanut toimintaansa hlbti-ihmisten ihmisoikeuksien edistämiseksi. Suomella on hyvät valmiudet kehittää hlbti-osaamistaan entisestään.

– Erityisesti transihmisten ja intersukupuolisten oikeudet ovat yhä kansainvälisesti pääosin sivussa, ja Suomella on annettavaa näiden ryhmien oikeuksien nostamisessa agendalle.

– Kuluvalla kaudella Suomi on ryhtynyt edistämään hlbti-ihmisten oikeuksia monipuolisesti, mutta toiminnassa riittää yhä konkretisoitavaa. Tehtyä pohjatyötä ja osaamisen vahvistamista on päästävä hyödyntämään; hlbti-ihmisoikeuksia ei esimerkiksi toistaiseksi ole juurikaan konkretisoitu esimerkiksi kehityspolitiikassa.

– Hlbti-ihmisoikeudet sopivat erinomaisesti nostettavaksi esiin myös poikkileikkaavasti osana Suomen muita vahvoja teemoja, kuten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, naisten oikeudet ja ihmisoikeuspuolustajien tukeminen.

– Osa tarvittavista toimista hlbti-kysymyksissä ei vaadi lisäresursseja vaan on luonteeltaan ennen kaikkea poliittisia. Toisaalta pienilläkin lisäpanostuksilla esimerkiksi hlbti-järjestöjen toimintaan eri maissa ja kansainvälisesti voidaan saada aikaan merkittäviä vaikutuksia.

– Hlbti-ihmisten ihmisoikeustilanne on maailmanlaajuisesti erittäin heikko sekä KP- että TSS-
oikeuksienkin saralla, joten Suomen toiminnan mahdollinen painottuminen jompaan kumpaan näistä ei vaikuta hlbti-kysymysten relevanssiin.

Yksityiskohtaiset ehdotukset

Seta ehdottaa, että uuteen ihmisoikeusselontekoon kirjataan seuraavat linjaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet. Setan ehdottamiin linjauksiin sisältyy sekä yleisiä linjauksia, eri instituutioihin liittyviä linjauksia sekä teemoittaisia, eri politiikkasektoreita koskevia linjauksia.

Yleiset toiminnalliset linjaukset

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet säilytetään ihmisoikeuspolitiikan painopisteenä.

Ihmisoikeusselonteossa määritellään Suomen kärkihankkeet hlbti-ihmisoikeuksien edistämiseksi sekä konkreettiset toimenpiteet, miten Suomi aikoo edistää näitä tavoitteita ja kenen kanssa Suomi tekee yhteistyötä.

Suomi yhdistää teeman esillä pitämisen ja aktiivisen dialogin kansainvälisissä järjestöissä ja kahdenvälisissä suhteissa siihen, että se myös itse tekee aloitteita sekä antaa taloudellista ja poliittista tukea ihmisoikeuspuolustajille eri maissa.

Toiminnan perustana on ajantasainen tieto hlbti-ihmisoikeustilanteesta eri maissa sekä suora yhteydenpito eri maiden ja alueiden hlbti-ihmisoikeuspuolustajien kanssa.

Suomi tekee aloitteita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien sisällyttämiseksi monenkeskisten järjestöjen ja niiden alaisten elinten ja järjestöjen toimintaan ja linjauksiin.

Suomi tukee hlbti-ihmisoikeuksia koskevan dokumentaation kehittämistä ja toteuttamista (esimerkiksi viharikokset) ja lhbti-ihmisten asemaa koskevaa tutkimusta muun muassa kansainvälisten instituutioiden kautta.

Suomi perehtyy muiden maiden hyviin käytäntöihin hlbti-ihmisoikeuspolitiikassa muun muassa tutkimuksen, dokumentaation ja tiedonkeruun osalta ja ottaa näitä käytäntöjä soveltuvin osin käyttöön.

Hlbti-politiikkaa toteutetaan sekä Suomessa että EU:ssa johdonmukaisesti niin, että sisä- ja ulkopolitiikan välillä on koherenssi. Kaikessa ihmisoikeuspolitiikassa kotimaisen tilanteen hoitaminen kunnialla ja kotimaisen asiantuntemuksen kasvattaminen edistävät kansainvälisen toiminnan uskottavuutta ja tuloksellisuutta.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet otetaan osaksi kaikkia ulkoasiainhallinnon sektoreita, kuten kehitys- ja kauppapolitiikkaa.

Hlbti-ihmisoikeuskysymysten koordinointi valtionhallinnossa järjestetään systemaattiseksi.

Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus valtavirtaistetaan myös ihmisoikeuspolitiikan muihin teemoihin, kuten naisten oikeuksiin, lasten oikeuksiin sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen. Sukupuolten tasa-arvoa edistävissä toimissa otetaan lähtökohdaksi sukupuolen moninaisuus ja kiinnitetään huomiota transihmisten ja intersukupuolisten henkilöiden tasa-arvon edistämiseen.

Suomi osallistuu merkittäviin kansainvälisiin ja alueellisiin hlbti-konferensseihin ja osoittaa niille poliittista tukea.

Ulkoministeriö järjestää selontekokaudella yhden korkean tason kansainvälisen tapahtuman hlbti-ihmisoikeuksista.

Suomi jakaa kansainvälisissä yhteyksissään tietoa Suomessa käytössä olevista hyvistä käytännöistä ja malleista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi.

Suomen korkean tason edustajat, kuten ministerit, ottavat julkisilla kansainvälisillä foorumeilla kantaa hlbti-ihmisten ihmisoikeuksien puolesta proaktiivisesti ja asiantuntevasti.

Suomi tiedottaa kotimaassa ja ulkomailla proaktiivisesti ja asiantuntevasti hlbti-kysymyksistä yleisesti sekä Suomen hlbti-ihmisoikeuksien hyväksi tekemästä työstä muun muassa ulkoministeriön verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Toiminnan edellytykset

Ulkoministeriö varaa yhden henkilötyövuoden hlbti-ihmisten ihmisoikeuksien edistämiseen ja ryhtyy toimiin erityisen hlbti-suurlähettilään nimittämiseksi.

Painopisteen toimeenpanemiseksi ulkoministeriön ja muiden ministeriöiden virkamiehiä koulutetaan seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta ihmisoikeuskysymyksistä. Erityisesti ulkoministeriön virkamiehillä ja muilla kansainvälisestä ihmisoikeuspolitiikasta vastaavilla henkilöillä tulisi olla perustietämys seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta sekä niihin liittyvistä keskeisimmistä kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista ja tulkinnoista (Yogyakartan periaatteet ja muu kv-ihmisoikeuslainsäädännön tulkinta, EIT:n ratkaisut, Euroopan neuvoston eri elinten suositukset, Euroopan parlamentin kannanotot, EU-lainsäädäntö, UPR-suositukset ja CSW-määritelmät, mahdolliset muut ihmisoikeusmekanismien suositukset) sekä relevantista Suomen lainsäädännöstä (yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain asettamat velvoitteet viranomaisille edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa; molempien lakien edistämisvelvoitteet laajenevat mahdollisesti jo ennen uuden ihmisoikeusselonteon voimaantuloa).

Kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat

Suomi vahvistaa yhteistyösuhteitaan kansainvälisten hlbti-järjestöjen, kuten ILGAn (International Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex Association) ja sen aluejärjestöjen, kanssa. Yhteistyöhön kuuluu taloudellista tukea, tiedonvaihtoa, koulutusta ja tapahtumien järjestämistä.

Suomi seuraa ihmisoikeuspuolustajien, mukaan lukien hlbti-aktivistit, toimintaa ja turvallisuutta. Suomi tarjoaa tarpeen vaatiessa suojelua ja myöntää viisumeita nopeutetussa menettelyssä.

Suomi tukee hlbti-ihmisoikeuspuolustajien työtä myös lähialueillaan esimerkiksi opintomatkojen ja tiedonvaihdon kautta. Suomi edistää Pohjoismaiden neuvostossa ja muissa vastaavissa organisaatioissa hlbti-järjestöille, -hankkeille ja -ihmisoikeuspuolustajille myönnettävää tukea.

Hlbti-järjestöjä kuullaan kaikissa keskeisissä ihmisoikeuspolitiikkaan liittyvissä hankkeissa, kuten määräaikaisraportoinneissa, lainvalmistelussa sekä Suomen kantojen ja prioriteettien määrittelyssä eurooppalaisten instituutioiden ja monenkeskisten järjestöjen toimintaan liittyen.

Kahdenväliset suhteet

Edustustot edistävät hlbti-ihmisoikeuksia muun muassa tukemalla paikallisia toimijoita, suojelemalla ihmisoikeuspuolustajia ja osallistumalla hlbti-aiheisiin tapahtumiin. Ulkoministeriö tukee edustustojen työtä järjestämällä hlbti-ihmisoikeuksista koulutusta ja tarjoamalla ohjeistusta.

Hlbti-näkökulma ja muut ihmisoikeusnäkökulmat integroidaan myös edustustojen kauppa- ja kehityspoliittiseen toimintaan.

Edustustot tekevät hlbti-ihmisoikeuksien edistämisessä yhteistyötä muiden hlbti-myönteisten edustustojen kanssa.

YK

Suomi toimii aktiivisesti YK:n hlbti-ystäväryhmässä ja hyödyntää omien linjaustensa ja toimiensa suunnittelussa tiivistä yhteistyötä hlbti-ihmisoikeuksia edistävien maiden kanssa.

Suomi tukee ja edistää aktiivisesti hlbti-teemojen ottamista käsittelyyn myös UNICEFissa, WHO:ssa, UNFPAssa, UNDP:ssä, UNAIDSissa, ILOssa ja muissa alajärjestöissä ja erityiskomiteoissa. Suomi tuo hlbti-ihmisoikeuskysymyksiä näissä esille strategisessa yhteistyössä muiden maiden kanssa.

Suomi antaa harkinnan mukaan Yleismaailmallisessa määräaikaisarvioinnissa eri valtioille suosituksia hlbti-ihmisoikeuksista.

Suomi tukee YK:n eri ihmisoikeusmekanismien (esimerkiksi OHCHR, pakolaisasioiden pääkomissaari, pääsihteeri, erityisraportoijat, ihmisoikeusneuvosto) toimintaa hlbti-ihmisoikeuksien tukemiseksi sekä levittää näiden materiaaleja ja kannanottoja.

Suomi edistää sitä, että tulkinta, jonka mukaan nykyiset ihmisoikeussopimukset koskevat myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, saa laajaa kannatusta YK:ssa.

Suomi tukee ECOSOCissa hlbti-järjestöjen hakemuksia YK:n tarkkailijastatuksen saamiseksi.

Eurooppa

Suomi osallistuu hlbti-ihmisoikeuksia edistävien maiden yhteistyöhön ja sen kehittämiseen.

Suomi edistää hlbti-näkökulman huomioon ottamista kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin neuvotteluissa uusista sopimuksista, täydennettäessä vanhoja sopimuksia sekä sopimusten tulkinnoissa.

EU

Suomi tukee hlbti-oikeuksia vahvistavia säädös- ja poliittisia hankkeita, kuten hlbti-tiekartan aikaansaamista, horisontaalisen yhdenvertaisuusdirektiivin hyväksymistä sekä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun sisällyttämistä relevantteihin direktiiveihin ja huomioon ottamista direktiivien toimeenpanon arvioinnissa.

Suomi varmistaa esimerkiksi ulkoministeriön antamalla ohjeistuksella tai koulutuksella, että Suomen edustajat neuvoston neuvotteluissa ovat perillä kuhunkin asiaan liittyvistä hlbti-näkökohdista ja ajavat proaktiivisesti Suomen linjan mukaista, hlbti-ihmisoikeuksia edistävää ratkaisua yhteistyössä muiden hlbti-myönteisten jäsenmaiden kanssa.

Suomi edistää ihmisoikeusperustaisuutta EU:n hlbti-politiikassa ja sitä, että EU:n sisä- ja ulkopolitiikka ovat johdonmukaisessa linjassa keskenään.

Suomi edistää vahvaa tietosuojaa seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyen.

Suomi edistää seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioon ottamista EU:n terveyspolitiikassa, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien sekä transihmisten ja intersukupuolisten henkilöiden toivomien hoitojen saavutettavuuden osalta.

Suomi tukee EU:n Perusoikeusviraston FRA:n mandaattia tutkia seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyviä asioita. Suomi edistää sitä, että FRA käyttää tätä mandaattiaan tarkoituksenmukaisella ja laadukkaalla tavalla. Kansallisesti Suomi ottaa huomioon FRA:n tuottaman tiedon hlbti-ihmisten kohtaamasta syrjinnästä ja tuen tarpeista muun muassa terveydenhuollossa ja koulussa.

Suomi vaikuttaa EU:n kautta valtioiden välisten alueellisten yhteistyöelinten hlbti-ihmisoikeuslinjauksiin (ASEAN, Mercosur, Afrikan Unioni).

Suomi edistää hlbti-turvapaikanhakijoiden huomioon ottamista haavoittuvana ryhmänä EU:n turvapaikkapolitiikan toimeenpanossa.

Suomi tuo hlbti-näkökulman esille relevanteissa yhteyksissä Pysyvien edustajien komiteassa (Coreper), tuottaa tarvittavaa taustatietoa ja tukee aloitteita hlbti-ihmisten aseman edistämiseksi komissiossa ja Euroopan parlamentissa.

Kun EU-tuomioistuimessa käsitellään seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin liittyviä asioita, Suomi harkitsee menettelyihin osallistumista amicus curiae -kirjelmillä.

Euroopan neuvosto

Suomi tukee ja resursoi hlbt-yksikön toimintaa.

Suomen tavoite on, että Euroopan neuvoston hlbt-työlle saadaan vakituinen asema, rahoitus ja seurantamekanismit (mm. ministerikomitean suosituksen osalta).

Suomi tukee ja levittää ministerikomitean ja ihmisoikeusvaltuutetun suosituksia ja tukee niiden toimeenpanon säännöllistä arviointia.

Suomi edistää tulkintaa, jonka mukaan ministerikomitean hlbt-suositus ja muu Euroopan neuvoston hlbt-työ koskee myös intersukupuolisia henkilöitä.

Suomi tukee ja resursoi ihmisoikeusvaltuutetun toimintaa. Kansallisesti Suomi toimeenpanee ihmisoikeusvaltuutetun yleiset hlbti-suositukset ja Suomelle maaraportissa annetut suositukset.

Suomi tuo hlbti-näkökulman esiin kenttäoperaatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä neuvotteluissa Euroopan Neuvoston uusista sopimuksista ja sopimusten täydentämisestä lisäpöytäkirjoilla.

Kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsitellään seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin liittyviä asioita, Suomi harkitsee menettelyihin osallistumista amicus curiae -kirjelmillä.

ETY-järjestö

Suomi tukee ODIHRin mandaattia pitää seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti mukana TANDIS-työssä ja viharikosten raportoinnissa.

Suomi osallistuu aktiivisesti inhimillisen ulottuvuuden toimeenpanoon ja seurantaan muun muassa järjestämällä tilaisuuksia ajankohtaisista hlbti-kysymyksistä yhdessä kansalaisjärjestöjen ja muiden maiden kanssa.

Suomi toimittaa viharikosseurantaan tietoja seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvistä viharikoksista ja edistää viharikosten seurannan kehittämistä eri maissa.

Temaattiset linjaukset

Transihmisten ja intersukupuolisten henkilöiden oikeudet

Suomi nostaa erityisesti esille transihmisten ja intersukupuolisten ihmisoikeuksia ja pyrkii siihen, että kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa määritellään nimenomaiset tavoitteet transihmisten ja intersukupuolisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi.

Keskeisiä suojeltavia oikeuksia ovat oikeus elämään ja keholliseen koskemattomuuteen, oikeus yksityisyyteen, oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen ja hoitoon, oikeus päättää itseen kohdistuvista lääketieteellisistä toimenpiteistä, kokoontumis- ja järjestäytymisvapaus, mielipiteen ilmaisu, oikeus tiedon levittämiseen sekä perheoikeudet. Suomi tukee myös jokaisen itsemäärittelyoikeutta omaan identiteettiinsä, kuten oman nimen ja sukupuolen itsemäärittelyä.

Transihmisten asema on maailmanlaajuisesti erityisen tukala. Tietoisuus sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta ja siihen liittyvästä syrjinnästä ja toisaalta transihmisten oikeuksista on ohuempaa kuin seksuaalivähemmistöjen kohdalla. Transihmisillä on monissa maissa Euroopassakin erityisen suuri väkivallan uhriksi joutumisen riski ja heillä on maailmanlaajuisesti myös moniperustaista stigmatisaatiota (esim. seksityö). Intersukupuolisten asema on vielä vähemmän esillä.

Sukupuolen moninaisuus huomioidaan kaikessa sukupuolten tasa-arvoon tähtäävässä työssä.

Dekriminalisointi ja syrjinnän kielto

Suomi tukee seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvien kriminalisointien ja kuolemanrangaistuksen poistamista sekä muun syrjivän lainsäädännön ja syrjivien viranomaistoimien poistamista. Samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisten suhteiden kriminalisointien lisäksi erityisen huolestuttavia ovat eri maissa esitetyt tai hyväksytyt ns. homopropagandalait ja muut syrjivät lait, joilla pyritään estämään jopa kaikki julkinen tai näkyvä toiminta seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin liittyen. Kokoontumis- ja järjestäytymisvapaus, mielipiteen ilmaisu ja tiedon levittäminen ovat keskeisiä suojeltavia oikeuksia.

Väkivalta ja viharikokset

Suomi tukee toimia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen murhien estämiseksi ja selvittämiseksi sekä heihin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Murhien ennalta ehkäisyn lisäksi tärkeää on tapahtuneiden rikosten tuloksellinen tutkimus ja asianmukaiset rangaistukset.

Erityisesti transihmiset ovat jatkuvasti alttiina murhille ja muulle väkivallalle eri puolilla maailmaa. Useissa maissa seksityö on transihmisille ainut tapa hankkia elantoa, mikä altistaa heidät kaksinkertaiselle riskille sekä transihmisenä että seksityöntekijöinä.

Molemminpuolinen tunnustaminen, vapaa liikkuvuus ja perheiden asema

Suomi tukee sateenkaariperheiden ja samaa sukupuolta olevien parien perhesuhteiden ja juridisen aseman tunnustamista maasta toiseen liikuttaessa.

Suomi vaikuttaa transihmisten liikkumisen esteiden poistamiseksi.

Suomi vaikuttaa EU:ssa sen puolesta, että perheenyhdistämisessä sateenkaariperheet tunnustetaan.

Suomi varmistaa, että sen omat viisumi- ja oleskelulupakäytännöt eivät de facto syrji seksuaalisen suuntautumisen perusteella esimerkiksi henkilöitä, joiden lähtömaassa parisuhteen rekisteröinti tai avioliitto samaa sukupuolta olevan kanssa ei ole mahdollinen.

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat maailmanlaajuisesti erittäin tärkeä konteksti hlbti-ihmisten oikeuksille. Kaikessa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvässä työssä tulisi korostaa ihmisen oikeutta määritellä itse oma sukupuolensa, oma seksuaalisuutensa ja omat ruumiilliset rajansa.

Tähän sisältyvät lasten ja nuorten ja jokaisen ihmisen oikeudet ruumiilliseen koskemattomuuteen, väkivallattomuuteen ja turvalliseen kasvuympäristöön. Erityisesti transihmisten ja intersukupuolisten ihmisten ruumiillinen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus ruumiistaan jäävät monissa maissa toteutumatta. Jopa Suomessa ja muissa länsimaissa tehdään yhä intersukupuolisille lapsille sukuelinkirurgiaa, jolle ei ole lääketieteellisiä perusteluita. Sukupuoltaan korjaavat henkilöt joutuvat useissa maissa todistamaan lisääntymiskyvyttömyytensä saadakseen uuden henkilötunnuksen. Argentiina on edelläkävijä transihmisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamisessa.

Nuorilla on oikeus saada tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Oikea tieto ja mahdollisuus saada vahvistusta omalle identiteetille tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Suomi edistää ja tukee hankkeita liittyen nuorten oikeuteen saada asiallista tietoa seksuaalisuudesta, mukaan lukien seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin moninaisuuden käsittely opetuksessa.

Jotta lapsen oikeus perhesuhteisiinsa toteutuisi, perheiden moninaisuus on tunnustettava ja otettava huomioon.

Kehityspolitiikka

Hlbti-ihmiset ovat usein haavoittuvimpia ryhmiä ja kohtaavat monenlaista väkivaltaa ja syrjintää. Heidän osallistumisoikeuksiaan on rajoitettu eivätkä viranomaiset huolehdi siitä, että edes heidän olemassa olevat oikeutensa (esim. fyysiseen koskemattomuuteen) toteutuisivat. Pelkät yleiset linjaukset osallisuuden, demokratian ja ihmisoikeuksien tukemisesta eivät siis automaattisesti riitä varmistamaan, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema huomioidaan, vaan kehityspolitiikassa tarvitaan kautta linjan nimenomaisia kirjauksia hlbti-kysymyksistä.

Myös hanketasolla tulisi arvioida, onko hankkeissa osioita, joissa voisi tukea erityisen haavoittuvassa olevien ryhmien joukossa juuri hlbti-ihmisiä. Voisi olla mahdollista kehittää hankkeita, jotka nimenomaan tukisivat hlbti-vähemmistöjä. Kaikkia hankkeita arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös niiden mahdolliset vaikutukset seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin.

Suomi tukee aloitteita ajankohtaisia hlbti-ihmisten oikeuksia tukevia lainsäädäntö- ja muita hankkeita yhteistyömaissaan, esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parisuhteiden laillistamista Nepalissa ja Vietnamissa.

Maailmanpankin johtokunnan suomalaisjäsenen valinnassa kiinnitetään huomiota monipuoliseen ihmisoikeus- ja tasa-arvo-osaamiseen, mukaan lukien hlbti-kysymykset. Suomi tukee Maailmanpankin ihmisoikeusrahaston työn jatkumista sekä hlbti-näkökulman huomioon ottamista Maailmanpankin ihmisoikeuspolitiikassa.

Nykyisen ihmisoikeusselonteon kansainvälisen osion arviointia

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien nostaminen Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteeksi on ollut tärkeää sekä kotimaassa että suomen harjoittamassa kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa. Viime vuosina tapahtunut käänne on merkittävä. Hlbti-asioita ei ole enää kuitattu puheella vähemmistöjen aseman edistämisestä, vaan ne ovat nousemassa omaksi ja selkeämmin esiin nostetuksi kokonaisuudeksi.

Tämä Suomen painotus on ollut myönteinen tekijä hlbti-näkökulmasta yhä haastavammaksi muuttuneella kansainvälisellä areenalla (esimerkiksi keskeiset instituutiot ja Suomen lähialueet). Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmis- ja perusoikeuksia poljetaan edelleen räikeästi. Lukuisat maat ovat viime vuosina yhä voimakkaammin kyseenalaistaneet ja vastustaneet pyrkimyksiä edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisia oikeuksia.

Kansainvälisen politiikan puolella Suomen painotus on edistänyt seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvää, hallinnonalat ylittävää yhteistyötä. Ulkoministeriö on ollut aloitteentekijänä hlbti-asioiden koordinoinnin aloittamisessa ministeriöiden välillä asettamalla työryhmän ja koordinoimalla sitä. UM:n toiminnalla on siten ollut jossain määrin vaikutusta myös muiden ministeriöiden toimintaan. Koordinaatiota ja johdonmukaisuutta sisä- ja ulkopolitiikan välillä tulisi edelleen lisätä.

Ulkoministeriö on tehnyt hlbti-kysymyksissä hyvää työtä suhteellisen pienin resurssein. Tieto Suomen konkreettisesta ja aktiivisesta toiminnasta selonteossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei kuitenkaan aina saavuta kansalaisjärjestöjä ja muuta yhteiskuntaa. Olisi Suomen etu tuoda hlbti-ihmisoikeustyötään näkyväksi dokumentoimalla sitä ja kertomalla siitä systemaattisesti ja kattavasti vähintään vuosittain esimerkiksi ulkoministeriön nettisivuilla.

Ulkoministeriö on eri yhteyksissä kuullut kiitettävästi järjestöjen mielipiteitä ja ottanut niiden edustusta mukaan työryhmätyöskentelyyn. Ihmisoikeusyksikkö on tukenut järjestöjen osallistumista ETYJ:n ja sitä tukevaan kansainväliseen toimintaan myös taloudellisesti myöntämällä matka-apurahoja suomalaisille järjestöille.

Yogyakartan periaatteiden levittämiseksi on järjestetty yksi seminaari Suomessa ja käännetty periaatteet suomeksi, mutta varsinaista levitys- ja juurrutustyötä ei ole tehty, vaikka siihen sitouduttiin sekä vuoden 2008 UPR-suositusten yhteydessä että ihmisoikeusselonteossa. Suomen järjestämä kansainvälinen seminaari hlbti-teemoista olisi uudella selontekokaudella paikallaan. Suomen tulisi edistää sitä, että Yogyakartan periaatteet uudistetaan viimeaikaisen ihmisoikeuskehityksen mukaisesti, ja että uudistetuista periaatteista levitetään tietoa.

Suomen ulkomaanedustustojen toiminta ei ole yhtenäistä suhteessa hlbti-ihmisten oikeuksiin: jotkut lähetystöt ovat olleet ansiokkaasti mukana muun muassa tukemassa Pride-tapahtumia ja paikallisia hlbti-järjestöjä, mutta joissakin ei asiaan ole kiinnitetty juurikaan huomiota. Nyt ulkoministeriö on teettänyt pikaoppaan muun muassa lähetystöjen käyttöön. Tämä on hyvää kehitystä. Toivottavasti oppaan jalkauttamiseksi annetaan ohjeistus.

Lopuksi

Setan mielestä nykyisen ihmisoikeusselonteon määrittelemät linjaukset ja tavoitteet ovat yhä kannatettavia, mutta uudessa ihmisoikeusselonteossa tulee mennä selvästi pidemmälle kunnianhimon tasossa, konkretiassa ja hlbti-työn resursoinnissa.

Seta antaa mielellään asiantuntemustaan käyttöön niin ihmisoikeusselonteon valmistelussa kuin Suomen ihmisoikeuspolitiikan valmistelussa muutoinkin. Seta kiittää ulkoministeriötä hyvästä yhteistyöstä ja vuoropuhelusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia edistävää politiikkaa koskien.

Helsingissä 8.3.2013

Aija Salo
Pääsihteeri, Seta ry

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design