Kolmas juridinen sukupuolimerkintä vahvistaa ei-binääristen ja intersukupuolisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta yhteiskunnassa. Kolmas juridinen sukupuolimerkintä on käytössä useissa maissa, mutta puuttuu Suomesta.
Suomessa sukupuoli määritellään ja merkitään väestörekisteriin lapsen syntyessä ulkoisten sukupuolitettujen piirteiden perusteella joko mieheksi tai naiseksi. Usein ihmisen syntymässä määritelty sukupuoli vastaa hänen tosiasiallista sukupuoltaan. Kun ihmisen henkilöllisyyspapereihin, kuten passiin, syntymätodistukseen tai henkilökorttiin merkitty sukupuoli eroaa hänen tosiasiallisesta sukupuolestaan, tarvitaan merkinnän korjaamista, jotta henkilöä voidaan suojella syrjinnältä.
Juridisella sukupuolimerkinnällä tarkoitetaan väestötietorekisteriin merkittyä sukupuolta. Tämä näkyy esimerkiksi passissa, ja se ilmaistaan usein kirjaimin M (male, mies) tai F (female, nainen), mutta ei-binääristen ihmisten kohdalla merkintä johtaa harhaan ja altistaa syrjinnälle.
Suomessa tasa-arvolain mukaan syrjintä on kielletty sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun ja kehon sukupuolitettujen piirteiden perusteella. Tasa-arvolain mukaan sukupuoli-identiteetti tarkoittaa henkilön omaa kokemusta sukupuolesta.
Tosiasiassa syrjintää kuitenkin ilmenee monessa arkisessa tilanteessa, koska ei-binäärisen ihmisen väestötietojärjestelmään merkitty sukupuoli ei vastaa hänen tosiasiallista sukupuoltaan. Syrjinnältä suojelemiseksi tarvitaan kolmas juridinen sukupuolimerkintä, joka kattaa muut vaihtoehdot.
Käytännössä eri maissa merkintöjen F ja M rinnalle on otettu käyttöön merkintä X. Käytäntö on, että merkintä perustuu Itsemääräämisoikeuteen eli se tulee voida ottaa käyttöön omalla ilmoituksella. Tämä tarkoittaa, ettei merkintää automaattisesti anneta esimerkiksi intersukupuolisille vauvoille.
EU ei edellytä henkilöpapereihin tietoa sukupuolesta. Kenttä tiedolle tulee kuitenkin olla, mutta se voi olla myös tyhjä. YK:n alainen erityisjärjestö Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO hyväksyy myös X-sukupuolimerkinnän passeihin.
Lue lisää: TGEU: Third gender marker option sin Europe and beyond
Kansainväliset suositukset
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous suositteli jo vuonna 2015 jäsenmaita harkitsemaan kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa.
Euroopan neuvoston Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komitea ECRI suositteli myös jäsenmaita harkitsemaan kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa vuonna 2023 julkaistussa politiikkasuosituksessa.
YK:n itsenäinen itsenäinen seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän asiantuntija kehotti 2018 jäsenvaltioita lisäämään juridisten sukupuolivaihtoehtojen määrää.
Euroopan komission hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevassa strategiassa vuosille 2020–2025 tavoitteena on muunsukupuolisen identiteetin ja intersukupuolisten henkilöiden tunnustamisen parantaminen perustuen itsemääräämisoikeuteen ilman ikärajoituksia.6
Euroopan unionin tuomioistuin on ottanut 2025 kahteen otteeseen kantaa sukupuolta koskevaan tapaukseen. Tuomiostuin antoi tammikuussa 2025 tuomion ranskalaisen junayhtiön tapauksessa, jossa se totesi olevan EU-lain vastaista pakottaa matkustajat valitsemaan ja ilmoittamaan sukupuolensa lippua ostaessa. Ratkaisu korostaa, ettei tietoa sukupuolesta tule kerätä tarpeettomasti. Käytännössä ratkaisu helpottaa EU:ssa asuvien ei-binääristen ihmisten arkea, sillä se vähentää tilanteita, joissa sukupuolitietoa saa kerätä. Tuomioistuimen julkisasiamies antoi syyskuussa 2025 lausuntonsa Italiassa asuvan bulgarialaisen transnaisen tapauksessa, jossa nainen ei saanut muutettua sukupuoltaan ja nimeään Bulgariassa. Lausunnon mukaan EU-kansalaisten henkilöpapereiden tulee vastata henkilön elettyä sukupuolta (lived gender identity). Lausunnon mukainen ratkaisu EU tuomioistuimesta (odotettavissa vuoden 2026 alussa) olisi askel ei-binääristen identiteettien tunnustamisen suuntaan.
Useissa valtioissa on mies- ja naissukupuolimerkintöjen lisäksi mahdollista ottaa käyttöön kolmas sukupuolimerkintä. Kolmas juridinen sukupuolimerkintä on jo voimassa esimerkiksi Saksassa, Tanskassa ja Maltalla. Euroopan ulkopuolella muun muassa Kanada, Nepal, Australia, Uusi-Seelanti sekä Pakistan ja Intia mahdollistavat kaksijakoisen sukupuolibinäärin ulkopuolelle sijoittuville kansalaisilleen kolmannen sukupuolimerkinnän X passeihin. Malleja toteuttaa kolmas sukupuolimerkintä löytyy siis useita.
Kansalliset suositukset
Suomessa Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE kannustaa laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, millä perusteella henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuus on nykyaikana välttämätöntä, millaista hyötyä siitä on ja millaisia haittoja ja ongelmia se aiheuttaa. Henkilötunnusta käytetään useimmiten tarkoituksiin, joissa henkilön tunnistaminen naiseksi tai mieheksi ei ole tarpeellista. Esimerkiksi intersukupuolisen henkilön kohdalla sukupuolen ilmaiseva henkilötunnus ei välttämättä kerro, kuka henkilö on ja voi jopa johtaa harhaan. Silloin, kun sukupuolella on merkitystä, sitä koskeva identifiointi voidaan toteuttaa muutenkin kuin henkilötunnuksella.
Suomessa juridinen sukupuoli tulee ilmi henkilötunnuksesta, tunnuksen loppuosan kolmas merkki kertoo juridisen sukupuolen. Henkilötunnusta käytetään Suomessa tarpeettoman laajasti henkilön tunnistamiseen. Tilanteissa, joissa henkilötunnusta tarvitaan, ei-binääriset henkilöt väärinsukupuolitetaan, koska henkilötiedoissa on toinen juridisista sukupuolista. Henkilötunnuksen uudistaminen sukupuolineutraaliksi turvaisi osaltaan ei-binääristen ihmisten yksityisyyttä. Uudistusta pohtinut työryhmä tunnisti sukupuolitettuun henkilötunnukseen liittyvät ongelmat ja Marinin hallitus esitti tunnuksen uudistamista sukupuolineutraaliksi (HE 132/2022).
Setan uudistamista valmistelleelle työryhmälle tekemän lausunnon mukaan nykyinen henkilötunnus altistaa ihmisiä sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun sekä kehon sukupuolitettuihin piirteisiin perustuvalle syrjinnälle. Sukupuolisidonnainen henkilötunnus aiheuttaa monille henkilöille ongelmia arkielämässä silloin, kun ulkoinen olemus ei vastaa vallassa olevia sukupuolinormeja. Lisäksi oikeudellisen sukupuolen korjaaminen edellyttää nykyään sukupuolitetun henkilötunnuksen muuttamisen, mikä on yksilölle hankala ja yhteiskunnalle turhaa byrokratiaa tuottava prosessi.
Translain uudistamisen vaihtoehtoja pohtinut työryhmä (2019–2020) käsitteli myös lyhyesti muun kuin ei-binäärisen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa. Työryhmä katsoi, että muunsukupuolisten henkilöiden oikeusaseman parantaminen kytkeytyi silloin käynnissä olleeseen henkilötunnuksen uudistamista selvittävän työryhmän työhön.
Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2021 selvityksen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Selvityksessä suositellaan, että Suomessa otetaan käyttöön kolmas juridinen sukupuolimerkintä, joka perustuu itsemäärittelyyn, ja että henkilötunnus uudistetaan sukupuolineutraaliksi.
Alaikäiset
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on todennut, että sukupuolivähemmistöön kuuluvien alaikäisten itsemääräämisoikeuden toteutumiselle on erityisiä esteitä. Näitä ovat intersukupuolisille lapsille ilman lapsen tietoon perustuvaa suostumusta tehtävät sukupuolta muokkaavat toimenpiteet sekä puutteet translasten pääsyssä transerityisen terveydenhuollon ja tuen piiriin ja alaikäisten sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen rajoitukset. Valtuutettu korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että lapset ovat oikeuksienhaltijoita, joita on kuultava heitä koskevissa asioissa.
YK:n itsenäinen seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän asiantuntija kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan ja tunnustamaan moninaiset sukupuoli-identiteetit, myös sukupuolivähemmistölapset. Lasten tulisi voida myös korjata juridinen sukupuolensa ja lasten sukupuolen moninaisuus tulisi depatologisoida.
Suomessa alaikäisten oikeutta määrätä omasta sukupuolestaan on vahvistettu nimen osalta. Nimenmuutoksen yhteydessä 15 vuotta täyttäneen nuoren oma tahto on ratkaiseva. Ratkaisun yhteydessä painotettiin nimenomaan lapsen itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Euroopassa jo 17 maassa sukupuolen juridinen vahvistaminen on mahdollistettu jollakin menettelyllä alaikäisille: Itävalta, Belgia, Kroatia, Viro, Ranska, Saksa, Kreikka, Islanti, Italia, Luxemburg, Malta, Montenegro, Alankomaat, Norja, Portugali, Espanja ja Sveitsi.
Esimerkiksi Norjassa 16 vuotta täyttänyt on voinut vuodesta 2016 alkaen hakea sukupuolen oikeudellista vahvistamista itse. 6–15-vuotiaiden on tehtävä hakemus yhdessä huoltajiensa kanssa ja alle 6-vuotiaiden kohdalla huoltaja tekee hakemuksen lapsen puolesta. Pelkästään alle 6-vuotiailta edellytetään lääkärin lausuntoa sukupuolen vahvistamiseksi. Norjan itsemääräämisoikeuteen perustuvan lain (2016 lähtien) voimassaolon aikana n. 500 alaikäistä on voinut vahvistaa sukupuolensa – määrä ei tue väitettä, että itsemääräämisoikeus alaikäisille aiheuttaisi ”villitystä” tai ”ryntäystä” sukupuolen vahvistamiseen.
Kansainvälisen transterveyden asiantuntijajärjestö WPATH:n mukaan yhä useampi lapsi ja nuori elää jo kokemassaan sukupuolessa ennen täysi-ikää (WPATH viittaa ikään ennen toisen asteen opintoja). Tuoreemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että yhä useamman alaikäisen transnuoren kokemus sukupuolestaan jatkuu aikuisiässä. Sukupuolen juridinen vahvistaminen alaikäisillä ehkäisee tutkitusti myös itsemurhia ja itsensä vahingoittamista. Varsinkin transnuorten ajatukset itsensä vahingoittamisesta tai itsemurhasta ovat hälyttävän korkeat. Silloin kun lapsi tai nuori saa elää omaksi koetussa sukupuolessaan ja tulee siinä kohdatuksi, ei hyvinvointieroja cissukupuolisiin lapsiin ja nuoriin verrattuna juuri esiinny.
Ratkaisuehdotukset
Seta kannattaa Suomeen Maltan kaltaista järjestelmää. Maltan verrattain edistyksellinen vuonna 2015 hyväksytty laki sukupuolen tunnustamisesta toi kolmannen sukupuolimerkinnän kansainvälisiin passeihin sekä julkisiin rekistereihin ja tietojärjestelmiin. Tässä itsemääräämisoikeuteen perustuvassa mallissa henkilö ilmoittaa itse sukupuolensa notaarin avustuksella eikä tietoa ihmisen terveydenhoidollisesta tilanteesta ole sallittua pyytää. Juridinen prosessi on nopea, kestäen pisimmillään kolmekymmentä päivää.
16 vuotta täyttäneet alaikäiset voivat hakea sukupuolen juridista muuttamista ilman vanhempien suostumusta. Sitä nuorempien alaikäisten vanhemmat voivat hakea lapsen sukupuolen juridista korjaamista hänelle oikeuslaitoksen kautta, joka ottaa huomioon lapsen edun sekä hänen oman mielipiteensä.
Lue lisää: TGEU: Malta adopts ground breaking trans and intersex law