Setan koulutusasiantuntija Venla Suutari murtaa tässä blogikirjoituksessa kolme myyttiä, jotka joskus herättävät keskustelua alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevien tai vanhempien keskuudessa. 

Myytti 1: Sukupuolen moninaisuudesta ja samaan sukupuoleen ihastumisesta ei voi eikä saa puhua varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa

Tutkimukset ei tue väitettä, jonka mukaan asiallinen ja ikätasoisesti esitetty tieto seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä vaikuttaisi haitallisesti lapsiin.

Päinvastoin: sateenkaaritieto on lapsen oikeuksien ja edun mukaista. Väite, jonka mukaan seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta olisi lapsille haitallista tai vaarallista ei siis pidä paikkaansa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteetkin (2022) velvoittavat tarkastelemaan kunnioittavasti lähiyhteisön sekä sukupuolen moninaisuutta sekä ohjaavat sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa.  

Lapsen kasvulle ja kehitykselle ei tapahdu mitään pahaa, jos hän kuulee sukupuolen moninaisuudesta ja siitä, että on ok ihastua ihmisiin sukupuolesta riippumatta. Tieto transsukupuolisuuden tai vaikkapa homo- ja biseksuaalisuuden olemassaolosta ei vaikuta siihen, kasvaako lapsesta transsukupuolinen tai homo tai biseksuaali. Sukupuoli-identiteetti eli ihmisen sisäinen tieto ja ymmärrys omasta sukupuolestaan sekä seksuaalinen suuntautuminen ovat pitkälti sisäsyntyisiä ominaisuuksia, joihin ei voi ulkopuolelta vaikuttaa.

Se, mihin voi vaikuttaa on kasvurauhan takaaminen eli sen varmistaminen, että lapsi voi kasvaa omaksi itsekseen turvallisessa ympäristössä, jossa on tarjolla ikätasoista tietoa, hoivaa ja turvaa. 

Kouluterveyskyselyn mukaan sateenkaarinuoret kokevat cisheteronuoria  (cis = ihminen, jonka sukupuoli-identiteetti vastaa syntymässä määritettyä sukupuolta) enemmän kiusaamista ja syrjintää ja siksikin on ensiarvoisen tärkeää, että aivan jokainen lapsi saa paikkaansa pitävää ja asiallista tietoa sateenkaariteemoista – se ehkäisee myös väärien tietojen leviämistä, kielteisten asenteiden muodostumista ja kiusaamista.

Myytti 2: Sateenkaariteemat eivät kosketa alle kouluikäisiä lapsia

Varhaislapsuuden perusteella emme voi tietää, kenestä myöhemmin kasvaa sateenkaari-ihminen eikä meidän tarvitsekaan tietää. Kun kouluterveyskyselyn mukaan nuorista noin 15 % kuuluu seksuaalivähemmistöihin ja 5 % sukupuolivähemmistöihin, voimme kuitenkin olettaa, että monesta oman päiväkodin lapsesta kasvaa sateenkaarinuori ja myöhemmin sateenkaariaikuinen. Sateenkaari-ihmisyys koskettaa meistä useimpia joko henkilökohtaisesti tai esimerkiksi perheenjäsenen, ystävän, työkaverin tai asiakkaan kautta. Sama koskee myös päiväkodin lapsia.

Arviolta noin 20 000 lasta elää sateenkaariperheessä eli perheessä, joissa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. 

Sateenkaariteemoista puhuminen ei tarkoita sitä, että varhaiskasvatuksessa täytyisi tietää tai selvittää lapsen seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä. Oma seksuaalinen suuntautuminen ei ole pienille lapsille vielä selvää eikä sen määrittely ole ajankohtaista, mutta ihastumisen tunteita, hellyydenosoituksia ja kaverisuhteita harjoitellaan jo.  

Jokaista lasta palvelee turvallinen ja avoin ympäristö, jossa voi tutustua itseensä ja saada asianmukaista tietoa seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta: osa ihmisistä on homoja ja osa heteroita, jotkut ihastuvat monenlaisiin ihmisiin ja osa ei ihastu ja rakastu lainkaan kehenkään. Lasten maailmassa turvallinen ilmapiiri voi näyttäytyä esimerkiksi siltä, että kotileikissä perheessä voi olla kaksi äitiä tai isää ja jossa lapset voivat vapaasti jutella ihastumisen tunteista ihastuksen kohteen sukupuolesta riippumatta. 

Turvallisessa ja avoimessa ympäristössä myös sukupuolen moninaisuudesta tarjotaan ikätasoista tietoa: osa ihmisistä on tyttöjä/naisia, osa poikia/miehiä ja osa muunsukupuolisia ja jokainen saa itse määrittää oman sukupuoli-identiteettinsä. Lapsen sukupuoli-identiteetti muodostuu noin kolmen vuoden iässä. Transsukupuolisista ihmisistä useimmat tulevat 4–15 vuoden iässä tietoisiksi sukupuolikokemuksensa ristiriitaisuudesta ympäristön odotuksiin nähden.

Myytti 3: Sateenkaariperheessä kasvaminen vaikuttaa kielteisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen

Tutkimusten mukaan sateenkaariperheessä kasvavat lapset voivat vähintään yhtä hyvin kuin ei-sateenkaariperheessä kasvavat. Sateenkaariperheessä kasvavan lapsen hyvinvointiin ei vaikuta hänen perhemuotonsa, vaan muut tekijät, kuten sateenkaariperheyteen kohdistuvat kielteiset asenteet ja normit, kiusatuksi tuleminen ja pelko asenteellisuudesta ja kiusaamisen mahdollisuudesta. Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisun moninaisuus tai suhdemuoto eivät vaikuta ihmisen kykyyn toimia vanhempana. 

Perhenormilla tarkoitetaan sitä, että vain cissukupuolisten naisen ja miehen muodostama, romanttiseen ja seksuaaliseen kanssakäymiseen perustuva ydinperhe on hyväksyttävä, oikeanlainen ja ”luonnollinen”, ja muiden perhemuotojen ajatellaan olevan epäsopivampia lapsen kasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta. 

Varhaiskasvatuksessa perhenormia voidaan haastaa tutustumalla lasten kanssa erilaisiin perheisiin (esim. sateenkaariperheet, kumppanuusperheet, yhden vanhemmat perheet) ja painottamalla sitä, että jokainen perhe on hyvä ja arvokas juuri sellaisenaan ja kohtaamalla perheet yhdenvertaisesti. 

Kirjoittaja on kasvatustieteen kandidaatti (lastentarhanopettaja) ja filosofian maisteri. 

 Työkaluja ja tietoa varhaiskasvatukseen

Mitä perheiden kanssa tehtävässä työssä on hyvä ottaa sateenkaarinäkökulmasta huomioon? Entä miten toteuttaa normeja haastavaa sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta? Miten moninaisuudesta puhutaan lasten kanssa ja millaisia materiaaleja tämän työn tueksi on olemassa?

Tutustu Setan Sateenkaari varhaiskasvatuksessa -oppaaseen, josta löydät vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin sekä paljon sateenkaaritietoa. 

Setan tietosivut varhaiskasvattajille sisältävät lisää työkaluja ja muun muassa kirjalistoja, joiden kautta käsitellä teemaa lasten kanssa.

Lähteitä

Aarnio, K., Kallinen, K., Kylmä, J., Solantaus, T. & Rotkirch, A. 2017. Sateenkaariperheiden las-ten ja nuorten hyvinvointi ja kokemukset. Väestöliitto: Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 62/2017. Helsinki: NordPrint.

Monimuotoiset perheet -verkosto. 2024. Monimuotoiset perheet varhaiskasvatuksessa: Opaskasvatusalan ammattilaisille.

Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2022:2a.

Seta. 2024. Sateenkaari varhaiskasvatuksessa.

THL. 2024. Kouluterveyskysely 2023. Seksuaalivähemmistöt Kouluterveyskyselyssä.

THL. 2024. Kouluterveyskysely 2023. Sukupuolivähemmistöt Kouluterveyskyselyssä.