Sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavat ihmisoikeusjärjestöt Seta, Trasek ja Translasten ja nuorten perheet ry olivat tällä viikolla ensimmäistä kertaa keskustelemassa sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) kanssa trans- ja muunsukupuolisten hoidoista Suomessa.
Palveluvalikoimaneuvosto Palko valmistelee transpoliklinikoiden pyynnöstä kansallista suositusta muunsukupuolisten* hoidoista. Muunsukupuolisten hoidot transpoleilla olivat hetken katkolla viime vuoden lopussa. Osa muunsukupuolisista tarvitsee samoja sukupuolen vahvistavia hoitoja kuin ne transsukupuoliset, jotka korjaavat sukupuoltaan mieheksi tai naiseksi. Suomessa on hoidettu muunsukupuolisia jo yli 10 vuotta.
”Sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä on laissa kielletty. Nykyinen tilanne on, että hoidon evääminen perustuu identiteettiin eikä lääketieteeseen. Tällainen räikeä ongelma pitää korjata pikimmiten”, sanoo varapuheenjohtaja Kasper Kivistö Trasekista.
Seta ja sen Transtukipiste korostivat keskustelussa Palkon kanssa hoitoja tarvitsevien muunsukupuolisten erilaisia tarpeita. Järjestöt toivat esiin, että hoitamaton sukupuoliristiriita aiheuttaa itsetuhoisuutta, syrjäytymistä sekä sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, mikäli hoidot ja niihin tarvittavat varat joudutaan hankkimaan virallisen järjestelmän ulkopuolelta.
”Hoitopolkujen pitää olla yksilöllisiä, ja potilaan toiveita pitää kunnioittaa niiden jokaisessa vaiheessa. Ei pidä myöskään unohtaa, että muunsukupuolisella voi olla yhtä lailla hoitoa vaativa kehoristiriita kuin transmiehellä tai -naisella”, sanoo Setan puheenjohtaja Sakris Kupila.
Seta ja Trasekin teettämän raportin mukaan sukupuolivähemmistölasten oikeudet eikä hyvinvointi toteudu Suomessa. Translasten- ja nuorten perheet ry:n Milla Kissaniitty totesi keskustelussa, että translasten ja -nuorten tutkimusten ja hoidon pitää Suomessa olla asianmukaista, avointa, nopeaa ja ajantasaiseen tietoon perustuvaa.
“Tarvittavaa aidosti kansainvälisiin hoitosuosituksiin ja tutkimuksiin perustuvaa hoitoa pitää saada jo tutkimusprosessin aikana”, sanoo Milla Kissaniitty.
Tammi-helmikuun aikana jo 146 lääkäriä on vedonnut transihmisten oikeuksista ja terveydentilaan vaikuttavista asioista päättäviin vaikuttajiin. Lääketieteen ammattilaiset vetoavat, että Suomessa tunnustetaan, ettei transsukupuolisuus ole mielenterveyden häiriö ja siirrytään hoitamaan ICD11-luokituksen mukaisesti sukupuoliristiriitaa riippumatta henkilön sukupuoli-identiteetistä, iästä tai siitä, pyrkiikö henkilö korjaamaan oikeudellisen sukupuolensa.
Lääkärit vetoavat myös sen puolesta, että kaikkien transihmisten hoitoa säätelevää hoitoasetusta uudistetaan siten, että siinä varmistetaan terveyspalvelujen riittävä resursointi ja alueellinen tasa-arvo. Lääkärivetoomus on osa Setan ja Trasekin translakikampanjaa.
Lisätietoa ja haastattelut:
Kerttu Tarjamo, pääsihteeri Seta
p. 050 309 8108, kerttu.tarjamo@seta.fi
Kasper Kivist, varapuheenjohtaja Trasek
kasper@trasek.fi
Sari Paavilainen, puheenjohtaja Translasten ja nuorten perheet ry
puheenjohtaja@transperheet.fi
Maarit Huuska, Setan Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä
050 913 3278, maarit.huuska@seta.fi
*Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tyystin tämän jaon ulkopuolella. Muunsukupuolisuus voi toimia kattokäsitteenä muullekin ei-binääriselle sukupuolen kokemiselle. Kaikki binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevat eivät koe termiä sukupuoli-identiteetikseen. Syrjintä on kielletty tasa-arvolaissa muunsukupuolisuuden perusteella.
Osa muunsukupuolisista tarvitsee hoitoa sukupuoliristiriitaan. Hoitoja ovat muun muassa hormoni- ja leikkaushoidot. Sukupuoliristiriita tarkoittaa, että ihmisen tunne omasta sukupuolesta ei vastaa hänen syntymässä määritettyä eikä eikä toisten hänessä näkemää sukupuolta.