Laki sukupuolen vahvistamisesta eli translain uudistaminen on pitkän odotuksen jälkeen, laajan kansalaisvaikuttamisen tuloksena tullut eduskunnan käsittelyyn. Hallituksen esitys uudeksi translaiksi on tällä hetkellä valiokuntien käsiteltävänä.

Kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeustoimijat ylimpiä laillisuusvalvontaviranomaisia myöten ovat vaatineet transihmisten ihmisoikeuksia räikeästi rikkovan translain uudistamista.

Translain uudistuksessa on tervetulleita ja odotettuja muutoksia, joilla vahvistetaan transihmisten ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta. Tärkeää on poistaa laissa ollut lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus, joka on poikkeuksellisen räikeä ihmisoikeusloukkaus. Uudistuksessa sukupuolen juridinen vahvistaminen erotetaan sukupuolen lääketieteellisestä korjausprosessista ja sukupuolen juridinen vahvistaminen olisi jatkossa mahdollista omalla hakemuksella.

Translain uudistus parantaa monella tapaa transihmisten ihmisoikeuksia, mutta lakiuudistus on kokonaisuutena arvioiden valitettavan kunnianhimoton. Translain uudistus on monelta osin jäämässä vajaaksi, kun monta transihmisten ihmisoikeuksiin olennaisesti vaikuttavaa asiaa on jäämässä uudistuksen ulkopuolelle.

Varsinkin transnuorten jättäminen uudistuksen ulkopuolelle on ihmisoikeusloukkaus jokaista transnuorta kohtaan ja se onkin herättänyt laajaa arvostelua niin järjestöjen, ihmisoikeustoimijoiden, laillisuusvalvojien kuin terveydenhuollon toimijoiden toimesta.

Uudessa translaissa sukupuolen juridinen vahvistaminen on laissa sallittu ainoastaan täysi-ikäisille. Translain uudistus jättää täysin huomiotta transnuoret, mikä on merkittävä ihmisoikeusloukkaus transnuoria kohtaan. Merkittävä enemmistö lausunnon antaneista järjestöistä ja ihmisoikeustoimijoista pitää translain uudistusta tältä osin puutteellisena, vaikka uudistuksessa onkin merkittäviä parannuksia transihmisten asemaan. Translain uudistukseen annetuista lausunnoista käy laajasti ilmi, että täysi-ikäisyysvaatimusta sukupuolen juridiseen vahvistamiseen pidetään lapsen oikeuksien vastaisena ja se rikkoo transnuorten ihmioikeuksia.

Seuraavassa käymme läpi eri tahojen antamia lausuntoja translain uudistukseen.

Väestöliitto

Väestöliitto pitää lausunnossaan translain uudistuksesta vakavana epäkohtana sitä, että sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä pidetään edelleen täysi-ikäisyyttä. Väestöliiton mukaan kyseessä on merkittävä epäkohta, jonka korjaamista Väestöliitto korostaa.

Täysikäisyysvaatimus asettaa nuoret, jotka joutuvat elämään väärässä oikeudellisessa sukupuolessa, epätasa-arvoiseen asemaan niin suhteessa cissukupuolisiin ikätovereihin kuin aikuisiin. Mahdollisuus elää omaksi koetussa sukupuolessa ja oikeus tulla siinä virallisesti tunnustetuksi on hyvinvoinnin ja syrjimättömyyden kannalta kaikille oleellinen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu:

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää lausunnossaan erittäin tärkeänä, että esityksessä sukupuolen vahvistamisen edellytykseksi asetetusta täysi-ikäisyyden edellytyksestä luovutaan ja se korvataan 15-vuoden ikärajalla. Perusteluina yhdenvertaisuusvaltuutettu viittaa ensisijaisesti transnuorten mahdollisuuteen saada sukupuolensa vahvistettua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää erittäin ongelmallisena, että lapsen oikeudet sivuutetaan esityksessä asettamalla sukupuolen vahvistamisedellytykseksi täysi-ikäisyys.

Suomen UNICEF ry

Täysi-ikäisyysvaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä vaikuttaa kielteisesti sukupuoli-identiteetin näkökulmasta useisiin lapselle kuuluviin oikeuksiin kuten syrjimättömyyteen, oikeuteen tulla kuulluksi, yksityisyyden suojaan ja itsemääräämisoikeuteen. Suomen UNICEFin näkemys on, että myös alle 18-vuotiaalla lapsella on oltava mahdollisuus sukupuolen oikeudelliseen vahvistamiseen.

Eduskunnan oikeusasiamies

Eduskunnan oikeusasiamies on lausunnossaan tuonut esiin ratkaisunsa vuodelta 2018, jossa oikeusasiamies totesi, että täysi-ikäisyyden kriteeriä tulisi harkita poistettavaksi sukupuolen vahvistamisessa ottaen huomioon lapsen ikä ja kehitystaso sekä hänen etunsa. Oikeusasiamies pitää valitettavana, että tämä lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta merkittävä asiakokonaisuus on jätetty jatkovalmistelussa selvitettäväksi ja arvioitavaksi.

Ihmisoikeuskeskus

Ihmisoikeuskeskus painottaa lausunnossaan YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatun lapsen osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden huomioiminen hänen kehitystasonsa mukaisesti puoltaa sellaista sääntelyratkaisua, jossa ei aseteta ehdotonta täysi-ikäisyyden edellytystä sukupuolen vahvistamiselle. Alaikäiselle on annettu lainsäädännössä eri tavoin rajoitettuja oikeuksia muun muassa uskontonsa määrittämiseen, nimenmuutokseen ja toisen asteen oppilaitoksen valitsemiseen. Esitysluonnoksessa ei ole esitetty perusteltua syytä, miksi juuri sukupuolimerkinnän muuttaminen edellyttäisi täysi-ikäisyyttä.

Edellä kuvattujen ihmisoikeusvelvoitteiden ja suositusten perusteella Ihmisoikeuskeskus katsoo, että esitetty sääntelyratkaisu, johon sisältyy ehdoton täysi-ikäisyyden vaatimus, ei ole lapsen oikeuksien mukainen edellytys. Myös lapsivaikutusten arviointia koskevassa selvityksessä arvioidaan, että ehdotonta täysi-ikäisyyteen asetettavaa ikärajaa ei voida pitää lapsen oikeuksien mukaisena (Koulu 2022). Saman johtopäätöksen ovat tehneet monet kansainväliset ihmisoikeustoimijat, valvontaelimet ja erityisraportoijat.

Trasek ry

Pidämme äärimmäisen tärkeänä, että sukupuolen vahvistamisen edellytyksistä poistetaan hakijan täysi-ikäisyys. Tälle edellytykselle ei ole perusteita, ja nyt tarkasteltavassa lakiesitysluonnoksessakin on perusteluissa vahvoja viittauksia niin Suomen perustuslakiin, kansainvälisiin sopimuksiin kuin eri ihmisoikeusvalvojien huomautuksiin, joiden valossa edellytys on täysin kestämätön. Esitetyssä muodossaan laki säilyttää nykyisen tilanteen, jossa alaikäinen voi kyllä korjata etunimensä sukupuoltaan vastaavaksi muttei oikeudellista sukupuolimerkintää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hänellä on koko nuoruusiän ajan sisäisesti ristiriitaiset henkilöasiakirjat, jotka paljastavat sellaisia henkilötietoja, jotka on muualla lainsäädännössä säädetty erityisesti salassa pidettäväksi, ja altistavat syrjinnälle.

Translasten ja -nuorten perheet ry

Luonnoksen mukainen laki jättäisi kuitenkin alaikäiset transihmiset täysin huomiotta, mikä on hyvin vakava puute. Myös lakia valmisteltaessa laaditussa selvityksessä todettiin selkeästi, ettei 18 vuoden ikäraja vastaa lapsen oikeuksia koskevia kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita.

Alaikäisten itsemääräämisoikeus ei toteutuisi luonnoksen mukaisessa laissa ja jättäisi siten huomiotta yhdenvertaisuusperiaatteet, jotka YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja Suomen perustuslain mukaan kuuluvat myös lapsille: oikeus tulla kohdatuksi tasa-arvoisena yksilönä ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Translasten ja –nuorten perheet ry pitää tärkeänä translasten ja –nuorten suojelua ja heidän kasvurauhansa turvaamista, mitä sukupuolen juridinen vahvistaminen tukisi. Oikeus juridisen sukupuolen vahvistamiseen vähentäisi lasten ja nuorten vähemmistöstressiä ja tukisi heidän osallisuuttaan ja mahdollisuuttaan elää arjessa ilman pelkoa.

Sukupuolen vahvistamisen epääminen alaikäisiltä jättäisi nämä erityisen haavoittuvassa asemassa olevat nuoret vaille nähdyksi / tunnustetuksi tulemista, mikä altistaa syrjäytymiselle ja sairastumiselle sekä hankaloittaa arkea monin tavoin. Kun henkilötiedot eivät vastaa elettyä identiteettiä, lapsi ja nuori joutuu esimerkiksi selittämään sukupuoltaan lipun- tai passintarkastajalle tilanteissa, joissa sukupuoli ilmenee käytettävistä asiakirjoista. Tämä vaikeuttaa mm. matkustamista niin paikallisesti ja pitkällä matkalla kotimaassa kuin ulkomaille ja ulkomailla. Myös kesätöihin ja jatkokoulutukseen hakeutuminen on vaikeaa, jos henkilöllisyysasiakirjat eivät vastaa sukupuoli-identiteettiä. Tämä heikentää merkittävästi nuoren toimintakykyä ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Ihmisoikeusliitto

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona olisi jatkossakin 18 vuoden ikä. Tämä ehdotus on erittäin ongelmallinen. Ratkaisua ei perustella esitysluonnoksessa. Päinvastoin esitysluonnoksesta ja valmistelun yhteydessä toteutetusta, lapsen oikeuksia koskevasta selvityksestä käy ilmi, että kategorinen 18 vuoden ikäraja loukkaa lapsen oikeuksia. Juridisen sukupuolen vahvistaminen on tehtävä mahdolliseksi myös alle 18-vuotiaille. Lapsen oikeudet koskevat kaikkia lapsia, myös transsukupuolisia lapsia. Sukupuoliristiriitaa kokevat lapset ja nuoret ovat erittäin haavoittuva ryhmä, jonka elämänlaatua ja hyvinvointia mahdollisuus oikeisiin henkilöpapereihin vahvistaisi merkittävästi. Se, että alaikäisen ei ole mahdollista vahvistaa juridista sukupuoltaan, loukkaa lapsen itsemääräämisoikeutta ja altistaa translapset ja -nuoret jatkuvalle väärinsukupuolittamiselle ja syrjinnälle. Myös intersukupuolisten lasten kohdalla juridisen sukupuolen korjaaminen tulee tehdä itsemääräämisoikeutta kunnioittaen, ei lääketieteellisen selvityksen perusteella. Kenenkään henkilön sukupuolta ei voida määritellä lääketieteellisesti.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry

Allianssi näkee, että sukupuolen juridisen vahvistamisen tulisi olla mahdollista omalla ilmoituksella yli 15-vuotiaille. Myös tätä nuoremmilla täytyy olla mahdollisuus korjata sukupuolimerkintäänsä. Henkilön ihmisoikeuksiin syvästi vaikuttava kysymys ei saa perustua tekniseen ikärajaan vaan tilannetta pitäisi arvioida tapauskohtaisesti yhdessä nuoren ja huoltajien kanssa. Lapsilla ja nuorilla täytyy aina olla oikeus olla kuultavana ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Oma sukupuoli on mitä suurimmissa määrin tällainen asia. Päivitettävän lainsäädännön on vastattava esimerkiksi muiden Pohjoismaiden vastaavaa, sisältäen alaikäisten oikeuden sukupuolen juridiseen vahvistamiseen. Suomi on näiltäkin osin rikkonut ihmisoikeuksia järjestelmällisesti, kuten lukuisat kansainväliset toimijat ovat vuosien saatossa huomauttaneet.

Suomessa kansalaisyhteiskunta on vaikuttanut aktiivisesti sukupuolen vahvistamiseen liittyvän lainsäädännön uudistamisen puolesta jo lähes vuosikymmenen. Useammalla hallituskaudella lakia on ollut tarkoitus uudistaa, mutta jostain syystä nämä aikeet eivät ole realisoituneet. Olisikin erittäin tärkeää tehdä uudistus kerralla kunnolla nyt ja mahdollistaa sukupuolen juridinen vahvistaminen myös alaikäisille.

Amnesty International Suomen osasto

Karkein ihmisoikeuksia loukkaava ehto luonnoksessa on ehdoton vaatimus täysi-ikäisyydestä, jotta henkilö voi juridisesti vahvistaa sukupuolensa. Tällaisen ennakkoehdon asettaminen johtaisi Amnestyn mukaan kategorisiin lapsen oikeuksien loukkauksiin. Myös valmistelutyön yhteydessä teetetty selvitys toteaa yksiselitteisesti, että täysi-ikäisyyteen asetettavaa ikärajaa ei voida pitää sopusoinnussa lapsen oikeuksia koskevien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto

Alaikäisten aseman ja oikeuksien turvaamisen kannalta esitysluonnoksessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Lapsiasiavaltuutettu on antanut syksyllä 2021 samasta aihepiiristä lausunnon, jossa tuodaan esiin etenkin lasten kannalta oleellista säädöspohjaa. Lapsiasiavaltuutettu ei näe tässä kohdin tarpeelliseksi toistaa kaikkia syksyllä 2021 esittämiään näkemyksiä, mutta korostaa painokkaasti, että kyseisessä lausunnossa esiin tuodut näkökohdat tulee huomioida esitysluonnoksen jatkovalmistelussa.

Lastensuojelun Keskusliitto

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta liittyen hallituksen esitykseen laiksi sukupuolen vahvistamisesta sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Keskusliitto kiittää erityisesti huolellisesti toteutettua lapsivaikutusten arviointia koskevaa selvitystä, jossa lapsen oikeuksiin liittyvät näkökulmat on tuotu kattavasti esiin. Huolellisesti toteutettu selvitys kuitenkin tekee esityksestä kovin hämmentävän ja ristiriitaisen, sillä pitämällä täysi-ikäisyyttä sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä hallitus on esittämässä ratkaisua, joka sen oman selvityksen mukaan ei ole sopusoinnussa lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa.

Esityksen keskeisin ongelma on täysi-ikäisyyden säilyttäminen sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, ehdotonta ikärajaa sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle ei voida pitää lapsen oikeuksien kanssa sopusoinnussa olevana ratkaisuna. Perusteluja sille, miksi on päädytty lapsen oikeuksien kannalta epäsuotuisaan ratkaisuun, ei esityksessä ole. Perustelematta jää myös poikkeaminen yhdenvertaisuutta koskevasta, perustuslain 6 §:n 2 momentissa olevasta lainsäätäjää sitovasta yleisestä syrjintäkiellosta. Näin on huolimatta siitä, että esityksessä todetaan nykylain perustelujen menettävän täysi-ikäisyyden osalta osin merkitystään, kun sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytetään lääketieteellisestä diagnoosista ja hoidoista.

Kuten Keskusliitto on jo aiemmin todennut, täysi-ikäisyysvaatimus juridisen sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä on hämmentävä ratkaisu, sillä se ei ole sopusoinnussa asiassa teetetyn selvityksen (Sanna Koulu, Selvitys sukupuolen oikeudellista vahvistamista koskevan sääntelyn vaikutuksista lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen), YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tai perustuslain syrjimättömyyskiellon kanssa. Ratkaisua ei myöskään ole esityksessä lainkaan perusteltu.

Sateenkaariperheet ry

Lapsiasiavaltuutettu, Väestöliitto, Sateenkaariperheet, Lastensuojelun Keskusliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto ovat todenneet yhteisessä, vuonna 2019 julkaistussa kirjoituksessaan, että oikeudellisen sukupuolen vahvistamiseen liittyvän lainsäädännön tulee turvata lapsen oikeuksia ja tukea lapsen terveen identiteetin kasvua. Esitysluonnoksen perustavanlaatuisin epäkohta on se, että alaikäisillä ei kategorisesti olisi oikeutta sukupuolen vahvistamisen antamaan turvaan. Esitysluonnoksessa todetaan, että säätely alaikäisten osalta olisi vaatinut asian tarkempaa selvittämistä. Kysymys kuuluukin, miksi hallitus päätti jo etukäteen, että tämän erittäin tärkeän näkökulman selvittäminen jätettiin tekemättä. Sitä, että hallitus linjasi lapsen edun selvittämisen jättämisestä säätelyn ulkopuolelle jo ennen kuin mitään lapsivaikutusselvityksiä oli asiasta tehty, voidaan pitää YK:n lapsen oikeuksien periaatteiden vastaisena päätöksenä. Kaikissa lasta koskevissa asioissa tulisi voida punnita lapsen etu. Tässä uudistushankkeessa lapsen edun arvioimisen esteeksi nousi hallituksen vastuuton päätös jättää alaikäisten asema jo lähtökohtaisesti valmistelun ulkopuolelle.

Tutustu myös

• Seta teilaa vasta-argumentit: Translain uudistus ei heikennä naisten oikeuksia eikä ole haitaksi lapsille
• Lakivaliokunnan kuuleminen: Setan kirjallinen lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä
• Mediamuistio: Setan muistio medialle translain kokonaisuudistuksesta [pdf]
• Aiempi lausunto translain uudistamiesta: Setan lausunto translain uudistamisen vaihtoehdoista
• Amnestyn Suomen osasto: Miksi ja miten translakia pitää uudistaa?