Lausunto seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaluonnoksesta THL:lle

Seta kiittää mahdollisuudesta vaikuttaa useissa eri vaiheissa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaan ja toteaa ohjelmaluonnoksesta seuraavaa:

Yleistä

SELI-ohjelman uudistus on tarpeellinen ja tärkeä. On erittäin hienoa, että toimintaohjelmassa on useissa kohdin todettu, että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertainen asema on otettava huomioon muun muassa palveluja, ammattilaisten osaamista ja tiedonkeruuta koskien, jotta seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet toteutuisivat yhdenvertaisesti. Kohdennettuja toimia tarvitaan! Samalla on muistettava, että erityisryhmät eivät ole toisistaan ja valtaväestöstä erillisiä, vaan myös limittäisiä ja päällekkäisiä.

Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus on syytä ottaa lähtökohdaksi kaikkeen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistyöhön. Ammattilaisilla on oltava kaikessa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja liittyvässä toiminnassa, kuten kasvatuksessa, neuvonnassa ja muissa palveluissa, valmiudet ja tahto luoda turvallinen ilmapiiri, joka on vapaa seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyvistä oletuksista ja avoin moninaisuudelle ja yhdenvertaisille oikeuksille seksuaali- ja lisääntymisterveyden toteutumiseen. Pelkkä erityisryhmäajattelu ei riitä.

Ohjelma on laaja ja monipuolinen. Sen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutukseen tarvitaan resursseja: rahoitusta, selvää vastuunjakoa, aikataulutettua toimeenpanoa ja seurantaa. Monet sen toimenpiteet, kuten seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta koskevan tiedon tuottaminen ja valtavirtaistaminen sekä eri koulutusasteiden opetussuunnitelmiin ja -materiaaleihin että opettajien koulutukseen, edellyttävät määrätietoisia toimia ja yhteistyötä muidenkin kuin seksuaaliterveystoimijoiden kanssa, jotta kirjauksista tulee totta.

Pidämme oikein hyvänä paikallistason ja kuntien vastuun nostamista esiin ohjelmassa, muun muassa kirjauksessa kunta- ja koulukohtaisista seksuaalikasvatussuunnitelmista. Näissä suunnitelmissa on syytä ottaa huomioon seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus. Paikallistasolla ei ole aina kuntien kumppaniksi eri ryhmiä edustavia järjestöjä. Siksikin on tärkeää korostaa moninaisuuden läpileikkaavuutta myös kuntatason toimenpiteissä.

Ehdotamme, että toimintaohjelmassa käytetään käsitettä seksuaalinen suuntautuminen (sukupuolinen suuntautuminen -termin, esim. s. 56, sijaan). Toivomme myös, että niissä kohdissa, joissa käsitellään yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä, mainitaan sekä seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti että sukupuolen ilmaisu. Nyt sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu on osin jätetty pois (esim. s. 10, s. 38, s. 45, s. 99, s.112). On tärkeää tehdä sukupuolen moninaisuus näkyväksi ohjelmassa johdonmukaisesti.

On myönteistä, että toimintaohjelmassa viitataan monia kertoja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin. Toivomme, että ihmisoikeusnäkökulma vahvistuisi ohjelmassa edelleen. Olisi hyvä harkita koko ohjelman nimeämistä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämisen ohjelmaksi. Ehdotamme, että myös toimintaohjelmaa koskevassa tiedotuksessa nostetaan ihmisten moninaisuus sekä ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusnäkökulma esiin.

Yksityiskohtaiset ehdotukset ja huomiot

4 Seksuaalikasvatus

4.2 Seksuaali- ja lisääntymisterveysopetus, -ohjaus ja neuvonta

S. 26-27 uusi tavoite ja/tai toimenpide: Seksuaalikasvatusta toteuttavien ja neuvontaa antavien ammattilaisten koulutukseen sisältyy tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Seksuaalikasvatuksessa otetaan huomioon myös aseksuaaliset henkilöt.

S. 28 ilmaus ”lapset oppivat olevansa jotain sukupuolta” on ongelmallinen. Lapsen sukupuolen kokemus ei ole opittavissa – esimerkiksi johdettavissa hänen kehostaan – vaan sukupuoli-identiteetti on sisäsyntyinen.

4.2.1 Lapset ja nuoret

S. 30 uusi kirjaus kohtaan vanhempien ja aikuisten tehtävänä on…: Tukea lasta myönteisesti oman identiteetin mukaisessa kasvussa niin seksuaalisen suuntautumisen kuin sukupuoli-identiteetin osalta ja tarvittaessa etsiä asiantuntevaa tukea sekä itselle että lapselle.

S. 32 Muutos ja lisäys tavoitteeseen: Koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen seksuaalikasvatus huomioi sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden. Koulut ja oppilaitokset ovat turvallisia ympäristöjä siellä opiskeleville ja työskenteleville sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Opetuksen, varhaiskasvatuksen ja opiskelijahyvinvoinnin ammattilaiset osaavat tukea seksuaalista suuntautumistaan, sukupuoli-identiteettiään tai sukupuolen ilmaisuaan pohtivaa henkilöä. (Monikulttuurisuudesta ja vammaisuudesta on syytä kirjata omat, erilliset kohtansa.)

Uusi toimenpide: Opetuksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutukseen sisällytetään asiallista ja ajantasaista tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta sekä hlbtiq-ihmisten kohtaamisesta ja tukemisesta.

S. 36 Uusi tavoite ja/tai toimenpide: Opiskelijaterveydenhuollossa huomioidaan seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ja perhemuotojen moninaisuus ja osataan palvella asiantuntevasti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.

4.2.3 Aikuiset

S.38 Uusi tavoite: Perhemuotojen moninaisuus osataan huomioida palveluissa. Perheiden palveluissa ja muualla yhteiskunnassa otetaan huomioon muutkin perhe- ja suhdemuodot kuin parisuhde ja ydinperhe.

Uusi toimenpide: Työterveyshuollossa osataan ottaa asiantuntevasti huomioon seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus.

4.2.4 Ikääntyneet

S. 41 Uusi tavoite: Vanhuspalveluissa osataan ottaa huomioon yhdenvertaisesti seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus ja eri perhemuodot.

Uusi toimenpide: Vanhusalan koulutusten oppisisällöissä sekä opetusmateriaaleissa käsitellään ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä ja ikääntyvien erityistarpeita seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden näkökulmasta.

4.2.5 Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus

Ehdotamme, että luvun nimeksi muutetaan sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus. Ks. termien merkityserosta Setan aiempi lausunto syyskuulta 2013.

Tässä luvussa (s. 42) on syytä mainita myös ikääntyvät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ja tarve kehittä yhdenvertaisuutta vanhuspalveluissa. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus on osa ihmistä myös vanhetessa. Vanhuspalveluissa ei tunnisteta ja osata tukea riittävästi ikääntyvän ihmisen itsemääräämis- ja itsemäärittelyoikeutta silloin, kun hän kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Aiheesta lisää ks. www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus.

S. 45 ensimmäinen tavoite: Ehdotamme, että luetteloon lisätään sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja ikä.

S. 46 toimenpiteisiin on kirjattu ”Kunnallisten  palveluiden  työntekijät  ohjaavat  seksuaali-  ja  sukupuolivähemmistöihin kuuluvia  asiakkaita  järjestöjen  antaman  erityistiedon  ja  palvelujen  piiriin  sekä  muihin

julkisiin erityispalveluihin”. Kirjauksesta voi tulla harhaanjohtava käsitys, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden palveleminen kuuluisi ensisijaisesti järjestöjen vastuulle ja erityispalveluihin. Kuitenkin vastuu palveluista on julkisella sektorilla, ja erityispalveluja on ylipäätään varsin vähän tarjolla. Pääsääntöisesti hlbti-ihmisten on saatava seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut on saatava samalla tavoin kuin muidenkin. Kirjaus koskeekin nähdäksemme lähinn sukupuolen korjaushoitoihin hakeutuvia henkilöitä. Mietimme myös, mitä tarkoittaa ”muihin julkisiin erityispalveluihin” – eiväthän järjestöjen palvelut ole julkisia palveluita. Uusi muotoilu: Kunnallisten  palveluiden  työntekijät  osaavat tarvittaessa ohjata  seksuaali-  ja  sukupuolivähemmistöihin kuuluvia  asiakkaita julkisiin erityispalveluihin sekä järjestöjen  antaman  erityistiedon  ja  palvelujen  piiriin.

6 Tahaton lapsettomuus

Uusi tavoite: Hedelmöityshoitoihin pääsy ja hoitojen sairausvakuutuskorvaukset toteutuvat vailla seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai perhemuotoon kohdistuvaa syrjintää.

Eduskunnan oikeusasiamies ja tasa-arvovaltuutettu ovat lausuneet, että hedelmöityshoitojen epääminen sukupuoli-identiteetin perusteella on kiellettyä syrjintää.

7 Raskausaika, 8 Synnytys ja synnytyksen jälkeinen aika

Raskauteen, synnytykseen ja niitä seuraavaan aikaan liittyvissä palveluissa on muistettava, että raskaana oleva ja synnyttävä henkilö voi olla myös esimerkiksi transtaustainen mies, ja toisaalta se, että lapsella voi olla useita äitejä, jolloin synnyttäjä ei ole lapsen ainoa äiti. Suosittelemme ilmaisujen ’raskaana oleva henkilö’, ’synnyttäjä’ tai ’synnyttävä vanhempi’ käyttöä raskaana olevasta tai synnyttävästä henkilöstä (raskaana oleva / synnyttävä nainen -termien sijaan).

9 Raskauden ehkäisy

S. 85 Uusi tavoite: Raskauden ehkäisyyn ja perhesuunnitteluun tähtäävässä toiminnassa huomioidaan sensitiivisesti sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus ja tarkoituksellinen lapsettomuus.

Raskauden ehkäisyn automaattinen tarjoaminen esimerkiksi naisille, joilla ei ole seksiä miesten kanssa, tai toisaalta raskauden kiirehtiminen naisille, jotka eivät suunnittele lasten hankintaa, voi tuntua loukkaavalta ja vähentää luottamusta terveydenhuoltoon.

11 Seksitaudit

Toivomme, että ohjelmassa kiinnitettäisiin vielä enemmän huomiota matalan kynnyksen palveluiden tarjontaan eri kohderyhmille, kuten miesten kanssa seksiä harrastaville miehille ja naisten kanssa seksiä harrastaville naisille, sekä hiv-stigman vähentämisen merkitykseen.

12 Mielenterveys

Seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvä syrjintä, ulossulkeminen, itsesyrjintä ja stigma ovat merkittäviä riskejä mielen hyvinvoinnille. Kansainvälisten tutkimusten mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä on kohonnut itsetuhoisuuden riski.

Uusi tavoite: Mielenterveystyön ammattilaisilla on asiantuntemusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kohtaamisesta ja tukemisesta.

Uusi toimenpide: Mielenterveysalan koulutuksiin lisätään ajantasaisia tietosisältöjä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kohtaamisesta.

13 Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

S. 104 on tärkeää, että väkivaltaluvussa mainitaan intersukupuoliset, mutta kohta voi jäädä irralliseksi, koska vasta s. 105 tarkennetaan, miten intersukupuolisuus liittyy väkivalta-aiheeseen. Intersukupuolisille lapsille ei-lääketieteellisin perustein tehdyt leikkaukset ovat kehollisen koskemattomuuden loukkaus ja siten väkivaltaa yhteiskunnan taholta. Tätä tulisi tarkentaa ja laajentaa lisäämällä huomio kehollisen itsemääräämisoikeuden loukkauksesta.

S. 111 On erittäin hienoa, että intersukupuolisiin henkilöihin ja transihmisiin kohdistuva institutionaalinen väkivalta nostetaan tässä esiin. Seta toivoo täsmennystä ohjelman kirjaukseen ”Mies- ja naissukupuolen rinnalle tulee hyväksyä ja lisätä vaihtoehdoksi myös syntymärekisteriin intersukupuoli, jolloin paine intersukupuolisen lapsen varhaiseen kirurgiseen puuttumiseen vähenee (UKIA)”. Kirjaus ei vastaa sellaisenaan kotimaisten sukupuolivähemmistöjen järjestöjen tavoitteita tai ajattelutapaa. Intersukupuolisille lapsille tehtävä ei-lääketieteellinen sukuelinkirurgia ei ole riippuvainen juridisen sukupuolen määrittelystä, vaan hoitojärjestelmän ihmisoikeusloukkaukset on korjattava riippumatta väestötietojärjestelmän ratkaisuista. Intersukupuoli ei myöskään ole suomen kieltä eikä sellaisenaan tarkoituksenmukainen sukupuolikategoria. Uusi muotoilu:”Silloin kuin sukupuolimerkintä on lomakkeissa ja virallisissa asiakirjoissa tarpeellinen, nainen/mies -vaihtoehtojen rinnalle otetaan avoin vaihtoehto sukupuolen määrittelylle.”

Uusi tavoite: Seksuaalista väkivaltaa tai kaltoinkohtelua kokeneille eri-ikäisille hlbtiq-ihmisille on saatavilla sensitiivisiä tukipalveluja. Väkivaltaa käsitteleviin ammattilaisten ja vapaaehtoisten koulutuksiin sisältyy tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.  Uhritutkimuksissa ja vastaavissa otetaan huomioon väkivallan uhrien moninaisuus.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä on usein korkea kynnys hakea apua erityisesti lähisuhdeväkivaltatilanteissa, mitä seksuaalinenkin väkivalta usein on. Istanbulin sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja kotiväkivallan vastaisista toimista ja EU:n direktiivi rikosten uhrien tuesta velvoittavat Suomen varmistamaan, että väkivallan uhrien palveluissa on asiantuntemusta seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta ja että hlbti-ihmisille on saatavilla sensitiivisiä tukipalveluja. Suomesta nämä palvelut, kuten transsensitiiviset tai hlbti-nuorille suunnatut turvakodit, kuitenkin puuttuvat.

S. 112 Kohta ”Inter-  ja transsukupuoliset ihmiset  ja heidän läheisensä saavat psykososiaalista tukea ja

ohjausta palvelujen piiriin” kaipaa tarkennusta. Ehdotamme, että intersukupuolisia henkilöitä ja transihmisiä koskevat kohdat erotetaan omiksi kohdikseen väärinkäsitysten välttämiseksi ja ne muotoillaan esimerkiksi näin:

Intersukupuolisten henkilöiden osalta ”Intersukupuolisten lasten hoidot arvioidaan ja niistä annetaan yhtenäinen, ihmisoikeuslähtöinen ohjeistus, joka perustuu uusimpaan tutkimus- ja kokemustietoon. Lasten ruumiillinen koskemattomuus turvataan ja tarpeeton sukuelinkirurgia lopetetaan.Intersukupuolisille lapsille ja aikuisille ja heidän läheisilleen on saatavilla psykososiaalista tukea ja asiantuntevia palveluja.”

Transihmisten osalta ”Transihmisille ja muunsukupuolisille henkilöille on saatavilla psykososiaalista tukea. Sukupuolen korjaushoitoon pääsy on nopeaa ja sujuvaa. Lapsen mahdollinen sukupuoliristiriita osataan tunnistaa varhain. Juridisen sukupuolen tunnustamisessa kunnioitetaan itsemääräämisoikeutta.”

S. 115 on tavoitteena lainsäädäntötyön aloittaminen sukupuolen korjausta hakevien sterilisaatiosta ja intersukupuolisten lasten sukuelinkirurgiasta. Tämä on erittäin hyvä asia. Koska translain uudistamistyö on jo aloitettu, tavoite on syytä kirjata vahvemmin eli ei vain lainsäädäntötyön aloittaminen vaan lainsäädännön uudistaminen. Ehdotamme, että sukupuolen korjaamiseen liittyvät ja intersukupuolisuuteen liittyvät tavoitteet erotetaan eri kohdiksi. Intersukupuolisten henkilöiden osalta toimenpiteeksi olisi lainsäädännön ohella perusteltua kirjata käypä hoito -ohjeistuksen laatiminen.

15.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutus

S. 135 uusi tavoite: Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus huomioidaan sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa eri koulutusasteilla.

Lopuksi

Kiitämme lämpimästi Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta ja erityisesti sen seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikköä moninaisuutta huomioivan ja yhdenvertaisuutta edistävän toimintaohjelman laatimisesta.

Vastuu seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutumisesta riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta on julkisen vallan käyttäjillä. Järjestöjen osaaminen ja palvelut eivät korvaa sitä vastuuta. Toivommekin, että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvät kysymykset ovat tulevaisuudessa yhä vahvemmin ja itsestäänselvemmin osa julkisen sektorin toimintaa, palveluita ja asiantuntijuutta kaikilla hallinnon ja politiikan tasoilla.

Ehdotamme toimintaohjelman eri osioiden lähteisiin lisättäviksi seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta koskien vielä tämän lausunon lopussa lueteltuja materiaaleja.

Seta on mielellään jatkossakin käytettävissä kuultavaksi ja kommentoimaan erilaisia seksuaali- ja lissääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä materiaaleja ja ohjelmia. Seta ja sen jäsenjärjestöt toimivat myös mielellään THL:n, kuntien, tutkimustahojen, ministeriöiden ja muiden tahojen yhteistyökumppaneina kansallisella ja paikallisella tasolla.

Helsingissä 21.1.2014

Aija Salo
pääsihteeri
Seta ry
paasihteeri@seta.fi
p. 050 309 8108

 

Materiaalit

Kaikki alla olevat materiaalit löytyvät sähköisesti Setan sivuilta http://seta.fi/materiaali/.

Hlbtiq – näin kirjoitat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä (Seta 2012) http://whm13.louhi.net/~seta/seta/wp-content/uploads/2013/06/Setan_toimittajaopas_2012_vihkotulostus.pdf

Sari Irni ja Jan Wickman: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet (Seta-julkaisuja 20)  http://whm13.louhi.net/~seta/yhdenvertainen-vanhuus/setajulkaisu_2011_painoon%20toinen%20painos.pdf

Muu, mikä – sukupuolivähemmistönuorten visio 2020 https://www.dropbox.com/s/4ewo9n0axbwquet/muumika-2painos-painoversio.pdf

Miranda Mettälä ja Marika Eerola: Moninaisuus mielessä – Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kohtaaminen sosiaalialan työssä (Setalle tehty opinnäytetyö 2013) http://seta.fi/seta/wp-content/uploads/2013/06/Moninaisuus-mieless%C3%A4-Seksuaalisen-suuntautumisen-ja-sukupuolen-moninaisuuden-kohtaaminen-sosiaalialan-ty%C3%B6ss%C3%A4-esite.pdf

Sukupuolen moninaisuus (Seta 2012) https://www.dropbox.com/s/a25i42ehaj6sfqp/seta_sukupuolen_moninaisuus_kevyt.pdf

Tietoa Setan koulutuspalveluista: http://seta.fi/koulutus/

Transtukipisteen palvelut (Seta 2012) http://whm13.louhi.net/~seta/seta/wp-content/uploads/2013/06/Yleisesite_Transtukipiste_nettiin.pdf

Älä oleta – opettajan opas (Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen, 2013, Seta-julkaisuja 22) http://normit.fi/wp-content/uploads/2013/06/AlaOletaNormitnurin.pdf

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design