Juridisista sukupuolimerkinnöistä keskustellaan Suomi Areenassa torstaina 19.7.2018 klo 16–17 Eetunaukion lavalla. Keskustelemassa ovat Trasek ry:n puheenjohtaja Panda Eriksson, Amnestyn Suomen osaston translakikampanjan kasvo Sakris Kupila sekä sosiaalietiikan professori ja ETENEn puheenjohtaja Jaana Hallamaa. Keskustelua vetää viestinnän ammattilainen Riikka Kämppi.
Suomessa sukupuoli määritellään ja merkitään väestörekisteriin lapsen syntyessä ulkoisten sukupuolittujen piirteiden perusteella joko mieheksi tai naiseksi, vaikka lapsen sukupuolen voi tietää vasta sitten, kun lapsi itse kertoo sen. Sukupuolimerkinnän muuttamista säätelee translaki, joka edellyttää sukupuolen korjaajalta lääketieteellistä prosessia ja transdiagnoosia, 18-vuoden ikää ja todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.
Sukupuolen juridiseen vahvistamiseen liittyy monta ihmisoikeusongelmaa, joista Seta, Trasek ja Amenestyn Suomen osasto ovat puhuneet laajasti translakikampanjoissaan. Keskustelu sukupuolimerkinnöistä on translain ohella äärimmäisen tärkeä trans- ja intersukupuolisille ihmisille sekä muille binäärisen nais-mies-jaon ulkopuolelle jääville ihmisille. Nykyjärjestelmä ei myöskään tunnista intersukupuolisten tarpeita, jotka hyötyisivät mahdollisuudesta jättää sukupuolimerkintä pois virallisista asiakirjoistaan tai valita sukupuoltaan vastaava sukupuolimerkintä.
Transaktivisti ja lääketieteen opiskelija Sakris Kupilan mukaan tietoa sukupuolesta tarvitaan tilastointiin mutta ei juuri muuhun. Poikkeuksena hän mainitsee esimerkiksi asevelvollisuuden määrittämisen sukupuolittuneiden lakien voimassaollessa.
“Lääketieteen opiskelijana näen, ettei terveyden- ja sairaanhoitoa varten tietoa juridisesta sukupuolesta myöskään välttämättä tarvita. Ammattilaisten pitäisi osata ottaa huomioon kunkin potilaan yksilölliset ominaisuudet muutenkin potilasta kuunnellen”, Kupila sanoo.
Valtioista Kanada, Nepal, Australia, Uusi Seelanti, Pakistan, Intia, Malta ja kuluvan vuoden loppuun mennessä myös Saksa tarjoavat kansalaisilleen mahdollisuuden valita kolmas sukupuolimerkintä. Saksassa tulee mahdolliseksi myös jättää sukupuolimerkintä tyhjäksi.
Suomessa voitaisiin nykyisen perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja vuonna 2015 uudistuneen ja sukupuoli-identiteettien moninaisuuden tunnistavan tasa-arvolain hengessä mahdollistaa kolmas juridinen sukupuolimerkintä. Ylipäätään henkilötietojen keräämisen ja käsittelyn periaatteiden mukaan henkilötietoja, kuten tietoa sukupuolesta ei pitäisi kerätä, jos sitä ei tosiasiassa tarvita.
Suomesta on loppumassa henkilötunnukset noin 10 vuoden päästä. Asiaa pohtii parhaillaan valtioneuvoston asettama työryhmä, jonka tulee tehdä ehdotus henkilön yksiselitteisestä identifioimisesta ja siihen liittyvästä yksilöivästä tunnuksesta. Työssä tulee vastuuministeri Anu Vehviläisen mukaan ottaa kantaa myös siihen, voitaisiinko Suomessa ottaa käyttöön neutraali tunnus, josta henkilön sukupuoli ei ilmene.
”Jokaiselle kuuluu oikeus saada haluamansa sukupuolimerkintä ja sen pitää perustua omaan ilmoitukseen, koska sukupuolta ei voi määrittää kukaan muu kuin ihminen itse. Ihmisten täytyy voida matkustaa, asioida viranomaisten kanssa ja toimia yhteiskunnassa niin, ettei heidän passimerkintänsä määrittele heitä ja saata jatkuviin ongelmiin”, Panda Eriksson sanoo.
“Henkilökohtaisesti ottaisin itselleni kolmannen vaihtoehdon tai en mitään”, Sakris Kupila toteaa.