Uusi avioliittolaki ja vihkiminen
Ulkomailla solmitut avioliitot ja rekisteröidyt parisuhteet
Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi
Sukunimi
Avoliiton määritelmä laajenee koskemaan kaikkia pareja
Elatustuki lakkaa kun lapsella kaksi juridista äitiä
Perhevapaisiin parannuksia
Adoptio
Muutos translain osalta

>> Katso myös Juha Jämsän esitys tiedotustilaisuudessa [ppt]

Setan ja Sateenkaariperheiden tiedotusvideo avioliittolain muutoksista, julkaistu 31.1.2017

Uusi avioliittolaki ja vihkiminen

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 avioliittolain muuttamisen niin, että kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä voivat jatkossa solmia avioliiton. Avioliittolaista poistuvat kohdat, joissa puhutaan miehestä ja naisesta. Laki tulee voimaan 1.3.2017. Myös muuta lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2016 vastaamaan muuttunutta avioliittolakia.

Avioliittoon voi mennä jokainen, joka on täyttänyt 18 vuotta ja joka ei ole jo avioliitossa. Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä maistraatilta avioliiton esteiden tutkintaa. Esteiden tutkintaan kuuluu siirtymäsäännös, jonka mukaan parisuhteen rekisteröintiä varten annettu todistus esteiden tutkinnasta kelpaa myös vihkimiseen. Todistus on voimassa 4 kuukautta. Hakemuksen voi ladata ja täyttää maistraatin sivuilla. Esteiden tutkinnan voi siis suorittaa maistraatissa jo ennen 1.3.2017. Esteiden tutkintaan kuluu seitsemän päivää.

Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Siviilivihkiminen käräjäoikeudessa on virka-aikaan maksuton ja tapahtuman voi toimittaa laamanni, käräjätuomari, käräjäviskaali tai käräjänotaari, maistraatissa maistraatin päällikkö, henkikirjoittaja tai maistraatissa toimiva julkinen notaari. Vihkimisajan voi varata jo ennen avioliittolain voimaan astumista soittamalla maistraattiin. Vihkimisoikeudellisilla rekisteröidyillä uskonnollisilla yhdyskunnilla on oikeus uskonnonvapauslain perusteella päättää, keitä ne vihkivät avioliittoon.

Samaa sukupuolta olevan parin solmiessa avioliiton he voivat vihkimisen yhteydessä ilmoittaa ottavansa yhteisen sukunimen tai toinen puoliso voi ottaa käyttöön yhdysnimen. Sukunimen muutos vihkimisen yhteydessä on maksuton.

Uusittu vihkikaava on luettavissa tästä (pdf-tiedosto).

Myös samaa sukupuolta olevat avioparit voivat ottaa yhteisen adoptiolapsen.

Samaa sukupuolta olevien avioliitossa syntyneen lapsen molemmat vanhemmat eivät kuitenkaan ole suoraan lain nojalla lapsen vanhempia. Samaa sukupuolta oleviin aviopareihin ei siis sovelleta ns. isyysolettamaa. Toisen äidin äitiyden vahvistaminen edellyttää edelleen perheen sisäistä adoptiota. Eduskunnassa käsiteltävänä oleva kansalaisaloite äitiyslaista mahdollistaisi tietyissä tilanteissa äitiyden vahvistamisen tunnustamalla.

Ulkomailla solmitut avioliitot ja rekisteröidyt parisuhteet

Samaa sukupuolta olevan parin ulkomailla solmittu avioliitto tunnustetaan Suomessa automaattisesti avioliittona 1.3. alkaen riippumatta milloin avioliitto on solmittu ulkomailla. Ulkomailla solmittu rekisteröity parisuhde tunnustetaan rekisteröitynä parisuhteena.

Jos ulkomainen avioliitto on aiemmin merkitty Suomessa väestörekisteriin rekisteröitynä parisuhteena, asianosaiset voivat pyytää rekisterimerkinnän oikaisua väestörekisteriin. Vihkipäiväksi merkitään todellinen vihkimispäivä.

Toisin kuin kotimaassa rekisteröityä parisuhdetta, ulkomailla rekisteröityä parisuhdetta ei voi muuttaa avioliitoksi hakemuksen perusteella. Tässä tapauksessa tulee solmia avioliitto Suomessa uuden avioliiton tapaan. Ulkomailla rekisteröidyn parisuhteen purkamista on haettava käräjäoikeudelta. Käräjäoikeudet vastaavat osaltaan, sovelletaanko harkinta-aikaa.

Myöskään Pohjoismaissa rekisteröityä parisuhdetta ei voi muuttaa suoraan violiitoksi. Oikeusministeriön vastaus tätä aihetta koskevaan kirjalliseen kysymykseen löytyy täältä.

Avioeron tultua lainvoimaiseksi pari voi laittaa avioliiton esteiden tutkintahakemuksen vireille maistraatissa. Esteiden tutkinta vie 7 päivää ja sen jälkeen voidaantoimittaa vihkiminen. Esteiden tutkinta-aikaa on mahdollista lyhentää painavista syistä.

Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi

Suomessa solmitun rekisteröidyn parisuhteen muuttamista avioliitoksi pitää hakea omasta maistraatista yhdessä puolison kanssa. Muutosilmoitus tehdään maistraatin lomakkeella tai käymällä maistraatissa.

Rekisteröity parisuhde on voimassa avioliittona siitä päivästä, kun maistraatti on vastaanottanut ilmoituksen. Vihkimispäivämääräksi merkitään se päivä, jolloin ilmoitus on saapunut maistraattiin. Väestötietojärjestelmään kirjataan rekisteröidyn parisuhteen muuttuminen avioliitoksi, mutta suhteen nähdään olleen voimassa rekisteröintipäivästä saakka. Rekisterimerkinnän muuttaminen on maksutonta. Rekisterimerkinnän muuttamiseen ei kuuluu erillistä seremoniaa.

Pari saa maksuttomaan väestötietojärjestelmän otteen, josta avioliiton tiedot ja mahdollinen sukunimenmuutos näkyvät. Avioehtosopimus säilyy ennallaan.

Rekisteröityä parisuhdetta ei ole pakko muuttaa avioliitoksi, vaan vanhat rekisteröidyt parisuhteet voivat jäädä voimaan parin niin halutessa. Rekisteröidyn parisuhteen oikeusvaikutukset pysyvät voimassa. Uusia rekisteröityjä parisuhteita ei voi enää 1.3. alkaen solmia.

Sukunimi

Kun rekisteröity parisuhde muutetaan avioliitoksi, puolisot voivat samalla ilmoittaa ottavansa jommankumman sukunimen yhteiseksi sukunimeksi. Yhteiseksi sukunimeksi ei voi ottaa avioliiton tai parisuhdekumppanuuden kautta saatua nimeä. Jos toisen puolison nimi muuttuu yhteisen sukunimen ottamisen vuoksi, hän voi myös ottaa yhteisen sukunimen edelle henkilökohtaiseen käyttöönsä sukunimen, joka hänellä oli viimeksi naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hänellä ilmoitushetkellä on (ns. yhdysnimi).

Yhteisen sukunimen ottaminen avioliiton johdosta on maksuton ilmoitusasia, jos se tapahtuu vihkimisen yhteydessä tai samalla kun maistraatille ilmoitetaan rekisteröidyn parisuhteen muuttamisesta avioliitoksi. Myöhemmin tapahtuvana yhteisen sukunimen ottaminen on maksullinen hakemusasia.

Avoliiton määritelmä laajenee koskemaan kaikkia pareja

Tasa-arvoisen avioliittolain myötä myös avoliiton määritelmä muuttuu, mikä vaikuttaa ennen kaikkea samaa sukupuolta olevien avoparien sosiaalietuuksiin ja asiakasmaksuihin. Tavoitteena on ollut, että avioliittolain voimaantulon jälkeen eri ja samaa sukupuolta olevia avopareja kohdeltaisiin sosiaaliturvaa koskevassa lainsäädännössä yhdenvertaisesti. Jatkossa samaa sukupuolta oleva avio- tai avopuoliso puoliso tai hänen tulonsa voivat vaikuttaa muun muassa seuraavien etuuksien myöntämisperusteisiin tai määrään:

• lastenhoidon tuet
• lapsilisä
• opintotuen asumislisä
• yleinen asumistuki
• eläkkeensaajan asumistuki
• kansaneläke
• lapsikorotus (eläkkeissä ja työttömyysturvassa).

Yksittäisten edunsaajien kohdalla uudistukset saattavat tuoda uuden oikeuden johonkin etuuteen tai korottaa etuuden määrää. Suurimmalla osalla samaa sukupuolta olevista avopareista uudistukset tarkoittavat kuitenkin etuuden määrän laskemista tai oikeuden menettämistä etuuteen. Näin käy kun samaa sukupuolta olevan avopuolison tulot aletaan ottamaan huomioon etuuden määrittämisessä, tai kun samaa sukupuolta olevan avopuolison olemassa olo estää jonkin etuuden tai korotuksen saamisen.

Yksittäistä perhettä etuuden menettäminen tai sen laskeminen varmasti harmittavat, mutta kokonaisuudessaan tilanne muuttuu johdomukaisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi. On oikein, että samaa sukupuolta olevia avopareja kohdellaan samoin kuin eri sukupuolta olevia avopareja.

 

Ilmoita tiedot puolisostasi Kelaan

Kaikkien samaa sukupuolta olevien avoparien on ilmoitettava Kelaan omatoimisesti parisuhteestaan, sillä etuuksia voidaan muutoin periä takaisin. Ilmoituksen avopuolisosta voi tehdä Kelan sähköisessä asiointipalvelussa omiin henkilötietoihin, jos perhe juuri nyt saa jotain Kelan etuutta tai sitten siinä vaiheessa, kun etuutta ensimmäisen kerran haetaan. 

Ilmoitus tarvitsee tehdä vain kerran eikä tietoa avopuolisosta tarvitse ilmoittaa erikseen etuuskohtaisesti. Ilmoituksen avosuhteesta voi tehdä jo ennen lain voimaantuloa. Jos on ilmoittanut samaa sukupuolta olevasta avopuolisosta Kelaan joskus aiempina vuosina, ilmoitus täytyy tehdä nyt uudestaan. Aiemmin Kela ei ole huomioinut ilmoitusta samaa sukupuolta olevasta avopuolisosta, koska se ei ole vaikuttanut Kelan myöntämiin etuuksiin. Toisin sanoen ihan jokaisen Kelan etuuksia saavan samaa sukupuolta olevan avoparin tulee tehdä ilmoitus Kelaan alkuvuoden aikana, riippumatta siitä onko tehnyt ilmoituksen jo joskus aiemmin tai ei. Voit tarkistaa Kelan sähköisessä asiointipalvelussa, onko tieto avopuolisostasi kirjautunut Kelan järjestelmään.

 

Keskeisimmät muutokset avoparien etuuksiin:

• Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen ei enää ole oikeutta, jos vanhemmalla on samaa sukupuolta oleva avopuoliso
• Lasten kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen määrä saattaa laskea kun samaa sukupuolta olevan avopuolison tulot aletaan huomioida
• Erityishoitorahaan tulee aiemmasta poiketen oikeus myös samaa sukupuolta olevan avopuolison lapsen hoitamiseksi
• Työttömyysetuuteen voi saada lapsikorotuksen myös samaa sukupuolta olevan avopuolison lapsesta. Muut työttömyysturvalain muutokset voivat vaikuttaa vaikuttaa etuutta pienentävästi. Lisäksi avoliittokäsitteen muutoksella voi olla vaikutuksia myös työttömyysturvan työvoimapoliittisiin edellytyksiin esim. sen osalta, kuka katsotaan yrittäjäksi.
• Kansaneläkkeen määrä pienentyy samaa sukupuolta olevilla avopareilla, toisaalta avopuolison alaikäisen lapsen osalta tulee oikeus lapsikorotukseen
• Yleisessä ssumistuessa ei enää ole mahdollista katsoa samaa sukupuolta olevia avopuolisoita eri ruokakuntiin kuuluviksi, mikä saattaa alentaa asumistukea tai estää sen saamisen
• Toimeentulotuen määrään saattaa vaikuttaa samaa sukupuolta olevan avopuolison tulkinta puolisona
• Lisäksi muutokset vaikuttavat ainakin eläkkeensaajan asumistukeen, asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan, maatalousyrittäjien eläkkeeseen ja lomituspalveluun, turkistuottajien lomituspalveluun ja poronhoitajien sijaisavustukseen.

Elatustuki lakkaa kun lapsella kaksi juridista äitiä

Elatustukilaki uudistuu siten, että lapsen oikeus elatustukeen poistetaan, jos lapsella on kaksi elatusvelvollista vanhempaa. Aiemman lain mukaan naisparin lapsella on ollut oikeus elatustukeen, jos lapsen isyyttä ei ole tunnustettu, vaikka lapsella olisi kaksi juridista äitiä. Etuuden saaminen aiemman lain perusteella on johtunut lainsäädännön epäjohdonmukaisuudesta. Uudistuksen jälkeen lapsia, joilla on kaksi elatusvelvollista vanhempaa, kohdellaan keskenään yhdenvertaisesti.

Yksittäisten perheiden osalta etuuden poistuminen voi johtaa hankalaan taloudelliseen tilanteeseen, kun isohko etuus poistuu yhtäkkiä hyvin lyhyellä varoitusajalla 1.3.2017. Lainsäätäjä ei kuitenkaan suostunut säätämään siirtymäaikaa etuuden poistamiseen.

Perhevapaisiin parannuksia

Äidin ja naisparin vapaat:

Avioliittolain uudistuksen myötä äidin samaa sukupuolta olevalle avopuolisolle tulee oikeus vanhempainrahaan ja isyysrahaan. Aiemmin vanhempainrahan ehtona on ollut parisuhteen rekisteröiminen. Isyysrahan osalta lisäehtona on ollut perheen sisäisen adoption vahvistaminen. Vastaisuudessa vanhempain- ja isyysraha myönnetään yhdenvertaisin perustein. Äidin samaa sukupuolta oleva avopuoliso tulee oikeutetuksi vanhempain- ja isyysrahaan. Äidin samaa sukupuolta oleva avio- tai avopuoliso tulee oikeutetuksi isyysrahaan heti lapsen syntymästä lukien.

Isän ja miesparin vapaat:

Lastaan hoitavalle isälle, joka ei elä äidin kanssa, myönnettiin oikeus perhevapaisiin. Uudistus koskee sekä lastaan yksin hoitavia miehiä että miehiä, jotka hoitavat lasta jonkun muun kuin lapsen äidin kanssa, esimerkiksi miesparit. 1.3.2017 saakka miehellä (seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta) ei ole ollut lainkaan oikeutta vanhempainpäivärahoihin, jos hän ei ole tai ole ollut lapsen äidin kanssa avio- tai avoliitossa. Oikeutta perhevapaaseen ei ole ollut, vaikka mies vastaisi lapsen hoivasta yksin eikä äiti osallistu lapsen hoivaamiseen. Jatkossa lapsen hoivasta vastaava isä on oikeutettu vanhempain- ja isyysvapaisiin. Lisäksi hänellä on oikeus pidennettyyn vanhempainvapaaseen, jos hän ottaa lapsen hoitaakseen jo äitiysrahakaudella. Äidiltä, joka ei vastaa lapsen hoidosta, poistuu oikeus vanhempainvapaaseen. Oikeus äitiysvapaakauteen kuitenkin pysyy. Isän aviomiehellä tai rekisteröidyllä puolisolla on oikeus perhevapaisiin vain, jos hänet on vahvistettu lapsen vanhemmaksi perheen sisäisen adoption kautta. Katso kuitenkin seuraava kappale.

Samaa sukupuolta olevien adoptiovanhempien vapaat:

Avioliittolain uudistuksen myötä tulee mahdolliseksi, että samaa sukupuolta oleva pari adoptoi lapsen yhdessä. Lapsen yhdessä adoptoinut samaa sukupuolta oleva aviopari on oikeutettu perhevapaisiin samoin edellytyksin kuin lapsen adoptoinut eri sukupuolta oleva pari. Toisin kuin eri sukupuolta olevat parit, samaa sukupuolta olevat parit voivat valita kumpi vanhemmista käyttää isyysrahakauden. Uudistus varmistaa myös, että tässä tilanteessa isyysraha voidaan maksaa vain yhdelle vanhemmalle.

Katso lisätietoa muutoksista Kelan sivuilta.

Adoptio

Perheen ulkopuolisen adoption hakeminen pariskuntana tulee uuden lain myötä mahdolliseksi. On todennäköistä, että adoptio jää edelleen harvinaiseksi väyläksi vanhemmuuteen samaa sukupuolta oleville pareilla. Yksittäisille perheille siitä saattaa kuitenkin tulla tie lapsiperheellisyyteen.

Samaa sukupuolta olevat avioparit voivat hakeutua jatkossa adoptioneuvontaan, jossa selvitetään adoption edellytykset. Jos adoptioneuvonnan jälkeen pariskunnalle myönnetään adoptiolupa, pari voi tulla harkituksi adoptiovanhempana. Lopullinen lapsen sijoituspäätös tehdään kuitenkin lapsen yksilöllisen edun arvioinnin pohjalta. Samaa sukupuolta olevat avioparit saavat siis oikeuden tulla harkituiksi adoptiovanhempina.

Adoptiolain mukaan adoptioneuvonnan saaminen ja adoptioluvan hakeminen ovat oikeus, jota samaa sukupuolta olevat avioparitkin voivat jatkossa hakea. Adoptioneuvonnan epääminen samaa sukupuolta olevalta parilta ei ole mahdollista. Adoptioneuvontaa antavat joko kunnan omat sosiaalityöntekijät tai Pelastakaa lapset ry:n sosiaalityöntekijät, jos kunta ostaa palvelunsa heiltä. Adoptioneuvonta kestää yleensä 6-12 kuukautta ja sisältää useita tapaamisia sosiaalityöntekijöiden kanssa sekä kotikäyntejä. Adoptioneuvonnan jälkeen haetaan adoptiolupaa, jonka liitteeksi adoptioneuvonnan antaja kirjoittaa oman lausuntonsa. Jos adoption edellytykset täyttyvät ja adoptiota hakevat todetaan kyvykkäiksi adoptiovanhemmuuteen, adoptiolautakunta myöntää pariskunnalle adoptioluvan. Adoptioluvan saaneita voidaan harkita yksittäisen lapsen adoptiovanhemmiksi.

On useita syitä olettaa, että käytännössä adoptiolapsia tullaan sijoittamaan samaa sukupuolta olevien avioparien perheisiin hyvin harvoin. Tämä on nähty esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Pohjimmiltaan kyse on syrjivistä sijoituspäätöksistä, joiden syrjivyyttä on lähes mahdotonta yksittäisessä tapauksessa osoittaa. Adoptiossa lapsi pitäisi sijoittaa perheeseen, jolla on parhaat edellytykset vastata juuri hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Koska vanhempien seksuaalinen suuntautuminen ei ole tutkimusten mukaan millään tavalla yhteydessä kyvykkyyteen vanhempana, lopputuloksen pitäisi olla, että adoptiolapsia sijoitetaan samaa sukupuolta olevan parien perheisiin siinä suhteessa, jossa heitä on kaikkien adoptiota hakevien parien joukossa. Ulkomaiset tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että lähes kaikissa maissa lapsi sijoitetaan samaa sukupuolta olevan parin perheeseen suhteellisesti katsottuna liian harvoin.

Adoptiossa lasten sijoituspäätösten syrjivyyttä on kuitenkin hyvin vaikea näyttää toteen. Sijoituspäätökseen vaikuttaa prosessissa osallisina olevien ammattilaisten, lastensuojelun organisaatioiden, lapsen biologisten vanhempien ja lapsen itsensä näkemykset samaa sukupuolta olevista pareista vanhemmista. Mahdolliset ennakkoluuloiset näkemykset on helppo verhoilla, ja löytää jotkin legitiimin kuuloiset perustelut sille, että lapsi sijoitetaan lopulta kuitenkin eri sukupuolta olevan avioparin perheeseen. Usein lastensuojelun ammattilaiset eivät edes tiedosta tekevänsä sijoituspäätöksiä, jotka eivät perustu lapsen aidon edun yksilölliseen harkintaan, vaan tekevät “varmuuden vuoksi” sijoituksen mahdollisimman perinteiseen perhetilanteeseen. Tällöin varteenotettavin perhe tietylle lapselle saattaa jäädä kokonaan harkinnan ulkopuolelle, mikä on tietysti kyseisen lapsen edun vastaista.

Perheen ulkopuolisessa adoptiossa lapsi voi olla Suomessa syntynyt (kotimainen adoptio) tai ulkomailta Haagin sopimuksen periaatteiden mukaisesti adoptoitu (kansainvälinen adoptio). Samaa sukupuolta olevien parien suhteen tilanteisiin liittyy merkittäviä eroja.

Kansainvälisessä adoptiossa lapsen sijoituspäätöksen tekee aina lapsen lähtömaassa toimiva sosiaalityöntekijä/viranomainen. Kansainvälisessä adoptiossa lapsia voidaan adoptoida ainoastaan sellaisista maista, ja sellaisten toimijoiden kautta, joihin suomalaisilla adoptiopalvelun tarjoajilla on suora, valtiovallan vahvistama yhteys (‘kontakti’). Suomalaisilla kansainvälisen adoptiopalvelun antajilla (Interpedia, Pelastakaa lapset, Helsingin kaupunki) on tällä hetkellä pelkästään sellaisia kontakteja, jotka eivät sijoita lapsia samaa sukupuolta olevien parien perheisiin. Vaikka Suomen laki mahdollistaa jatkossa samaa sukupuolta olevien parien harkinnan adoptiovanhemmiksi, suomalaisten kontaktit ulkomailla eivät tällaisia sijoituksia kuitenkaan tee.

Maailmassa on muutama lapsia kansainväliseen adoptioon luovuttava maa, joiden lainsäädäntö mahdollistaa lapsen sijoittamisen samaa sukupuolta olevan parin perheeseen. Näitä ovat esimerkiksi Etelä-Afrikka, Brasilia ja osa Meksikon osavaltioista. Osa näiden maiden palveluntarjoajista ei kuitenkaan omien (usein kristillisten) periaatteidensa takia sijoita lapsia samaa sukupuolta olevien parien perheisiin. Haasteena olisi siis löytää kontaktiksi sellainen maa JA sellainen palveluntarjoaja, joka harkitsisi samaa sukupuolta olevat parit yhdenvertaisena vaihtoehtona. Olemme rohkaisseet suomalaisia adoptiopalveluntarjoajia etsimään tällaisia kontakteja. Uusien kontaktien luominen on pitkällinen ja vaikea prosessi. Toistaiseksi suomalaiset adoptiopalveluntarjoajat eivät ole tällaisia uusia kontakteja luoneet. Yksi huoli palveluntarjoajilla lienee, että olemassa olevat kontaktit reagoivat jotenkin, jos he luovat uuden kontaktin, joka sijoittaa lapsia samaa sukupuolta olevan parin perheeseen.

Lyhyellä aikavälillä todennäköisintä onkin, että jos Suomessa jossain vaiheessa todella sijoitetaan lapsi samaa sukupuolta olevan parin perheeseen, kyseessä on kotimainen adoptio. Kotimaisessa adoptiossakin ongelmaksi jäävät (tiedostetusti tai tiedostamatta) syrjivät sijoituspäätökset. Lisäksi kotimaisessa adoptiossa adoptiovanhemmiksi hakeavia on erittäin paljon ja sijoitettavia lapsia hyvin vähän. Tällaisessa asetelmassa on helppoa löytää aina jokin peruste sijoittaa lapsi eri sukupuolta olevan parin perheeseen. Tässä vaaditaankin nyt suomalaisilta lastensuojelun ammattilaisilta erityistä herkkyyttä tunnistaa lapsen tosiasiallinen, yksilöllinen etu jokaisessa tilanteessa erikseen.

Edellä kerrotun perusteella on todennäköistä, että lapsia tullaan sijoittamaan samaa sukupuolta olevien parien perheisiin hyvin harvoin. Se on kuitenkin joissain tilanteissa mahdollista. Lisäksi asiat eivät tulevaisuudessakaan muutu, elleivät adoptioalan toimijat joudu harjoittelemaan tilanteita, joita samaa sukupuolta olevien adoptiohakijoiden ilmaantuminen adoptiohakijoiksi aiheuttaa. Adoptioneuvontaan hakeutuminen on jokaisen oikeus. Sitä kannattaa käyttää, jos on kiinnostunut adoptiosta. Adoptioneuvonnan aikana voi päättää haluaako jatkaa prosessia pidemmälle. Tai esimerkiksi harkita sijaisvanhempana toimimista, mikä on jo tällä hetkellä mahdollista samaa sukupuolta oleville pareille.

Sateenkaariperheet ry tekee hyvää yhteistyötä adoptioalan toimijoiden kanssa, ja on edustettuna adoptiolautakunnan täysistunnossa. Kun yhteinen adoptio tulee nyt mahdolliseksi, seuraamme miten ala reagoi uuteen tilanteeseen, tarjoamme heille koulutusta ja kannustamme adoptioalan toimijoita miettimään asioita uudella tavalla. Yritämme saada rahoitusta hankkeelle, jolla kehitettäisiin sekä adoptioalan että lastensuojelun perhehoidon (sijaisvanhemmuus) käytäntöjä Suomessa.

Muutos translain osalta

Nykyisen translain mukaan henkilön juridinen sukupuoli voidaan korjata vain, jos hän ei ole avioliitossa. Poikkeussäännöksenä on ollut, että sukupuoli voidaan korjata, jos puoliso suostuu siihen, että avioliitto muuttuu rekisteröidyksi parisuhteeksi tai toisinpäin.

Avioliittolain uudistuksen myötä aviottomuusvaatimus poistuu. Puolison lupa vaaditaan jatkossa vain silloin kuin instituutio muuttuu:

• Avioliitto pysyy avioliittona – puolison lupaa ei enää vaadita
• Rekkari muuttuu avioliittona (eri sukupuolen rekkareita ei hyväksytä) – puolison lupa rekkarin muuttamiselle pysyy edelleen sukupuolen vahvistamisen ehtona.