Sateenkaari-ihmisten hyvinvointi ja terveys – hyvinvointialueiden tehtävä

Alla olevat tavoitteet on saatavilla pdf-tiedostona täällä.

Uusien hyvinvointialueiden fokuksessa ovat ihmislähtöisyys, yhdenvertaisuus sekä laadukkaat ja tehokkaat palvelut. Yhdenvertaisuuden aidoksi toteuttamiseksi tarvitaan tietoa ja toimia koskien eri väestöryhmiä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin1 kuuluvilla ihmisillä, sateenkaari-ihmisillä, on erityskysymyksiä koskien hyvinvointia ja terveyttä.

Hyvinvointialueiden strategiatyössä eri väestönosat on otettava laajasti huomioon. Erityisesti sateenkaari-ihmisten kannalta tärkeäksi muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian valmistelu. Lisäksi tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelmallista edistämistä aluetasolla.

Toimenpiteet:

• Hyvinvointialuestrategiassa on huomioitava eri väestöryhmät, mukaan lukien sateenkaari-ihmiset ja heidän tarpeensa alkaen jo strategiatyön suunnitteluvaiheesta.
• Hyvinvointialue tarvitsee tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisen tueksi riittävät resurssit: sekä virkahenkilötyövoimaa että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan tai vastaavan toimielimen. Suunnitelmiin sisällytetään niiden seurannan järjestäminen.
• Uuden hyvinvointialueen tiedonkeruun ja -tuotannon suunnittelussa on alusta asti otettava huomioon eri ryhmät, jotta strateginen työ on enenevässä määrin tietopohjaista.
• Sote-järjestämislain mukaisesti alueiden tulee tehdä yhteistyötä terveyttä ja hyvinvointia edistävien järjestöjen kanssa.
• Hyvinvointialuestrategiaan kirjataan yhteistyö sateenkaarijärjestöjen kanssa sekä se, kuinka tuetaan järjestöjen ennaltaehkäisevää työtä ja yhdenvertaisuutta vahvistavaa toimintaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Euroopan perusoikeusviraston (FRA) kyselytutkimuksen mukaan sateenkaari-ihmiset kokevat syrjintää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kyselytutkimuksessa 13 % sateenkaari-ihmisistä ilmoitti kokeneensa sosiaali- ja terveyspalveluissa syrjintää viimeisen vuoden aikana. Eniten syrjintää raportoivat intersukupuoliset vastaajat, heistä 40 % oli kokenut syrjintää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös transihmisillä oli muita enemmän syrjintäkokemuksia, syrjintäkokemuksia oli 23 %:lla heistä.

• 16 % kaikista sateenkaari-ihmisistä oli kokenut sopimatonta kommentointia tai kiinnostusta taustaansa kohtaan terveyspalveluissa.
• 41 % intersukupuolisista vastaajista oli kokenut sopimatonta kommentointia tai kiinnostusta. 29 % intersukupuolista oli pelännyt hakeutua hoitoon kielteisten reaktioiden pelossa.
• 26 % transihmisistä oli kohdannut sopimatonta kommentointia tai kiinnostusta. 21 % transihmisistä oli pelännyt hakeutua hoitoon reaktioiden pelossa. Lisäksi transihmisistä 17 % kertoi kokeneensa myös painostusta lääketieteelliseen tai psykologiseen testiin.2

Sateenkaariseniorit jäävät usein näkymättömiksi ikääntyneiden palveluissa. Ikääntyvien (yli 50-vuotiaiden) sateenkaari-ihmisten näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluista kartoittaneen opinnäytetyön kyselyyn vastanneista suurin osa koki sosiaali- ja terveydenalalla työskentelevien tiedot seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta heikoiksi.3

• 30 % vastaajista oli jättänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttämättä mahdollisen epäasiallisen käyttäytymisen pelossa.
• 49 % vastaajista valitsisi ensisijaiseksi vaihtoehdoksi erityisen sateenkaari-ihmisille suunnatun vanhainkodin tai palvelutalon, jos sellainen olisi tarjolla.

Sisäministeriön teettämän selvityksen mukaan eri ryhmien ja moninaisuuden huomioiminen ikääntyneiden palveluissa oli heikkoa, eivätkä sote-ammattilaiset välttämättä ajattele sateenkaarisenioreiden olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaita. Asiantuntijahaastatteluissa tuli esiin myös tilanteita, joissa esimerkiksi kumppaninsa kanssa samaa sukupuolta olevan muistisairaan parisuhdetta pidettiin epäsopivana tai siitä vinoiltiin. Myös tiedonsaanti kumppanin kuolemasta saattoi olla vaikeaa.4

Haastatteluissa ikääntyneet transihmiset ja asiantuntijat nostivat esiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ennakkoluuloja koskien sukupuolen korjausprosessin aloittamista ja ikää. Asumisyksiköissä transihmisten, erityisesti transvestiittien, pyynnöt saatettiin torjua seksuaalisina ja epäasiallisina, kun kysymyksessä oli heidän hyvinvointiaan tukevasta sukupuolen ilmaisemisen tarpeesta.5 Vanhemmissa ikäluokissa, jotka ovat kokeneet rikollisuuden ajan ja mielenterveysstigman, selviytymisstrategiat kytkeytyvät usein salailuun, mikä voi lisätä palveluiden käytön välttelemistä.

Sateenkaarisenioreihin liittyvät kysymykset jäävät usein ikääntyneiden palveluita koskevien toimenpideohjelmien ja muiden asiakirjojen ulkopuolelle. Lisäksi heidän kuulemisensa päätöksenteossa on vähäistä.6

Toimenpiteet:

• Järjestetään täydennyskoulutusta seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta sekä sateenkaari-ihmisten sensitiivisestä kohtaamisesta palveluissa ja kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolivähemmistöjen ja ikääntyneiden sateenkaari-ihmisten tarpeiden huomioimiseen.
• Nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostoissa tulee kuulla ja ottaa toimintaan mukaan sateenkaari-ihmisiä.
  Varmistetaan, että oikeus saada hoitoa toteutuu kaikkien transihmisten kohdalla iästä riippumatta, yksilölliset tarpeet huomioiden.
• Hoidon tulee olla oikea-aikaista ja sujuvaa sekä maksutonta. Tietoa hoidoista tarvitaan eri kielillä, myös selkokielellä.

Syrjintä ja terveys

Suomalaiset sateenkaari-ihmiset arvioivat terveydentilansa seuraavasti:

• Erittäin hyväksi arvioi 18 % ja hyväksi 51 %, melko hyväksi 25 %
• Huonoksi terveydentilansa arvioi 5 %
• Intersukupuoliset vastaajat arvioivat selvästi muita heikommaksi terveytensä. Heistä 13 % piti terveyttään huonona ja 6 % erittäin huonona.
• Kaikista vastaajista 49 % kertoi, että hänellä on pitkäaikaissairaus tai terveysongelmia. Intersukupuolisista näitä ongelmia oli 70 %:lla ja transihmisillä 64 %:lla.7

Sateenkaari-ihmisten psyykkisesti ja fyysisesti sairastumisen riski on suurentunut. Tämä on havaittavissa niin aikuisväestössä kuin lapsissa ja nuorissa. Yksi keskeinen tekijä on vähemmistöstressi, krooninen stressi, joka syntyy ympäröivän yhteiskunnan kielteisten asenteiden ja toistuvien syrjintäkokemusten ristipaineessa8. Koska vähemmistöstressi voi lisätä mielenterveysoireita, itsetuhoisuutta, ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteita ja syrjäytymistä, erityisesti mielenterveysammattilaisten tulisi tuntea vähemmistöstressi ilmiönä. Vähemmistöstressi voi lisätä myös sydän- ja verisuonitauteihin sekä astmaan sairastumisen riskejä. Myös päihdeongelmien taustalla voi olla vähemmistöstressiä. Yksilötasolla vähemmistöstressiä ehkäistään ja puretaan tukemalla yksilöä ja häntä tukevia yhteisöjä, laajemmalla tasolla puuttumalla syrjintään ja häirintään sekä ehkäisemällä niitä.9 Vähemmistöstressille altistaa myös viharikollisuuden kohteeksi joutuminen tai sen uhka.10

Sateenkaari-ihmiset ovat paitsi julkisten palvelujen käyttäjiä, myös työntekijöitä julkisella sektorilla.  Kysyttäessä suomalaisilta sateenkaari-ihmisiltä työelämäsyrjinnästä, vastaajista 14 % oli kokenut syrjintää työelämässä edeltäneiden 12 kk:n aikana11. Hyvänä työnantajana hyvinvointialue koordinoi henkilöstöpolitiikkaansa niin, että kaikilla tasoilla työntekijöiden työolosuhteet ovat hyväksyvät ja tukevat sekä mahdollisiin häirintätilanteisiin puututaan varhain ja tehokkaasti. Myös rekrytoinnin sekä ura- ja palkkakehityksen tulee olla syrjimätöntä, mitä tulee seurata järjestelmällisesti.

On myös mahdollista, että saman henkilön kohdalla toteutuu syrjintää useammasta eri syystä samanaikaisesti: esimerkiksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisesta ja vammaisuudesta tai etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön kuulumisesta. Tällöin puhutaan moniperusteisesta syrjinnästä.

Oikeusministeriön selvityksessä useampaan vähemmistöön kuuluneista erityisesti toistuvia arkipäivän syrjintätilanteita kokivat tummaihoiset transihmiset. Seksuaalivähemmistöön kuuluminen puolestaan voi olla erityisen hankalaa uskonnolliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluville, erityisesti silloin kun näiden ryhmien välillä on jännitteinen suhde. Moniperusteinen syrjintä aiheuttaa negatiivista huomiota ja toistuvaa ulossulkemisen kokemusta. Kokemukset syrjinnästä johtavat usein ennakointiin, jonka myötä osallistuminen julkisiin tilaisuuksiin vähenee. Vastaajat korostivat tarvetta turvalliseen tilaan. Osallisuuden sekä kaiken kaikkiaan demokratian toteutumisen näkökulmasta osallistumisen välttäminen syrjinnän pelossa on selkeä ongelma.12

Toimenpiteet:

• Hyvinvointialue työnantajapuolena huolehtii siitä, että alueella on kattavasti eri toimijoilla käytössä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä häirintään puuttumisen ohjeistus, joka tunnetaan työyhteisöissä.
• Luottamushenkilöitä koskeva häirintään puuttumisen ohjeistus laaditaan ja otetaan käyttöön.
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen työntekijöille järjestetään täydennyskoulutusta erityisesti moniperustaisen syrjinnän ja vähemmistöstressin kysymyksistä.
• Suomi on ratifioimassa vuonna 2022 Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksen 190, joka koskee väkivallan ja häirinnän poistamista työelämässä. Hyvinvointialueilla tulee seurata prosessia tiiviisti ja ryhtyä tarvittaviin toimiin väkivaltaan ja häirintään puuttumisen ja ehkäisemisen tehostamiseksi työelämässä.13

Lapset ja nuoret

Kouluterveyskyselyssä 2019 terveydentilassa erot sateenkaarinuorten ja muiden nuorten välillä olivat merkittäviä. Kouluterveyskyselyn mukaan sateenkaarinuoret kokivat terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi kaksi kertaa useammin kuin muut nuoret.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista 44 % ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista 45 % arvioi terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi (kaksi kertaa useammin kuin muut nuoret). Myös masennusoireet ja huoli mielialasta olivat huomattavasti yleisempiä. Ahdistuneisuudessa erot nuorten välillä olivat jopa kolminkertaisia. Sateenkaarinuoret kokivat myös muita nuoria harvemmin saavansa mielialaan liittyvissä asioissa apua vanhemmiltaan tai ystäviltään.

Tulosten perusteella väkivallan kokemukset olivat sateenkaarinuorilla merkittävän yleisiä. Yli kaksi viidestä sateenkaarinuorista oli kokenut henkistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien taholta. Kokemukset vanhempien tai huoltajien tekemästä fyysisestä väkivallasta olivat kaksi kertaa yleisempiä kuin muilla nuorilla. Lisäksi sateenkaarinuorista erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kertoivat kokeneensa koulukiusaamista ja fyysistä uhkaa muita nuoria useammin. Kokemukset häiritsevästä seksuaalisesta ehdottelusta olivat sateenkaarinuorilla yleisempiä kuin muilla nuorilla ja sateenkaarinuoret kertoivat kokeneensa seksuaalista väkivaltaa kaksi kertaa muita nuoria useammin. Sateenkaarinuoret kokivat saavansa muita nuoria harvemmin tukea ja apua hyvinvointiinsa kouluterveydenhoitajalta, lääkäriltä, psykologilta, kuraattorilta tai opettajalta. 14

Toimenpiteet:

• Nuorten mielenterveyspalveluissa on huomattavia kuntakohtaisia eroja sateenkaarinuorten sensitiivisessä kohtaamisessa sekä oppilashuollon kyvyssä vastata sateenkaarinuorten pahoinvointiin. Hyvinvointialueiden tehtävänä on varmistaa, että palveluiden välinen yhteistyö on sujuvaa, yhteensovitettua ja yhdenvertaista.
• Varmistetaan saavutettavat ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut sateenkaarilapsille ja -nuorille.
• Vahvistetaan oppilashuollon ja lastensuojelun sateenkaariosaamista, erityisesti koskien sateenkaarilasten ja nuorten kokemaa henkistä ja fyysistä lähisuhdeväkivaltaa.

Intersukupuoliset lapset

Intersukupuolisuus tarkoittaa joukkoa erilaisia luonnollisia variaatioita, joissa kehon synnynnäiset sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Väestöstä Intersukupuolisia on määrittelystä riippuen 0,02–1,7 %. Vaikkei intersukupuolisuus ole sairaus, on intersukupuolisia pyritty ”normalisoimaan”, jotta he mahtuisivat pojan tai tytön muottiin.

Suomessa suoritetaan edelleen intersukupuolisille lapsille lääketieteellisiä toimenpiteitä, joissa lasten kehoa muokataan kuulematta lasta, vaikka useat ihmisoikeuksia valvovat toimielimet ovat tuominneet toimenpiteet lapsen ihmisoikeuksia loukkaavina toimina.15 Toimilla voi olla kauaskantoisia kielteisiä seurauksia intersukupuolisen henkilön seksuaali- ja lisääntymisterveydelle, identiteetille, kehonkuvalle ja mielenterveydelle.

Vuonna 2019 tehty selvitys osoittaa, että intersukupuolisten oikeuksien toteutumisen esteenä ovat muun muassa vanhentuneet hoitokäytännöt ja tiedon puute. Monilla intersukupuolisilla oli kielteisiä kokemuksia siitä, että hoito ja toimenpiteet oli aloitettu lapsuudessa tai nuoruudessa kysymättä heidän mielipidettään. Usein hoidot oli esitetty heille välttämättömänä pakkona. Kysyttäessä intersukupuolisilta henkilöiltä ja heidän vanhemmiltaan terveydenhuollon palveluista, vastaajat korostivat oikean tiedon puutetta. Vastaajien (intersukupuolisten henkilöiden ja heidän vanhempiensa) terveydenhuollon ammattilaisilta saama tieto keskittyi pääsääntöisesti lääketieteelliseen näkökulmaan. Tieto oli myös usein jollain tapaa negatiivissävytteistä. Tahdonvastaisia sukupuolipiirteitä muokkaavia leikkauksia lapsuudessaan läpikäyneet vastaajat kuvasivat kokemuksiaan seksuaaliseksi väkivallaksi ja seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Muutamien vastaajien positiiviset kokemukset terveydenhuollosta puolestaan liittyivät tilanteisiin, joissa heidät oli kohdattu asiallisesti ja sensitiivisesti.16

Toimenpiteet:

• Turvataan intersukupuolisten lasten oikeus keholliseen koskemattomuuteen sekä heidän itsemääräämisoikeutensa linjaamalla, ettei hyvinvointialueella suoriteta ilman lapsen suostumusta toimenpiteitä, joilla hänen sukupuolipiirteitään muokataan, ellei kyseessä ole lapsen henkeä uhkaava tila.
• Täydennyskoulutetaan kattavasti alueella terveydenhuollon ammattilaiset intersukupuolisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja intersukupuolisten lasten, nuorten ja aikuisten oikeuksista.
• Intersukupuolisten ihmisten hoito järjestetään moniammatillisissa tiimeissä, joissa on lääketieteen ammattilaisten lisäksi psykologisen ja psykososiaalisen tuen ammattilaisia, joilla on osaamista hoitoon liittyvistä eettisistä ja ihmisoikeudellisista kysymyksistä. Terveydenhuolto konsultoi intersukupuolisia ja heidän oikeuksiaan edustavia järjestötoimijoita.
• Tarjotaan psykososiaalista tukea intersukupuolisille ja intersukupuolisten lasten vanhemmille.

Sateenkaariperheet

Euroopan perusoikeusviraston kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että Suomessa 40%:lle sateenkaarivanhemmista oli jäänyt kuva, ettei äitiysneuvolan terveydenhoitaja tuntenut sateenkaariperheiden erityistarpeita. Kyselyyn vastanneista 19 %:lla oli syrjintäkokemuksia ”osaan palveluista liittyen”, ja 23 % vastaajista oli selvittänyt etukäteen joidenkin palvelujen ennakkoluuloisuutta. Syrjintää on selitetty mm. sillä, että lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaskäytännöt on suunniteltu heteroydinperheille, eivätkä ne sellaisinaan suoraan sovellu sateenkaariperheille.17 Erityisesti haavoittuvassa tilanteessa, esimerkiksi lähisuhdeväkivallan kohdalla, sateenkaariasiakkaiden luottamus palveluihin voi olla hauras.

Sateenkaariperheiden oikeudet myös muuttuvat nopeasti. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttui vuonna 2019 minkä jälkeen lapsen tapaaminen on voitu vahvistaa myös muille kuin lapsen juridisille vanhemmille. Yksi ryhmä, joita uusi lainkohta koskee, ovat sateenkaariperheiden joukossa useamman tosiasiallisen vanhemman perheet, nk. apilaperheet18. Näitä perheitä koskettavat monet sellaiset kysymykset, jotka koskettavat myös eroperheitä vuoroasumismuodossa.

Toimenpiteet:

• Järjestetään täydennyskoulutusta sen varmistamiseksi, että perheoikeudellisten palvelujen työntekijöillä on riittävästi tietoa lapsen huollon ja tapaamisten sopimisesta silloin, kun kaikki vanhemmat eivät ole lapsen juridisia vanhempia. Työntekijöiden on osattava neuvoa sopimusten tekemisessä myös silloin, kun lapsella on enemmän kuin kaksi huoltajaa.
• Tarjotaan lasten ja perheiden palveluita vuoroasuvien lasten molempiin koteihin. Tehdään tarvittavat linjaukset, jotta lastensuojelun palvelut, kotipalvelu ja terveydenhuolto on turvattu lapselle ja tämän perheelle molemmissa kodeissa, myös silloin, kun kodit sijaitsevat eri hyvinvointialueilla. Huomioidaan päätöksenteossa myös erityislapsen tarpeet vuoroasumisen mahdollistamiseksi.
• Linjataan, että parisuhteen tuki- ja eropalvelut ovat hyvinvointialueella myös lapsettomien parien käytettävissä.
• Huolehditaan hedelmöityshoitojen yhdenvertaisesta saatavuudesta.
• Alueilla koordinoidaan lähisuhdeväkivallan vastaista työtä ja tukipalveluja ja alan henkilöstön koulutussuunnitelmaan sisällytetään sateenkaaripareja ja -perheitä koskeva osuus.
• Perheiden ja parien tukipalveluista viestitään myös sateenkaariasiakkaita puhuttelevasti.

Lisätietoja

Kerttu Tarjamo, paasihteeri@seta.fi, p. +358 50 309 8108

Setan jäsenjärjestöt, tietoa paikallista toimijoista: https://seta.fi/jarjesto/jasenjarjestot
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus: https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/

Tilaa moninaisuudelle! Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen on tiivis tietopaketti viranomaisille ja eri alojen ammattilaisille, jotka osana omaa työtään kohtaavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Opas on julkaistu vuonna 2019 ja saatavilla maksutta verkosta

Sateenkaariväki työelämässä ja asiakkaina. FIBSin, Setan, IBM:n ja Accenturen 2019 toimittama tietopaketti sisältää tietoa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ja yhdenvertaisista johtamiskäytänteistä.

Kaikkien kasvojen kunta. Opas yhdenvertaisuuden edistämiseen kunnan toiminnassa. Eväitä yhdenvertaissuunnitteluun viranomaistoiminnassa, voi käyttää apuna myös hyvinvointialueilla. Oppaan on julkaissut Kuntaliitto 2019.

Nämä tavoitteet on julkaistu huhtikuussa 2022.

Lähteet

1 Käsitteistä katso Sateenkaarisanasto suomeksi Seta ry:n verkkosivuilla

2 Matti Pihlajamaa: Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea. Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:26. Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea : Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021 (valtioneuvosto.fi) s. 95 ja LGBTI Survey country data Finland (europa.eu)

3 Jenni Jalava (2013) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen toiveet ja tarpeet yhdenvertaiseen vanhuuteen. Satakunnan ammattikorkeakoulu. SUKUPUOLI- JA SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN TOIVEET JA TARPEET YHDENVERTAISEEN VANHUUTEEN – Theseus s.31-32.

4 Sinikka Törmä, Kari Huotari, Kati Tuokkola, Sari Pitkänen: Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi. Selvitys vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sisäministeriön julkaisu 14/2014. ss. 190-191. 231225_SM_julkaisu_2014_176x250_WEB.pdf (valtioneuvosto.fi)

5 231225_SM_julkaisu_2014_176x250_WEB.pdf (valtioneuvosto.fi) s.194.

6 Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea : Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021 (valtioneuvosto.fi) s.123.

7 Tutkimustietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilanteesta Suomessa. Policy Brief 5, Syrjintä Suomessa, Oikeusministeriö 2021. Ajankohtaista tietoa syrjinnästä ja yhdenvertaisuudesta. https://yhdenvertaisuus.fi/documents/5232670/5376058/OM_policy_brief_5_web.pdf/aced140e-d940-b37b-a4ce-ad59cf92be1b/OM_policy_brief_5_web.pdf?t=1618904629224

8 Vähemmistöstressi koskee muitakin syrjintää kokevia vähemmistöjä.

9 Onni Jaskari & Anna Keski-Rahkonen: Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. Duodecim 2021; 137(17): 1781-8. duo16384.pdf (duodecimlehti.fi)

10 Viharikollisuudesta ks. esim. luku Viharikokset ja turvallisuus julkaisussa Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea : Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021 (valtioneuvosto.fi)

11 LGBTI Survey country data Finland (europa.eu)

12 Outi Lepola: Koko ajan jännittyneenä: Moniperustainen syrjintä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokoelmana. Oikeusministeriö: Selvityksiä ja ohjeita 51:2018. Sivut 79-80.

13 Väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehdyn yleissopimuksen ratifiointi (eduskunta.fi)

14 Satu Jokela, Pauliina Luopa, Anni Hyvärinen, Tupu Ruuska, Tuija Martelin, Reija Klemetti:

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019.

Työpaperi 38/2020. THL 2020. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi (julkari.fi)

15 Mm. YK:n ihmisoikeuskomitea ja mm. YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun erityisraportoija ks. Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea : Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021 (valtioneuvosto.fi)  s.86

16 Tikli Oikarinen: Ei tietoa eikä vaihtoehtoja – selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista. Oikeusministeriön julkaisuja 2019: 3. s.124-25.

17 Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea : Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021 (valtioneuvosto.fi)

18 Käsitteistä katso Sateenkaarisanasto suomeksi Seta ry:n verkkosivuilla