Helsingin yliopiston tutkijat ovat julkaisseet kaksi tutkimusartikkelia, joissa käsitellään sateenkaarinuorten kokemuksia mielenterveyspalveluiden asiakkaina. Tutkimusta on tehty osana laajempaa IMAGINE-hanketta, joka keskittyy nuorten mielenterveyden ja osallisuuden teemoihin. Setalla on edustaja hankkeen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ohjausryhmässä.
Tutkimustulokset vahvistavat jo aiemmin hyvin tunnistettua ilmiötä: mielenterveyspalveluiden cis- ja heteronormatiiviset käytännöt aiheuttavat sateenkaarinuorille kielteisiä kokemuksia ja vähemmistöstressiä. Tutkimuksessa mielenterveyspalveluina on tarkasteltu laajasti opiskelija- ja opiskeluterveydenhuoltoa, terveysasemia, transpoleja sekä yksityisiä terveyspalveluita, joista nuoret ovat hakeneet apua mielenterveyteen.
”Terveydenhuollon palveluissa ja koulutuksessa vaikuttaisikin olevan merkittäviä puutteita seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta koskevassa tiedossa ja osaamisessa. Nämä puutteet asettuvat ristiriitaan terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuuksia määrittelevien lakien kanssa, joiden mukaisesti jokaisella on oikeus saada omaa terveyttä ja hyvinvointia tukevaa tietoa ja palveluita sekä tulla kohdatuksi kunnioittavasti, ilman pelkoa syrjinnästä.”
Berg ym. (2026)
Tutkimuksen aineisto koostui 17 sateenkaarinuoren fokusryhmä- ja yksilöhaastatteluista.
“On erityisen tärkeää, että nuoret ovat päässeet kuvaamaan kokemuksiaan tutkijoille omin sanoin”, toteaa Teija Ryhtä, Setan nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija.
“Laadullinen, nuorten omiin kertomuksiin perustuva aineisto täydentää esimerkiksi Kouluterveyskyselystä ja Nuorisobarometrista saatuja määrällisiä tietoja ja auttaa ymmärtämään ilmiöitä niiden taustalla.”
Ongelmana kohtaamattomuus ja ammattilaisten tiedon puute
Tutkimuksessa tunnistettiin kolmenlaisia kohtaamiseen liittyviä ongelmia: kohtaamattomuuden tunne, ammattilaisen osaamattomuus kuulla sateenkaarinuorta ja sateenkaarinuorten vastuuttaminen sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden kouluttajiksi ammattilaisille.
“Itselleni on tullut mielenterveyspalveluissa välillä olo, ettei minua oikeasti kohdata minuna, vaan aiempien epikriisien henkilöitymänä. Toisinaan ammattilaisilta on puuttunut kyky kuunnella minun kokemustani ilman että sitä kyseenalaistetaan tai sivuutetaan kokonaan. Olen myös kokenut tilanteita, joissa minun odotetaan kouluttavan ammattilaista ja selittävän itseäni ja niitä termejä, joilla itseäni määrittelen, mikä siirtää vastuuta liikaa asiakkaalle”, vahvistaa Albert Ollinkari, Setan nuorisotoimikunnan varapuheenjohtaja.
Kohtaamiseen liittyvien ongelmien seurauksena sateenkaarinuorten kynnys hakeutua palveluihin niitä tarvitessaan kasvaa. Palveluihin hakeutuessaan nuori joutuu pohtimaan, sujuuko kohtaaminen paremmin, jos hän piilottaa oman seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä ammattilaiselta. Oman tilanteen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen käsitteleminen on vähintäänkin hankalaa tai jopa mahdotonta, jos olennaista osaa omasta identiteetistä tai tietoa vaikkapa seurustelusuhteesta ei voi turvallisesti tuoda esiin.
Onnistuneen kohtaamisen elementit
Tutkimuksessa tunnistettiin myös asioita, jotka toteutuessaan edesauttavat onnistunutta kohtaamista. Kun ammattilainen kantaa itse vastuun ja kommunikoi asiakkaalle omasta sateenkaariosaamisestaan – myös mahdollisista tiedonpuutteistaan – on sateenkaarinuoren mahdollista pysyttäytyä asiakkaan roolissa kouluttajan roolin sijaan.
Moninaisuuden näkyvä huomiointi, esimerkiksi taustatietolomakkeiden sukupuolivaihtoehdoissa, nousi esiin onnistunutta kohtaamista edistävänä tekijänä. Ennakkotieto ammattilaisen sateenkaariosaamisesta taas tunnistettiin palveluihin hakeutumisen kynnystä madaltavana ja vähemmistöstressiä lievittävänä seikkana.
“Minulle on jäänyt erityisesti mieleen tilanne, jossa sain itse määritellä sukupuoli-identiteettini vapaasti lomakkeessa. Samoin terveydenhuollon ammattilainen käytti heti ensitapaamisen alusta lähtien sukupuolineutraalia ja ajantasaista kieltä sekä puhui minusta ja mahdollisista kumppaneistani kunnioittavasti ja neutraalisti. Tämä loi minulle heti mukavan kokemuksen siitä, että minua ei oleteta minkäänlaisiin muotteihin, vaan minut nähdään ja kohdataan omana itsenäni”, kertoo Albert Ollinkari.
“Tutkimus vahvistaa aiempaa käsitystämme siitä, että ammattilaisten osaaminen ja inklusiiviset rakenteet ovat avainasemassa yhdenvertaisten, onnistuneiden kohtaamisten ja sitä kautta aidosti vaikuttavien mielenterveyspalveluiden toteutumisessa. Useimmat ammattilaiset haluavat kohdata sateenkaarinuoret osaavasti ja kunnioittavasti. On palveluiden järjestäjien, siis esimerkiksi hyvinvointialueiden vastuulla varmistaa, että tähän on tarjolla riittävästi koulutusta ja resursseja”, painottaa Ryhtä.
Lähteet
Berg, Päivi & Laiti, Minna & Marttila, Kaisa & Ossa, Ainara & Venäläinen, Satu (2026) Sateenkaarinuorten kokemukset kohtaamisista mielenterveyden ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa cisheteronormatiivisuuden näkökulmasta. Psykologia 61(1), 48–66.
https://journal.fi/psy/article/view/148584/121210
Ossa Rissanen, Ainara & Venäläinen, Satu & Berg, Päivi (2026) ‘You Get the Feeling That They Don’t Really Get it’: LGBTQ+ Young People’s Experiences with Mental Health Services. Feminism & Psychology.
https://doi.org/10.1177/09593535251413312
Katso myös
Setan tietosivu: Sateenkaarinuorten mielenterveys
Setan uutinen: Uusin kouluterveyskysely: sateenkaarinuorten hyvinvointi ei parantunut
Kuivaniemi, Riikka & Lindfors, Kirsi & Kylmä, Jari (2025) Sateenkaarinuorten mielenterveydellisten huolien taustalla olevat tekijät ja heidän tuen tarpeensa – sateenkaarinuorten oma näkökulma. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 62(1), 123–137.
https://doi.org/10.23990/sa.137870
Kärki, Anne & Kokko, Maiju & Paavilainen, Eija & Kylmä, Jari (2025) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistönuorten kokeman vähemmistöstressin yhteys heidän itsetuhoisuuteensa – systemaattinen katsaus. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 62(4), 660–695.
https://doi.org/10.23990/sa.146619