Tämä on Setan hallituksen 2026 hyväksymä asiakirja Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Setassa 2026–2029.
Aiemman suunnitelman toimenpiteet ja niiden toteutuminen
Setan edellinen toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma oli voimassa vuosina 2022–2025. Toimenpiteet jakautuivat seuraavien teemojen alle: eri ryhmien näkyvyyden edistä-minen, tapahtumat ja tilaisuudet, kielenkäyttö ja viestintä, luottamustehtävät sekä jäsenjärjestöt. Seuraavassa käydään läpi edellisen suunnitelman toimeenpanoa.
Eri ryhmien näkyvyyden edistäminen
Viestinnässä tehtiin näkyväksi moninaisuutta ja risteäviä eroja huomioimalla eri ryhmiä esimerkiksi teemapäiviin liittyvillä viestintämuodoilla. Työntekijöille tarjottiin koulutusta esimerkiksi neurokirjosta, mikroaggressioista sekä kehitysvammaisuudesta. Sateenkaari-ihmisten asunnottomuutta on nostettu näkyviin ja tuotettu raportti sateenkaari-ihmisten so-sioekonomisesta eroista. Lisäksi on esimerkiksi tehty turvapaikanhakijoiden asemaa koskevaa vaikuttamista, neuvontaa sekä tiedotuskampanja Kotimajoituksen tuen kanssa.
Uuden poliittisen ohjelman suunnittelussa ei huomioitu yhdenvertaisuussuunnitelman teemoja, sillä suunnitelman voimassaoloaikana poliittista ohjelmaa ei päivitetty.
Setan tapahtumat ja tilaisuudet
Moninaisuus on otettu huomioon tilaisuuksien esiintyjissä ja teemoissa lisäämällä moninaisuutta: esimerkiksi aktivismipäivän teemoissa huomioittu mm. kehopositiivisuus, köyhyys ja sosioekonomiset erot, antirasismi, venäläisten sateenkaari-ihmisten tilanne, sateenkaari-ihmisten turvapaikanhaku Suomessa sekä Palestiina ja puhujina ollut henkilöitä, joita teema omakohtaisesti koskettaa.
Toimistolle ei tehty esteettömyyskartoitusta eikä saavutettavuuden tarkistuslistaa yleisöti-laisuuksia ja sisäisiä tilaisuuksia varten laadittu – toimenpiteet siirtyvät tulevaan suunnitelmaan. Sen sijaan Setan järjestämät tapahtumat on järjestetty liikuntaesteettömissä tiloissa ja tilojen esteettömyys on aina selvitetty etukäteen. Tapahtumien ja Setan toimiston esteettömyydestä on viestitty proaktiivisesti. Toimistolle on tarkat saapumisohjeet ja sisäisesti on tehty pientä kartoitusta toimiston esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Toimiston neuroystävällisyyttä on tarkasteltu ja tehty ohjeistus opas- ja avustajakoirien käytöstä toimiston tiloissa.
Kielenkäyttö ja viestintä
Sateenkaarisanasto uudistettiin vuonna 2025 risteävät erot (muun muassa neurokirjo) huomioiden ja sateenkaariyhteisöä osallistaen.
Setan visuaalisen viestinnän moninaisuuden tueksi on kerätty moninaista kuvastoa. Koska nykyään kuvien tarjonta on aiempaa moninaisempaa (esim. ilmaiset ja maksulliset kuvapankit) ei omalle kuvapankille enää ole tarvetta.
Jäsenjärjestöille ei ole laadittu opasta moniperusteisesta syrjinnästä ja risteävistä eroista.
Yhdenvertaisuussuunnittelua ja sen toteutumista ei ole tuotu esiin Setan verkkosivuilla. Setan sisäisen yhdenvertaistyön näkyväksi tekeminen siirtyy seuraavaan suunnitelmaan.
Luottamustehtävät
Luottamushenkilöiden moninaisuuden laajentumiseksi otettiin käyttöön vaalivaliokuntamenettely, jossa vaalivaliokunta tekee esityksen. Samalla on ohjattu vaalivaliokuntaa kiinnittämään huomiota moninaisuuteen.
Nuorisotoimikunnan hakukuulutuksessa ja valinnoissa on huomioitu moninaisuus vahvemmin. Lisäksi on viestitty tarkemmin osallistumismahdollisuuksista eri kielillä ja oman toimintakyvyn puitteissa; toimintakunnan kokoonpano on moninaistunut.
Jäsenjärjestöt
Turvallisemman tilan toteuttamisen tukemiseksi jäsenjärjestöille vuosittain järjestettävässä ryhmänohjaajakoulutuksessa käsitellään työkaluja turvallisemman tilan toteuttamiseen. Turvallisemman tilan toteuttamisesta ei tehty koulutusvideota.
Jäsenjärjestöjen tiedonvaihtoa on tuettu esimerkiksi puheenjohtajapäivän, työntekijäpäivän ja eri koulutusten avulla.
Jäsenjärjestöjen tiedollisia resursseja yhdenvertaisuuden toteuttamiseen on lisätty tuottamalla verkkoon työkalupakki, joka sisältää esimerkiksi turvallisemman tilan ohjeet, saavutettavuus- ja esteettömyysohjeet sekä tietoa yhdenvertaisuuden edistämisestä. Häirintään puuttumisen ohjeita pakkiin ei ole lisätty.
Jäsenjärjestöjä on tuettu häirintään puuttumisessa järjestämällä häirintäyhdyshenkilökoulutus vuosina 2024 ja 2025, konsultoitu jäsenjärjestöjen häirintäyhdyshenkilöitä ja muita vastuuhenkilöitä pyynnöstä. Koulutuksessa käsitellään sitä, mitä häirintäyhdyshenkilötoiminnan käynnistämisessä ja häirintään puuttumisessa tulee ottaa huomioon, mutta ei keskitytä siihen, miten toimijat voivat räätälöidä häirintään puuttumisen ohjeet itselleen.
Setan toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2026–2029
Suunnitelman valmistelun apuna on käytetty häirinnän ja syrjinnän kokemuksia kartoitta-vaa kyselyä, Setan työntekijöiden näkemyksiä sekä aiempaa yhdenvertaisuussuunnitelmaa.
Häirinnän ja syrjinnän kokemukset kyselyssä
Uutta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa varten toteutettiin kysely häirinnän ja syr-jinnän kokemuksista valtakunnallisen Setan toiminnassa. Kysely oli auki loppuvuodesta 2025.
Kyselyä jaettiin somessa, jäsenjärjestöjen sähköpostilistalla, koulutusten tilaajille ja myös SMOKissa ja Loisteella. Tällainen verkkokysely tässä laajuudessa ei kuvaa pitävästi syrjinnän esiintymistä kohderyhmässä, vaikka antaakin tietoa tärkeistä kysymyksistä ja aihe-alueista yhteisöissä.
Vastauksia saatiin yhteensä 55, joista 53 suomenkielisestä ja 2 ruotsinkielisestä kyselystä. Venäjän ja englanninkielisiin kyselyihin ei tullut vastauksia.
35 vastaajaa koki kuuluvansa vähemmistöön seksuaalisen suuntautumisen takia, 31 vastaajaa sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun takia. Kolmanneksi suurin ryhmä oli vammaisuus tai terveydentila, 14 vastaajaa. Muutamia mainintoja keräsivät uskonto, kehon sukupuolitetut piirteet ja muu henkilöön liittyvä syy.
Sukupuolen sai kyselyssä määritellä itse. Yleisimmät määritelmät olivat nainen ja mies (muutamalla trans-etuliite), mutta myös erilaiset ei-binääriset identiteetit olivat vahvasti edustettuina.
Vastaajat olivat osallistuneet Setan toiminnassa eniten koulutuksiin ja muihin tapahtumiin (esim. aktiiviviikonloppu, pride-viikon tapahtumat) (26 vastaajaa) ja SMOKin tai Loisteen toimintaan (22 vastaajaa). Lisäksi oli jäsenjärjestön edustajia eri tilaisuuksissa (11 vastaa-jaa), vapaaehtoisia (4 vastaajaa), yhteistyötahon edustajia (5 vastaajaa) ja hallituksen tai toimikuntien jäseniä (4 vastaajaa).
Suomenkielisessä kyselyssä valtaosa vastaajista ei ole kokenut tai havainnut häirintää tai syrjintää kiellettyihin syrjintäperusteisiin liittyen Setan toiminnassa viimeisen viiden vuoden aikana.
Häirinnästä ja syrjinnästä kysyttäessä 45 vastasi, ettei ole kohdannut tai havainnut häirintää tai syrjintää, 8 oli kokenut niitä ja 2 ei osannut sanoa. Ruotsinkielisessä kyselyssä ei raportoitu häirinnän tai syrjinnän kokemuksia.
Häirinnän ja syrjinnän kokemukset liittyvät esimerkiksi vakaumukseen tai poliittiseen toimintaan (4 vastaajaa), sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun (5 vastaajaa), muuhun henkilöön liittyvään syyhyn (2 vastaajaa) ja seksuaaliseen suuntautumiseen (1 vas-taaja). Vastauksissa korostui transvestiittien kokema näkymättömyys, sillä siihen liittyen tuli 3 vastausta.
Koettu häirintä ja syrjintä oli tapahtunut viestinnässä (4 vastaajaa), järjestötapaamisissa (1 vastaaja), ryhmätoiminnassa (1 vastaaja) ja muussa toiminnassa (4 vastaajaa).
Valtaosan mielestä Setan toiminta on esteetöntä ja saavutettavaa. Toisaalta melko iso osa vastaajista ei osannut kertoa, onko Setan toiminta esteetöntä ja saavutettavaa.
Suurimman osan mielestä Setan toimintaan on helppo osallistua (40 vastausta) ja Setan tapahtumiin voi osallistua juuri sellaisena kuin on ja olo on turvallinen (41 vastausta). Kuitenkin 10 vastaajaa kertoi, että toimintaan ei ole helppo osallistua ja 8 vastaajan mukaan he eivät voi turvallisesti osallistua omana itsenään. Valtaosan mukaan ihmisten moninaisuus huomioidaan hyvin Setan toiminnassa.
Kysymys siitä, keiden on vaikea osallistua Setan toimintaan keräsi 17 vastausta ja eniten mainintoja keräsi transvestiitit (4 vastausta). Lisäksi 3 vastausta liittyi toimintakykyyn: vastaajat pohtivat, huomioidaanko esteettömyys ja saavutettavuus Setan toiminnassa. Yksittäisiä mainintoja olivat esim. cis-henkilöt, miehet, päihderiippuvaiset, uskonnollistaustaiset ihmiset (erityisesti kristityt) ja kielivähemmistöön kuuluvat.
Selkeästi esiin nousevin teema on transvestiittien kokema ulkopuolisuus ja puutteellinen näkyvyys Setan toiminnassa ja viestinnässä. Lisäksi esteettömyys, vammaisten ja päihdetaustaa omaavien henkilöiden huomiointi, kielellinen saavutettavuus sekä koettu ideologinen jäykkyys (sukupuolesta ja erityisesti sukupuolen määrittelystä saa puhua vain tietyllä tavalla) nousevat vastauksissa esiin.
Kyselyllä ei onnistuttu juurikaan tavoittamaan alle 18-vuotiaita ja yli 66-vuotiaita tai kielivähemmistöön kuuluvia (ruotsinkieliseen kyselyyn tuli vain 2 vastausta eikä englannin- ja venäjänkielisiin kyselyihin saatu ollenkaan vastauksia). Kieleen liittyvät kysymykset (onko aidosti mahdollista osallistua toimintaan) nousivat silti kyselyssä esiin, vaikka kielivähemmistöihin kuuluvia ei juurikaan tavoitettu. Kysely ei myöskään tavoittanut ihonvärin tai et-nisyyden takia vähemmistöön kuuluvia. Rasismin kokemukset eivät nousseet kyselyssä esiin ollenkaan.
Taulukko toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toimenpiteistä ja niiden ajankohdasta pdf-tiedostossa, jonka voit ladata tästä linkistä.
Seuranta
Tämän suunnitelman toteuttamista seuraa seurantaryhmä, johon kuuluvat pääsihteeri ja yhdenvertaisuusvastaaviksi nimetyt 2 työntekijää ja 1 hallituksen edustaja. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain vuosiraportoinnin yhteydessä ja suunnitelman toimenpiteet huomioidaan vuosittaisen toimintasuunnittelun yhteydessä. Seurantaryhmä käy 2027 alkaen vuoropuhelua suunnitelmasta myös monimuotoisuuspaneelin kanssa. Suunnitelman toteutumista kartoitetaan kyselyllä vuoden 2027 lopulla ja toimintakauden lopulla vuoden 2029 lopulla.
