Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi jälleen sateenkaarinuorten hyvinvointia koskevia tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisun keskeinen havainto on, että aikavälillä 2019–2025 yläkoulun 8.- ja 9.luokkalaisten sateenkaarinuorten hyvinvoinnissa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia.
Koulukiusaamisen – eli muuan muassa häirinnän, syrjinnän ja väkivallan – kohteeksi joutuneiden sateenkaarinuorten osuus vuoden 2025 tuloksissa oli jopa noussut verrattuna vuoden 2023 tuloksiin. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista 8.–9.-luokkalaisista 22 % ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 16 % kertoi joutuneensa koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa lukukauden aikana.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret olivat kokeneet kaikkia Kouluterveyskyselyssä mitattuja koulukiusaamisen muotoja kaksin–kolminkertaisesti muihin nuoriin verrattuna. Yleisimpiä kokemuksia olivat nimittely ja nolaaminen, kiusaaminen ilmeillä ja eleillä, valheiden levittäminen ja pahan puhuminen sekä ulkopuolelle sulkeminen.
“On todella hälyttävää, että sateenkaarinuorten kokemukset kouluissa tapahtuvasta häirinnästä, syrjinnästä ja väkivallasta ovat entisestään yleistyneet”, toteaa Setan nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija Teija Ryhtä.
Kiusaaminen on myös hengenvaarallista.
“Aivan liian moni nuori joutuu kohtaamaan elämässään syrjintää, väkivaltaa tai sen uhkaa. Kiusaaminen on asia, joka pitkässä juoksussa vie elämänhalun ja pahimmassa tapauksessa tappaa. Siihen on yksinkertaisesti puututtava”, sanoo Setan nuorisotoimikunnan jäsen Hisku Wilund, 17.
Teija Ryhtä huomauttaa, että samaan aikaan vihapuhe, syrjintä ja häirintä sekä sateenkaarivastainen julkinen puhe on lisääntynyt aikuisten maailmassa: ”Paikallisesti on tehty aloitteita sateenkaaritiedon kieltämiseksi kouluissa, pride-tapahtumiin eri puolilla Suomea kohdistuu vihatekoja ja sateenkaari-ihmisiin kohdistuvia viharikoksia on ilmoitettu poliisille ennätysmäärä. Pelkät koulumaailman toimenpiteet eivät auta, jos sateenkaari-ihmisiin kohdistuviin vihan kasvuun ei yhteiskunnassa muutoin puututa.”
Kunnat ottaneet koppia
Positiivisempaa kehityssuuntaa oli havaittavissa sateenkaarinuorten yksinäisyyden kokemuksissa, jotka olivat hieman vähentyneet vuodesta 2023. Myös tyytyväisyydessä elämään havaittiin pientä parannusta: vuonna 2025 Kouluterveyskyselyyn vastanneista seksuaalivähemmistönuorista 46 % ja sukupuolivähemmistönuorista 40 % oli tyytyväisiä elämäänsä, kun vuonna 2023 vastaavat luvut olivat 42 % ja 35 %.
“Sateenkaarinuorille suunnattu toiminta on viime vuosina yleistynyt valtavasti, ja yhä useammalta paikkakunnalta löytyy oma vertaisryhmä tai kohtaamispaikka”, iloitsee Ryhtä.
“Lisäksi monia nuorten vapaa-ajan toimintoja, kuten kuntien nuorisotyötä ja erilaisia harrastuksia, on määrätietoisesti kehitetty sateenkaarisensitiivisempään suuntaan. Tämä voi osaltaan näkyä yksinäisyyden vähenemisenä.”
Sateenkaarinuoret raportoivat kuitenkin kokevansa sekä yleisen terveytensä että mielenterveytensä muita nuoria heikommaksi. Sukupuolivähemmistönuorista 48 % ja seksuaalivähemmistönuorista 43 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi; vastaava osuus muista nuorista oli 19–20 %. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat vastaajat kokivat myös kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta noin kaksi kertaa yleisemmin kuin cissukupuoliset ja heteroseksuaaliset vastaajat (40–43 % vs. 20–21 %).
Miksi sateenkaarinuorten hyvinvointitulokset eivät parane? Julkaisussa ehdotetaan selittäviksi tekijöiksi muun muassa vähemmistöstressin ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Kokemukset häirinnästä, syrjinnästä ja väkivallasta todennäköisesti heikentävät mielenterveyttä ja vaikeuttavat kouluyhteisöön kiinnittymistä ja aidon osallisuuden kokemista.
Vain kohdennetut toimet purevat
Tulosten perusteella on selvää, että kohdennettuja toimia sateenkaarilasten ja -nuorten turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan. Yleiset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen tai häirinnän ja syrjinnän ehkäisemiseen tähtäävät ohjelmat eivät näytä kaventavan hyvinvointieroja sateenkaarinuorten ja muiden nuorten välillä.
“Koulujen täytyy olla turvallisia paikkoja myös sateenkaarinuorille. Koulun henkilökunnan tulee tunnistaa sateenkaarinuorten erityiset tuentarpeet ja puuttua johdonmukaisesti heihin kohdistuvaan syrjintään ja häirintään”, toteaa Ryhtä.
Sateenkaarinuori Hisku Wilund vetoaa myös koulun ammattilaisiin.
“Ei tarvitse olla sateenkaariaiheiden asiantuntija voidakseen auttaa. Tärkeintä on, että yrittää parhaansa. Sillä voi olla nuorelle elämää suurempi merkitys”, Wilund sanoo.
“Myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta tarvitaan. Kun vihapuhe aikuisten maailmassa sallitaan jopa korkeissa asemissa olevilta päättäjiltä, on tekopyhää vaatia nuorilta toisenlaista käytöstä”, Ryhtä jatkaa.
Lisätietoa
Setan nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija Teija Ryhtä (tavoitettavissa 3.2– 5.2. klo 10–17 välillä)
+358 50 505 5234
teija.ryhta@seta.fi
Nuorisotoimikunnan haastattelupyynnöt eliisa.alatalo@seta.fi.
Majlander S, Lehtonen J, Rantanen E, Luopa P. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien 8.- ja 9- luokkalaisten hyvinvointi 2019–2025. Tutkimuksesta tiiviisti 2/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-644-8
Lehtonen J, Majlander S, Sares-Jäske L, Jehkoi A, Luopa P. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien 8.-ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019–2023. Tutkimuksesta tiiviisti 13/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-279-2