Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama Tasa-arvobarometri 2024 tarjoaa tuoretta tietoa suomalaisten asenteista ja kokemuksista sukupuolten tasa-arvosta. Barometri on toteutettu nyt seitsemännen kerran, ja sen avulla seurataan tasa-arvon kehitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Tasa-arvobarometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa vastaajien suhtautumista sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Valtaosa suomalaisista pitää tärkeänä, että sukupuolivähemmistöjen oikeuksista huolehditaan Suomessa. Naisista yhdeksän kymmenestä ja miehistä kahdeksan kymmenestä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä tämän väittämän kanssa. Nuoremmat miehet suhtautuvat sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin myönteisemmin kuin vanhemmat miehet, kun taas naisilla iällä ei ollut suurta merkitystä vastauksissa.
“Tasa-arvobarometri osoittaa päättäjille, että sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiselle on yhteiskunnassa laaja tuki. Alaikäisten sukupuolen juridinen vahvistamisen mahdollistaminen, intersukupuolisten lasten kehollisen koskemattomuuden turvaaminen ja kolmannen juridisen sukupuolimerkinnän käyttöön ottaminen ovat seuraavia askeleita”, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.
“Myös eheyttämistoiminnan kriminalisoiminen turvaisi sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia.” jatkaa Tarjamo.
Barometrin mukaan hieman yli viidesosa opiskelijanaisista (22 %) ja noin joka kymmenes opiskelijamies (9 %) oli havainnut oppilaitoksessaan kiusaamista, joka perustui sukupuoleen liitettyjen odotusten rikkomiseen. Seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää tai nimittelyä oli havainnut joka kolmas opiskelijanainen ja opiskelijamiehistä 15 prosenttia. Lisäksi noin kuusi prosenttia opiskelijoista koki, että heidän oppilaitoksessaan kaikki eivät saa olla omia itsejään sukupuolesta riippumatta, ja lähes joka kymmenes koki, ettei sukupuolta voi ilmentää vapaasti.
Barometrissä kysyttiin myös opetuksesta ja oppimateriaaleista. Opiskelijoista noin viidennes arvioi, että opetusmateriaaleissa esiintyy yhä sukupuolistereotyyppisiä oletuksia eli kaavamaisia käsityksiä siitä millaisia naisten ja miesten pitäisi olla. Naisista 28 prosenttia ja miehistä 38 prosenttia kertoi, ettei heidän oppilaitoksensa opetuksessa tai oppimateriaaleissa juuri käsitellä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä ja sateenkaariperheitä.
“Barometri vahvistaa, että oppilaitosten toimintakulttuurissa on edelleen kehittämistä, jotta jokainen voisi opiskella omana itsenään ja ilman pelkoa häirinnästä. Opiskelijoilla ei näytä myöskään olevan yhtäläistä oikeutta sateenkaaritietoon oppilaitoksissaan. Tieto moninaisuudesta kulkee käsi kädessä tasa-arvon edistämisen kanssa”, kommentoi Setan nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija Teija Ryhtä.
Työpaikoilla sukupuolen moninaisuuteen liittyvä syrjintä on edelleen huolenaihe. Barometrissa selvitettiin palkansaajien käsityksiä siitä, kuinka todennäköisenä he pitävät, että transihminen tai intersukupuolinen kokisi syrjintää heidän työpaikallaan. Vaikka suurin osa piti syrjintää epätodennäköisenä, lähes joka neljäs palkansaajanainen ja miltei joka kolmas palkansaajamies piti syrjintää ainakin melko todennäköisenä. Syrjintää pidettiin kuitenkin epätodennäköisempänä kuin edellisessä barometrissa vuonna 2017.
Myös muut sukupuolivähemmistöjen työelämätilannetta selvittävät tutkimukset kertovat, että sukupuolivähemmistöön kuuluvat kokevat työelämässä syrjintää sekä sukupuoli- ja heteronormatiivisia asenteita. Setan koulutusasiantuntija Venla Suutari heittäisi palloa työnantajien suuntaan.
“Olisi tärkeää, että työpaikoilla selvitettäisiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta ja tehtäisiin konkreettisia toimia, jotta työpaikka olisi kaikille turvallinen sukupuolesta riippumatta“, Suutari sanoo.
Barometrissä kysyttiin myös vähemmistöön kuulumisesta ja peilattiin vastauksia tähän. vähemmistöryhmään kuuluminen – esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, ihonvärin tai uskonnon perusteella – lisää riskiä kohdata seksuaalista häirintää ja sukupuoleen liittyvää vihapuhetta. Vähemmistöryhmiin kuuluvista naisista 61 prosenttia ja miehistä 34 prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana, kun vastaavat osuudet vähemmistöihin kuulumattomilla olivat 45 ja 20 prosenttia. Sukupuoleen liittyvää vihapuhetta oli kokenut 42 prosenttia vähemmistöihin kuuluvista naisista ja 28 prosenttia miehistä.
Tasa-arvobarometri 2024 toteutettiin Tilastokeskuksen toimesta syyskuun 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2 582 vastaajaa, jotka edustavat Suomessa asuvia 15–74-vuotiaita naisiksi ja miehiksi itsensä määrittäviä. Ei-binääristen vastaajien määrä oli liian pieni, ettei heidän kokemuksiaan voitu raportoida erillisenä ryhmänä tilastollisesti luotettavasti. Sukupuolivähemmistöt ovat mukana kaikissa tarkasteluissa, joissa sukupuoli ei ole keskiössä. Barometri toteutettiin sekä puhelinhaastatteluina että verkkokyselynä, ja aineisto on painotettu vastaamaan väestön rakennetta.