Olitko siellä, kun? Entä muistatko, milloin? Kerro Setaa koskeva ikimuistoisin hetkesi 50-vuotisen järjestömme vuosilta!
Mitä muut ovat muistelleet?
Eliisa Alatalo
Kun allekirjoitusten kerääminen Tahdon-kansalaisaloitteeseen alkoi, tein Setan tiedottajana toiveikkaasti ennakolta 50 000 ja 10 000 allekirjoituksen kiitoskuvan jaettavaksi Setan somekanavissa ja lopetin työpäivän. Kuvat piti hakea julkaistavaksi vielä samana päivänä, ja 10 000 tuli täyteen puoli 11 yöllä. Nimivyöry oli uskomaton ja koskettava.
Antti Hietamäki
Toimin Setassa sivarina toimistosihteerinä 1999-2000. Mieleenpainuvinta oli se yhteishenki millä valtakunnallinen Seta, heseta, transtukipiste ja Z-lehti toimivat. Ja toimihan siellä Paffin books kirjakaupan postimyyntikin. Yhteen hiileen puhallettiin. Silloin taidettiin eniten töitä tehdä sen eteen, että Suomeen saatiin rekisteröity parisuhde. Tarja Halosen presidenttivaalien voittoa juhlittiin keväällä 2000 ja kesällä juhlittiin ensimmäistä Prideä. Lippuja pääjuhlaan myytiin Setan toimistolla Hietalahdessa ja muistan kun vein kangaskassissa 100000 markkaa Ruoholahden Sampo pankkiin talletettavaksi. Lämmöllä muistelen Setassa vietettyä vuotta.
Virva Hepolampi
1981 Seta järjesti ensimmäistä kertaa vuosijuhlan Vapautuspäivien nimellä. Siihen kuului Mannerheimintietä pitkin kulkenut marssi, johon osallistuminen oli mieltä nostattavaa ja ajatuksia herättävää 20-v. lesbolle: vain yksityisen alueelle mielletyssä asiassa oli julkisuutta vaativa ulottuvuus, jota julistettiin joukkovoimalla kaupungin pääkadulla. En ollut poliittisesti aktiivinen vaikka Seta-lehden kuvassa kannankin tomerana banderollia Yhdessä olemme voittamattomia. Muistaakseni muut mediat eivät tainneet tapahtumaa noteerata, joten marssin suurin saavutus oli ehkä osallistujien itsensä voimaantuminen oikeuksien äänekkääseen vaatimiseen.
Romi Hankaankorpi
Sain jo peruskouluikäisestä asti unelmoidun työpaikan Setalta ja ekaa kertaa koskaan mulla on ollut turvallinen ja oma olo työyhteisössä, nähty ja kohdattu. Oon oma itseni enkä muiden luoma mielikuva itsestäni.
Minna Laiti
Ensimmäinen Helsinki Pride kulkueeni vuonna 2014, jolloin olin vasta tullut kaapista ulos. Se rakkauden, moninaisuuden ja yhteisöllisyyden tunne sai minut liikuttumaan kyyneliin asti. En sen jälkeen ole tuntenut olevani missään muualla enemmän "kotona". Kannan ylpeydellä identiteettiäni sateenkaarevana.
Joonatan Laine
Muistan ikuisesti kun tasa-arvoinen avioliittolaki meni läpi. Seurasin äänestystä samalla kun olin töissä WTC Helsingin aulassa ja huudatin live-streamia, niin, että koko aula täyttyi. Heti kun työvuoro loppui, säntäsin juhlimaan asiaa Helsingin keskustaan!
Heidi Laakso
Liityin Lahden Setan 2012 ja ensimmäinen toiminta johon osallistuin oli Helsinki Pride 2013, jonne Lahdesta oli yhteinen bussikuljetus. Meillä oli kulkueessa oma blokki. Tuntui upealta olla osa tuota joukkoa.
Lotta Vuorikoski
Setan tapahtumissa on aina lämmin tunnelma ja turvallinen ilmapiiri. Muistan ikuisesti ensimmäisen Helsinki Pride tapahtumani (2016) ja kuinka turvalliselta se suuri väenpaljous tuntui.
Sari Hälinen
1990-luvun lopulla Rovaniemellä, lukiokaverin kanssa rohkaistuimme homobileisiin.
Ne pidettiin jossain sokkeloisessa kellarissa. Muistan sen, että siellä oli pimeää, musiikki pauhasi. Jossain oli punainen valo, joka hohkasi nurkassa.
Ihmiset jotenkin kyräilivät toisiaan, oli siellä pari pussailevaakin tyyppiä. Emme olleet siellä kauan.
Nyt iloitsenkin aktiivisesta, värikkäästä Rovaniemen Setan toiminnasta. Joka tuo valoa ja iloa pohjoiseen! Onnea Seta.
Tanja von Knorring
Heti tulee kaksi mieleen tässä juhlaseminaarin yhteydessä: Club302 eli Vanha Poli sateenkaariklubi vuodelta 1981. Olivat kivat ja onnistuneet mutta nuoret miehet luulivat minua mieheksi ymmärettävästi, mutta olin nainen, transnainen. Ei se kuitenkaan iloa ja tanssia estänyt, mutta harmitti se kuitenkin vähän.
Toinen vuoden 2022 syksy kun ihan yllättäen minun toivottiin astuvan ehdolle, ja valittiin varapuheenjohtajaksi. Edelleen nöyränä osoitetusta luottamuksesta yritän osaltani tänä päivänä myötävaikuttaa Setan tärkeään, tarpeelliseen ja hyvään työhön meidän sateenkaarevien puolesta.
Katja Wongui
Ensimmäinen muistoni Setasta liittyy pikkukaupungin koulun auditorioon 80-luvun loppupuolella. Olin yläasteella ja järjestämässä auditoriota, kun minulle kerrottiin, että Seta tulee sinne levittämään propagandaa ja Halonen on mukana. Valitettavasti en osallistunut tilaisuuteen ja käsitykseni Setasta jäi sille asteelle, että luulin sen olevan lähinnä äärijärjestö kuten vaikkapa Suomen Sisu tai Lapuan liike.
Nyt olen aktiivisesti mukana Setan ja Setan jäsenjärjestötoiminnassa. Tällä haluan muistuttaa meitä kaikkia siitä, että muutos on mahdollista.
Katriina Rosavaara
Tasa-arvoinen avioliittolaki -äänestys eduskunnassa
Seta oli tehnyt mielenosoitusilmoituksen Kansalaistorille. Olin Setan vpj ja tulin paikalle tuntia ennen äänestystä yhdessä Ylen toimittajan kanssa, joka halusi raportoida mielenosoittajien tunnelmia ennen historiallista äänestystä. Juttelimme kävellessä, että paljonkohan porukkaa saadaan koolle, kun äänestys ajoittui keskelle arkipäivää.
Tori oli aivan tyhjä. Haastattelussa kuitenkin sanoin toiveikkaasti, että porukkaa on varmaan tulossa. Setasta toimme paikalle äänentoistoksi megafonin. Eduskuntatalon edessä pauhasi vastamielenosoitus ammattimaisella äänentoistolla vahvistettuna.
Ihmisiä alkoi tulla, aktiiveja ja tuttuja. Porukkaa tuli lisää, ja lisää ja lisää, niin paljon, että puhelimet lakkasivat toimimasta. Pidimme puheita, joita kukaan ei kuullut, emmekä tienneet, mikä tilanne eduskunnassa oli. Huusimme kiitoksia Tahdon2013-kansalaisaloitteen tekijöille ja lähetimme käsimerkein sydämiä eduskuntaan. Televisiossa näytettiin suoraa lähetystä helikopterista. Yritimme päivittää puhelimia ja lopulta jostain saatiin tieto, että läpi meni.
Oli upeaa nähdä ja tuntea, kun paikalla ollut 20 000 - 30 000 joukko repesi yhteiseen riemuun tuloksesta. Halattiin, itkettiin ja iloittiin. Laulettiin.
Yksi historian lehti oli kääntynyt.
Johanna Pakkanen
Toimin Setan vs. pääsihteerinä vv. 2007-2009. Kun perheen sisäinen adoptio hyväksyttiin, järjestimme Sateenkaariperheiden kanssa juhlan puistossa lähellä eduskuntataloa. Paikalle kutsuttiin mediaa.
Meillä oli ilmapalloja ja jaoin puistossa Alku-karkkeja, sanoen sen yhteydessä "tämä on vasta alkua".
Tilanne oli minulle vähän ristiriitainen. Olin ollut lakia valmistelleessa työryhmässä ja tehnyt työtä lainmuutoksen eteen. Olin kuitenkin apilaperheen äiti eikä minulla ollut lainmuutoksenkaan jälkeen mahdollisuutta tulla nuoremman lapseni juridiseksi vanhemmaksi. Kahden vanhemman maksiimi on edelleen voimassa v. 2024.
Jan-Hugo Ruokojärvi
Ryhmänohjaaja koulutus 2022 syksyllä. Ensimmäinen kerta kun lähdin jäsenjärjestöni edustajana Helsinkiin. Jännitti kyllä paljon, kun en ollut moneen vuoteen käynyt pääkaupunkiseudulla. Ne kaksi päivää olivat niin lämpimät ja turvallisen tuntuiset, että vieläki herkistyn kun ajattelen niitä. Siellä tapaamiini henkilöihin olen myöhemmin törmännyt muissa yhteyksissä. Sitä oikeasti tuntee olevansa osa suurta maan- ja maailmanlaajuista yhteisöä.
Niina Toivanen
Puolison tapaaminen Setan bileissä vuonna 2008!
Siiri Aalto
Olen itse hieman nuoremman luokan parikymppinen sateenkaari-ihminen, ja vaikka en ole ollut todistamassa monia queer-historian käänteitä, muistan aina miten pääsin lukemaan vanhoja Setan lehtisiä kun olin kesätöissä Työväenmuseo Wapriikissa ja näin kuinka lämmintä ja avointa sateenkaaritoimintaa on ollut vaikeinakin aikoina, ja kuinka Seta on jo silloin taistellut meidän oikeuksien puolesta, vaikka yhteiskunta ei ollutkaan usein avoin sille. Sivuhuomiona haluaisin, että Seta tuo takaisin Seta-etanan eli Setanan maskotikseen tai ainakin näyttää sen osana historiamuisteluita. Bongasin sen Setan vanhoista materiaaleista ja rakastuin heti, mutta en löytänyt siitä mitään mainintaa internetissä. Kiitos kaikesta työstä jota olette tehneet vuosien varrella ja jatkakaa taistelua!