Me allekirjoittaneet järjestöt ilmaisemme huolemme oikeusvaltion tilasta ja vaadimme hallitusta ryhtymään lainvalmisteluun niin sanottujen eheytyshoitojen kieltämiseksi. Maaliskuussa eduskunta hyväksyi selkein luvuin 125–49 aihetta käsittelevän kansalaisaloitteen, joka oli ennen sitä kerännyt yli 50 000 kansalaisen allekirjoituksen. Oikeusministeri ilmoitti kuitenkin pian eduskuntakäsittelyn jälkeen, ettei lainvalmistelua aloiteta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun asiasta vastaava ministeri kieltäytyy edistämästä kansalaisaloitetta, joka on saanut tarvittavan määrän allekirjoituksia, ja jonka eduskunta on hyväksynyt.
Tämä luo huolestuttavan ennakkotapauksen, jossa hallitus asettuu maan ylintä päätösvaltaa käyttävää eduskuntaa vastaan. Lähtökohtana on, että ministeriön on valmisteltava ja toimeenpantava eduskunnan hyväksymää lainsäädäntöä riippumatta hallituksen sisäisistä näkemyseroista tai siitä, onko kyseessä hallitusohjelmakirjaus. Hallituksen päätös sivuuttaa eduskunnan tahto sotii niin perustuslakia kuin vallan kolmijako-oppia vastaan, joka on keskeinen osa länsimaisten demokratioiden hallintomuotoa. Sen mukaan eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa ja hallitus toimeenpanee eduskunnan päätökset.
Tapaus rapauttaa myös kansalaisaloiteinstituution legitimiteettiä asettaen kyseenalaiseksi kansalaisten vaikutusmahdollisuudet vaalien välillä. Oikeus laittaa vireille ja allekirjoittaa kansalaisaloite on perustuslaissa turvattu oikeus kaikille äänioikeutetuille Suomen kansalaisille. Se, että hallitus kieltäytyy toteuttamasta kansalaisaloitteen ja eduskunnan päätöksen kautta ilmaistua kansan tahtoa herättää kysymyksen siitä, mikä merkitys kansalaisaloitteilla tosiasiallisesti on. Jos suoraa demokratiaa ei kunnioiteta, onko kansalaisilla aidosti mahdollisuus edistää haluamiaan asioita hallitusohjelman ulkopuolella ja vaalien välillä?
Lopulta kyse on instituutioiden välisistä suhteista: kansalaisaloiteinstituutio ja eduskunnan lainsäädäntövalta on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla. Oikeusvaltiota ja demokratiaa heikentävä toimintamalli ei saa muodostua ennakkotapaukseksi, jossa valta keskittyy vain hallitukselle. Lainvalmistelu niin sanottujen eheytyshoitojen kieltämiseksi on aloitettava välittömästi ja oikeuskanslerin on pikimmiten käsiteltävä asiasta tehdyt kantelut.
Lisätiedot:
Silvia Modig, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja
silvia.modig@gmail.com
Salla Kajanmaa, viestinnän asiantuntija, salla.kajanmaa@naisjarjestot.fi 010 5829664
Kannanotossa mukana
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Aktiivinen synnytys ry
Business and Professional Women Finland
Demarinaiset
Demla ry
Exit ry
Finlands Svenska Marthaförbund
Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry
Helsinki Pride Yhteisö
Ihmisoikeusliitto
Imetyksen Tuki ry
Kokoomuksen Naisten Liitto
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
Marttaliitto
Miehet ry
Monika-Naiset liitto ry
Naisasialiitto Unioni
Naisjuristit ry
Naisjärjestöt Yhteistyössä Nytkis ry
Naisten Linja Suomessa ry
Naistenkartano ry
Naisteologit ry
Plan International Suomi
Quin-Suomi ry
Sateenkaariyhdistys Malkus ry
Seta ry
Solidaarisuus
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
Suomen Delta Kappa Gamma -yhdistys ry
Suomalainen Naisliitto
Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry
Suomen Kätilöliitto ry
Suomen Keskustanaiset ry
Suomen Naisyhdistys r.y
Suomen NNKY-liitto ry
Suomen Naislääkäriyhdistys ry
Svenska Kvinnoförbundet rf
Syömishäiriöliitto SYLI ry
Trans ry
Transfeminiinit ry
Trasek ry
Tunne rintasi ry
Uskontojen uhrien tuki UUT ry
Vapaa-ajattelijain liitto ry
Vasemmistonaiset
Vammaisten naisten valtakunnallinen järjestö – Rusetti ry
Vihreät Naiset ry
We in Games ry Women in Film and Television Finland WIFT ry