Miina Sillanpään ja Kansalaisvaikuttamisen päivänä 1.10. on hyvä hetki kertoa Setan jäsenjärjestöjen kansalaisvaikuttamisesta. Viisikymppisellä Setalla on jo 50 jäsenjärjestöä, joista osa on paikallisia ja osa valtakunnallisia keskittyen johonkin teemaan.
Jäsenjärjestöjen määrä on melkein kaksinkertaistunut viidessä vuodessa! Järjestäytymiselle on selkeää tarvetta tässä ajassa. Toiminta on tekijöidensä näköistä ja kuuloista, yhteisöllistä ja hauskaa. Joensuussa esimerkiksi höntsäillään, Mummolaaksossa kokoontuvat lukulepakot ja Porvoossa virkataan ihan homona.
Mitä sateenkaarijärjestöissä tehdään?
Olen päässyt aitiopaikalle sateenkaarijärjestöjen Suomeen toimimalla Setan Voi ja Saa! Voimaa sateenkaarijärjestötoiminnasta -hankkeessa. Näkymät ovat olleet huikeita.
Kansalaisvaikuttamisen päivänä tekee mieli nostaa esimerkkejä jäsenjärjestöjemme vaikuttamistyöstä:
- Sateenkaariseniorit-yhdistyksen aktiivit tapaavat vanhusneuvostoja.
- Sateenkaaripoliisit toivat sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden Poliisiammattikorkeakoulun pääsykoemateriaaleihin.
- Rovaniemen Seta kommentoi kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmaa.
- Translasten ja -nuorten perheet keräsivät nuorten kokemuksia päättäjille ennen kuin uudesta translaista äänestettiin.
- Monet jäsenjärjestöt kirjoittavat tärkeitä mielipidekirjoituksia ja vastineita paikallislehtiin, kun sateenkaari-ihmisiä ja oikeuksia kyseenalaistetaan.
Pitkäjänteistä vaikuttamistyötä tekevät erityisesti järjestöt, joilla on työntekijöitä. Esimerkiksi Sateenkaariperheet ry vaikuttaa lainsäädäntötyöhön ja perhepalveluiden kehittämiseen sekä tuo ihmisoikeuskysymyksiä julkiseen keskusteluun. Seta pyrkii tukemaan myös pienempiä järjestöjä vaikuttamisessa, etenkin tulevissa alue- ja kuntavaaleissa.
Sateenkaarijärjestöjen vaikuttamisen myötä viimeisen 50 vuoden aikana sateenkaarioikeudet ovat kehittyneet eniten verrattuna eri ihmisoikeuksiin. Samanlaista myönteistä kehitystä tarvitaan myös ruohonjuuritasolla eli alueilla ja kunnissa.
Yksi tapa tehdä kansalaistoimintaa ja nostaa tärkeitä sateenkaariasioita esiin ovat Pride-tapahtumat. Sateenkaariliike näkyi ja kuului tämän vuoden aikana yli 50 Pride-tapahtumassa! Sen lisäksi, että liike vaatii oikeuksien toteutumista ja hyvinvointia sateenkaari-ihmisille, pitää jo saavutettuja oikeuksia puolustaa.
Turvataanko resurssit?
Monessa sateenkaarijärjestössä, joissa on omia työntekijöitä varmistamassa toiminnan laatua ja jatkuvuutta, jännitetään parhaillaan ensi vuoden rahoituspäätöksiä. Leikkauksilla voi olla vakavia seurauksia, koska sateenkaaritoimintaa ei voi rakentaa pelkästään vapaaehtoisuuden varaan.
Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Suomessa 2024 -tutkimuksen mukaan reilu puolet vapaaehtoisista haluaa jatkossakin osallistua jonkin yhteisön organisoimaan toimintaan ja heistä 86 % haluaa tehdä vapaaehtoistyötä nimenomaan järjestöjen, yhdistysten ja seurojen kautta. Organisoidulle vapaaehtoistoiminnalle on tarvetta.
Sateenkaari-ihmiset voivat lähteä ajamaan itselleen tärkeitä ja heitä koskettavia asioita myös muissa kansalaisjärjestöissä. On tärkeä muistaa, että kaikkea järjestötoimintaa kehitetään sateenkaari-ihmiset huomioivaksi. Vapaaehtoistoiminnassa sateenkaari-ihmiset ovat myös alttiita vähemmistöstressille, jota lisää vihapuhe ja syrjintä- ja häirintäkokemukset tai pelko altistua niille. Työntekijöiden tuki vapaaehtoisille on ensiarvoisen tärkeää ja se on turvattava riittävällä rahoituksella. Kun rakenteet ovat kunnossa ja tuki lähellä, vapaaehtoiset jaksavat järjestää vertaistoimintaa alueensa sateenkaari-ihmisille.
Järjestötoiminnan vaikutus yksilön hyvinvointiin on usein käänteentekevä. Suuri motivaattori vapaaehtoisuuteen on tehdä muille helpompi tie kuin itsellä on ollut. Tämä myös näkyy järjestöjen saamassa palautteessa esimerkiksi Pride-tapahtumista. “En olekaan ainoa, täällä on muitakin kaltaisiani.”
Lähteet:
Turja, Tuomo. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Suomessa 2024 TUTKIMUSRAPORTTI Kansalaisareena. 2024.
ASIAKAS-TYYTYVÄISYYS-TUTKIMUS- (kansalaisareena.fi)
