Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten perhesuhteet ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan yksi merkittävin hyvinvoinnin tekijä. Siksi sukupuoleltaan moninaisten lasten ja nuorten läheisten kanssa tehtävä työ on monella tavalla merkittävää.
Tämän viikon sunnuntaina 5.11. vietetään transperheiden päivää. Teemapäivän tarkoituksena on transihmisten vanhemmuuden ja translasten perheiden ja heidän oikeuksiensa näkyväksi tekeminen.
Kouluterveyskyselyiden mukaan yläkoulussa ja toisella asteella sukupuoltaan pohtivia tai transnuoria on noin 3–5 %. Jokaisella näistä lapsista ja nuorista on oma kasvuympäristönsä, joka viestii heille kelpaavat he tai rakastetaanko heitä. Perheenjäsenet ovat ratkaisevassa asemassa kasvuympäristössä: parhaimmillaan perhe pehmentää elämän eteen tuomia töyssyjä sekä vaikeita hetkiä. Perhe muistuttaa nuorta siitä, ettei hän ole yksin ja vahvistaa uskoa, että hänestä välitetään.
Apua, lapseni on trans!
Useimmiten perhe-elämä on aaltoliikettä, jossa vuorottelevat etäisyys ja läheisyys. On myös perheitä, joissa vaikeat olosuhteet ja elämän kuormitus eivät mahdollista turvallista ilmapiiriä, vaan pakottavat perheenjäsenet käpertymään ja piiloutumaan jopa itseltään.
Oman perheenjäsenen trans- tai muunsukupuolisuus voi tuntua alussa vaikealta asialta. Ei ole tavatonta, että perheenjäsenelle oman lapsen tai sisaruksen identiteetti tulee yllätyksenä – useimmiten henkilölle itselleen se on asia, joka on ollut hänessä hiljaisena tietona kuukausia tai jopa vuosia.
Perheenjäsenet ovat nuoren identiteettiprosessissa usein eri tahdissa. Kun he vasta sulattelevat tietoa, janoaa lapsi tai nuori tässä vaiheessa jo kipeästi läheistensä pyyteetöntä hyväksyntää, sillä itsestään kertominen voi olla pelottavinta, mitä hän on koskaan tehnyt. Läheisten mielestä nuori voi olla omissa muutostarpeissaan hätäinen, mikä aiheuttaa aikuisessa huolta ja pelkoa. Usein tässä vaiheessa lapsi voi sisäisesti kaivata vain ja ainoastaan vanhemmaltaan ja läheiseltään kunnioitusta, kuulevia korvia ja turvaa.
Aikuisille oma tietämättömyys ja tutuksi muodostuneen maailmankuvan mullistuminen voi aiheuttaa hämmennystä, jota on vaikeaa sietää. Ei hätää! Tässä on kohta, jossa perheenjäsen voi tehdä päätöksen haluta ymmärtää. Onneksi yksin ei tarvitse olla, vaan tässä ymmärryksen lisäämisessä tukea tarjoavat Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen ammattilaiset, monet transjärjestöt tai muut translasten ja -nuorten vanhemmat.
Vanhemmuus ei tarkoita omistajuutta omaan lapseen, mutta se mahdollistaa elämänpituisia ihmissuhteita, joissa kasvaa ja kehittyä. Monesti juuri tämän mahdollisuuden antaa oma lapsi, vaikkei välttämättä aina siinä muodossa kuin olisi odottanut.
Normit väistyvät tiedolla
Lapsuus on juuri niin hyvä ja onnellinen kuin mitä koko kasvuympäristö lapselle mahdollistaa.
Nuoret ovat tarkkanäköisiä ja heidän tuntosarvensa ovat herkkiä havaitsemaan aikuisten asenteet. Nuori saattaa myös pelätä pahinta eikä aina osaa toivoa parasta. Lapsen sukupuolen moninaisuus perheessä ei tarvitse tarkoittaa automaattisesti kriisiä tai vaikeuksia lapsuus- tai nuoruusvuosiin.
Trans- tai muunsukupuolisuus sinänsä ei tee elämästä vaikeaa vaan tiedonpuute, josta ennakkoluulotkin usein kumpuavat. Ne vaikeuttavat nuoren kasvupolkua itsekseen ja kompastuskiviä löytyy niin varhaiskasvatuksesta, opinnoista kuin työelämästäkin. On tärkeää tiedostaa, että elämme yhteiskunnassa, jossa on vahvat sukupuolinormit. Niille eivät ole immuuneja vanhemmat saati lapsen sisaruksetkaan. Asiallisen tiedon lisääminen sukupuolen moninaisuudesta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla parantaa transperheiden hyvinvointia.
Onkin hyvä muistaa, että monessa transperheen kodissa on pysyvänä vieraana iloa, onnea ja ylpeyttä omasta lapsesta, joka on omanlaisensa, ainutlaatuinen. Kuten jokainen meistä loppujen lopuksi on.
Sari Hälinen
perhetyön suunnittelija,
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus
Sense of belonging -hanke
Sense of belonging -hanketta toteuttaa pääkaupunkiseudulla Diakonissalaitoksen Vamos, Helsinki Pride -yhteisö (HPY) ry ja Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (SMOK). Hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan koulutuksellista materiaalia nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille ja nuoria työllistäville työnantajille. Hankkeessa vahvistetaan tietoperustaa läheisten tukeen liittyen, mallinnetaan toimivia työtapoja ja tuotetaan tukimateriaalia. Hankkeen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).