Seta julkaisee tänään tulokset kyselystä, joka kokoaa yhteen translain 2003 säätämisen jälkeen sukupuolen korjaushoitoja saaneiden kokemuksia hoitoon pääsyn esteistä. Selvityksen mukaan esteitä on lukuisia, joista erityisesti taloudelliseen tilanteeseen liittyviä esteitä tulisi tutkia tarkemmin.
Sukupuolen korjaushoitojen saaminen julkisesta terveydenhuollosta edellyttää tutkimuksen läpikäymistä toisessa keskitettyä tutkimusta tarjoavista yliopistosairaaloista eli joko Helsingissä ja Tampereella.
Selvitys tuottaa uutta tietoa sukupuolen korjaushoitojen saatavuudesta Suomessa nykyisen translain ja -asetuksen aikana. Kyselyyn vastasi vuoden 2022 alussa 544 vuosien 2003-2021 aikana sukupuolen korjaushoitoja toivonutta tai saanutta ihmistä.
“Selvitys tuo esiin, että sukupuolen korjaushoidoille koetaan edelleen paljon erilaisia esteitä, joista monia voitaisiin ratkaista kehittämällä terveydenhuollon palvelupolkujen sujuvuutta ja lisäämällä tietoisuutta sukupuolen moninaisuudesta sote-ammattilaisten keskuudessa”, sanoo selvityksen laatinut Samuel Salovaara (YTM).
Tulokset
Selvityksen mukaan lähes kaikki vastaajat toivoivat sukupuolen korjaushoitoja, mutta kuitenkin yli 40 prosenttia heistä oli ainakin toistaiseksi jäänyt ilman mitään hoitoja. Enemmistö vastaajista toivoi ja puolet oli saanut hormonihoitoa. Selvitys vahvistaa sen, että sukupuolen korjaushoidoille kokevat tarvetta transnaisten ja -miesten lisäksi muunsukupuoliset ja muut ei-binääriset ihmiset.
Selvä enemmistö oli kokenut ainakin joitakin sukupuolen korjaushoitoihin liittyviä esteitä tai hidasteita. Yleisimmät sukupuolen korjaushoitoihin liittyvät esteet olivat epäluottamus hoitohenkilökuntaan, elämäntilanteeseen tai tiedon puutteeseen liittyvät esteet ja taloudelliset esteet. Myös huoliin tai pelkoihin liittyviä esteitä koki reilu viidennes vastaajista.
Noin 40 prosentilla vastanneista tutkimusprosessi kesti yhdestä kahteen vuotta ja neljänneksellä puolesta vuodesta vuoteen. Vain hyvin pieni osa raportoi tutkimusprosessin kestäneen alle puoli vuotta. Vastanneet, jotka ilmaisivat tutkimusprosessin kestäneen yli neljä vuotta raportoivat aikaa kuluneen neljästä kymmeneen vuotta.
Esteiden kokeminen keskittyy erityisesti vuosiin 2015–2021. Esteiden kokemisen yleisyyden ajoittuminen viime vuosiin kertoo osaltaan siitä, että vastaajajoukossa oli paljon nuoria aikuisia, jotka ovat hakeutuneet sukupuolen korjaushoitoihin viime vuosien aikana. Yli puolella vastaajista koetut esteet olivat toistuvia.
Esteitä kokivat erityisesti ne, joilla ei ollut niin sanottua transdiagnoosia. Vastaajilla, joilla oli heikko toimeentulo, oli useammin enemmän esteitä sukupuolen korjaushoitojen saatavuuteen liittyen. Setan mukaan yhdenvertaisuus terveydenhuollossa tulee toteutua riippumatta toimeentulosta. Sen merkitys sukupuolen korjaushoitojen saatavuudelle pitää myös tutkia tarkemmin.
Seta ylläpitämällä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksella on ollut tiedossa myös esteiden kokeminen neurokirjon ihmisten keskuudessa ja se, ettei vaadittu paino ei ole yhdenvertainen muilta potilasryhmiltä odotetun kanssa. Vastausten perusteella nämä esteet ovat todellisia.
Osaamiskeskuksen johtavan sosiaalityöntekijä Maarit Huuskan mukana hoitoturvallisuus paranisi, jos hoitojärjestelmä painottaisi enemmän tietoon perustuvaa suostumusta, mikä korostuu myös kansanvälisissä hoitosuosituksissa.
”Silloin hoitoa toivovat olisivat avoimempia sukupuoleen liittyvän kokemusmaailmansa, epävarmuuksiensa ja toimintakykynsä suhteen ja hoitoa toivovien aidot huolenaiheensa tulisivat kohdattua. Hoitotahot myös voisivat luottaa siihen, etteivät hoitoa toivovat pidä omana tietonaan olennaisia asioita. Hoidon saanti olisi sujuvampaa ja yhdenvertaisempaa”, Huuska avaa.
Aineiston käyttäminen jatkotutkimukseen on mahdollista Setan kautta.
”Monet sukupuolen korjaushoitoja toivovat elävät vaikeassa ja monin tavoin kuormittavassa tilanteessa, joten on todella hienoa, että saimme näin paljon vastauksia kyselyymme. Monet vastaajista kuvasivat kokemuksiaan hyvin kattavasti ja yksityiskohtaisesti. Näin laaja aineisto mahdollistaa myös aiheen tarkemman tutkimuksen jatkossa”, Samuel Salovaara toteaa.
Lisätietoa
Selvityksen on tilannut Seta ja sen toteutti nuorempi tutkija Samuel Salovaara yhteistyössä Setan, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen ja transjärjestöjen Trasek ry, Transfeminiinit ry, Trans ry, Translasten ja -nuorten perheet ry edustajien kanssa.
Samuel Salovaara
Samuel.Salovaara@ulapland.fi
Maarit Huuska
Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus, johtava sosiaalityöntekijä
maarit.huuska@seta.fi