Sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustapahtuma TransHelsinki järjestettiin jälleen marraskuussa. Teemoina nousivat esiin erityisesti edelleen yleistä oleva työelämäsyrjintä sekä käynnissä oleva translain kokonaisuudistus.
Suomen transjärjestöt tekivät syksyllä 2020 kyselyn sukupuolivähemmistöjen kohtaamasta syrjinnästä ja tuesta työelämässä. Kyselyn tulokset julkaistiin heti TransHelsinki-viikon maanantaina Itäkeskuksen kirjastossa.
Kyselyyn vastasi 219 sukupuolivähemmistöihin kuuluvaa, joista 172 oli ainakin jossain määrin avoimesti omana itsenään töissä. Tulokset analysoitiin vuoden 2021 aikana. Analyysissä selvitettiin tilanteen muutos tasa-arvolain vuonna 2015 tehdyn muutoksen jälkeen, jolloin sukupuolivähemmistöjen syrjintä kirjattiin lakiin kiellettynä asiana. Tuloksia verrattiin sen takia vuonna 2016 tehtyyn vastaavaan kyselyyn.
Transihmisten työllisyystilanne on kyselyn perusteella muuta väestöä heikompi ja pätkätöissä ollessa koetaan erityisen paljon syrjintää. Pelko syrjinnästä vaikeuttaa myös kouluttautumista aloille, joilla sitä oletetaan esiintyvän erityisesti. Vähemmistöstressiin liittyvät terveydelliset ongelmat aiheuttavat vakavaa syrjäytymistä.
Niiden kohdalla, jotka eivät koe itseään mieheksi eivätkä naiseksi, syrjintä liittyi usein kohdattujen ihmisten vaikeuksiin ymmärtää tai hyväksyä sitä, mistä heidän identiteetissään on kyse. Tähän ryhmään kuuluvat myös salasivat identiteettinsä työpaikalla muita useammin. Kaiken kaikkiaan identiteetti salattiin työpaikalla suhteellisesti yleisimmin syrjäseudulla ja harvemmin pääkaupunkiseudulla.
“Kyselyn tulokset osoittavat, että Suomessa sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset kokevat edelleen karkeaakin syrjintää työelämässä viisi vuotta tasa-arvolain päivityksen jälkeen. Toisaalta jo vuonna 2016 havaittu positiivinen ja kannustava asenne näyttää voimistuneen. Tasa-arvolain vaikutuksia on vaikea erottaa muusta yhteiskunnan yleisestä sukupuolivähemmistöihin kohdistuvasta tietoisuuden kasvusta ja hyväksyvämmistä asenteista”, toteaa selvityksen tuottanut Anukatariina Saloheimo.
Paneeliin osallistuivat transyhteisön edustajien lisäksi tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara, AKAVA:n tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko ja Nordean edustaja (Country Representative Finland, Diversity & Inclusion and Employer Branding) Victor Brück.
Paneelin keskeisiä johtopäätöksiä oli, että sukupuolivähemmistöjen kokema syrjintä on vahvasti aliraportoitu ja toisaalta tasa-arvosuunnitelmat ja niiden toteutus ovat edelleen liian paljon vailla lain edellyttämää sukupuolen moninaisuusnäkökulmaa. Valoa kuitenkin nähtiin työelämätoimijoiden koulutuksen ja ilmiön yleisen hyväksyttävyyden kasvun myötä. Yrityksissä on luotu malleja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, joita suotaisiin levitettävän muihinkin, ettei pyörää tarvitsisi keksiä aina uudestaan.
Translakikeskustelussa kannettiin huolta ehtiikö uudistus maaliin
Translain kokonaisuudistus on edennyt tänä vuonna sekä hallituksen lainsäädäntöprosessina että kansalaisaloitteena. Tiukasti hallitusohjelman mukaisesti säädettävä translakiuudistus ei toteuttaisi itsemääräämisoikeutta, sillä se sisältää selvityksen sukupuoli-identiteetistä ja harkinta-ajan eikä huomioisi alaikäisiä. Eduskuntaryhmissä on sekä selkeitä eroja että edelleen empiviä.
Transihmisten ja intersukupuolisten ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet hallitusohjelmakirjausta kunnianhimoisempaa uudistusta, jota tukee myös lainvalmisteluun tehdyt selvitykset että kansainväliset suositukset. Kattavan translain kokonaisuudistuksen sisältävä kansalaisaloite oli lähetekeskustelussa marraskuun alkupuolella. Silmiinpistävää oli, etteivät SDP tai keskusta osallistuneet lähetekeskusteluun lainkaan vihreiden, vasemmiston ja kokoomuksen puolustaessa alaikäisten oikeuksia.
TransHelsinki-tiistaina järjestettyyn paneelikeskusteluun transalakiuudistuksen tilasta osallistuivat kansanedustaja Iris Suomela (vihr), Demarien puolusihteeri Anton Rönnholm, ihmisoikeuksiin erikoistunut Itä-Suomen yliopiston lehtori Pauli Rautiainen ja Aija Salo Ihmisoikeusliitosta.
Vuodesta 1993 järjestetty TransHelsinki-viikko on sisältänyt perinteisen yhteisöseminaarin, surmattujen transihmisten muistotilaisuuden ja muuta monipuolista ohjelmaa. Tänä vuonna muistettiin Kansalaistorilla 375 murhattua transtaustaista ihmistä. Tämä merkitsee 7 prosentin kasvua edellisvuoteen. Tilastojen kärjessä ovat Brasilia (125), seuraavana Meksiko (65) ja Yhdysvallat (53).

TransHelsinki-tapahtumia järjestävät tai tukevat muun muassa Dreamwear Club ry, Trasek ry, Non-Binary Voices / Ei-binäärisiä ääniä, Isio ry, Transfeminiinit ry, Tratu ry, Sateenkaariperheet ry, Amnesty International Suomen osasto ja Seta sekä Setan sukupuolen moninaisuuden toimikunta sekä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus.