Seta kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa. Seta pitää tärkeänä, että myös työelämäkysymysten osalta järjestettäisiin vastaava kuuleminen.

Yhdenvertaisuuslain uudistus tarvitaan, koska kynnys raportoida syrjinnästä on korkea. EU:n perusoikeusviraston lhbti-kyselyn (julkaistu 2020) mukaan:

• 14 % vastaajista oli kokenut syrjintää työelämässä kyselyä edeltäneiden 12 kk:n aikana (EU 21 %)
• 31 % vastaajista oli kokenut syrjintää kahvilassa, ravintolassa, sairaalassa tai kaupassa (EU 42 %)
• 32 % suomalaisista vastaajista oli kokenut häirintää kyselyä edeltäneiden 12 kk:n aikana (EU 38 %)
• 8 % ilmoitti syrijnnästä yhdenvertaisuus- tai tasa-arvovaltuutetulle tai muulle viranomaiselle (EU 11 %)

Käytännössä yhdenvertaisuusvaltuutettu on saanut lain uudistamisen jälkeen vuosittain noin parikymmentä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintäyhteydenottoa. Työsuojeluviranomaisten valvontapyyntöjen perusteella tehdyissä tarkastuksissa seksuaalinen suuntautuminen on syrjintäperusteena vielä harvemmin. (Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus 2020 ja Aidosti yhdenvertaiset, yhdenvertaisuuslain arviointi)

YK:n ihmisoikeuskomitea on tänä vuonna patistanut Suomea tehostamaan toimiaan kaikenlaisen seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän, väkivallan ja sosiaalisen leimaamisen poistamiseksi (YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimuksen toimenpanoa koskevat johtopäätökset CCPR/C/FIN/CO/7).

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komitea ECRI on kiinnittänyt sateenkaari-ihmisten syrjintää Suomessa arvioidessaan, huomiota siihen, että työsyrjintään puuttuminen ei ole tehokasta, koska yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalla ei ole mahdollisuus ottaa käsiteltäväkseen työelämäsyrjintään liittyviä asioita. ECRI on suositellut Suomen muuttavan lakia tältä osin. (ECRI Suomea koskeva raportti 2019.)

Setan mukaan yhdenvertaisuuslaki tulisi uudistaa niin että:

• yhdenvertaisuusvaltuutetulle annettaisiin työsuojeluviranomaisten ohella toimivalta arvioida myös työelämässä tapahtuvaa syrjintää
• yhdenvertaisuusvaltuutetulle palautettaisiin mahdollisuus saattaa syrjintää koskeva asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi myös uhria nimeämättä
• yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle annettaisiin oikeus määrätä hyvitys syrjinnän uhrille
• oppilaitoksen toiminta määriteltäisiin syrjinnäksi, jos oppilaitos ei puutu oppilaaseen tai opiskelijaan kohdistettuun häirintään
• varhaiskasvatukseen säädettäisiin yksikkökohtainen velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen vastaavalla tavalla kuin oppilaitoksille.

Seta kannattaa myös, että uudistuksen yhteydessä arvioidaan, tulisiko häirinnän määritelmää laajentaa niin, että se voisi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään sekä tulisiko olla mahdollisuus viedä asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan ilman nimettyä uhria tapauksissa, joissa syrjintä kohdistuu ihmisryhmään.

Vastaukset kuulemistilaisuuden kysymyksiin

1) Varhaiskasvatus

1,1 Mitä vaikutuksia sillä olisi eri ihmisten kannalta (lapset, henkilökunta, vanhemmat), että yhdenvertaisuussuunnittelu laajenisi varhaiskasvatukseen?

Lapsen oikeus syrjimättömyyteen vahvistuisi. Vaikuttaisi myönteisesti sateenkaari-ihmisten ja sateenkaariperheiden yhdenvertaisuuteen. Henkilökunnan sitoutuminen yhdenvertaisuuden edistämiseen paranisi myös velvoitteen avulla. Suunnittelu on konkreettinen tapa edistää yhdenvertaisuutta ja lisätä tietoisuutta siitä. Yhdenvertaisuussuunnittelu toisi paremmat työkalut puuttua syrjintään myös varhaiskasvatuksen piirissä.

• Miten lapsia voisi osallistaa suunnitteluun?

Lapset tarvitsevat tietoa yhdenvertaisuudesta ikätasoisesti ja lapsia voidaan osallistaa myös suunnitteluun. Yhdenvertaisuusasioita voidaan päivähoitoyksikön sisällä käytyjen keskustelujen lisäksi kannustaa käymään myös kotona peilaten lapsen lähipiiriin.

• Miten henkilökuntaa voisi osallistaa suunnitteluun?

Yhdenvertaisuussuunnittelu on koko työyhteisön asia: olennaista ajan varaaminen yhteiseen keskusteluun ja suunnitelman työstämiseen.

• Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia sillä olisi?

Varhaiskasvatuksen rooli on aivan keskeinen kasvamiselle ja ymmärrys yhdenvertaisuudesta olisi tärkeä olla mukana heti varhaislapsuudesta saakka. Tietoisuus yhdenvertaisuudesta, sen edistämisestä ja syrjintään puuttumisesta vahvistuisi koko yhteiskunnassa laajasti.

2) Häirintä ja koulutuksen järjestäjän vastuu

2.1 Mitä vaikutuksia sillä olisi opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kannalta, jos laissa olisi selkeämmin määritelty velvollisuus puuttua häirintään?

Tämä on aivan ehdottoman tärkeää. Se kirkastaisi velvoitetta puuttua häirintään.

2.2 Mitä vaikutuksia sillä olisi oppilaiden tai opiskelijoiden kannalta?

Se vahvistaisi tietoa siitä, että oppilaitoksella on velvollisuus puuttua oppilaaseen/opiskelijaan kohdistuvaan häirintään. Se madaltaisi raportointikynnystä. Parantaisi sateenkaarinuorten kouluturvallisuutta.

2.3 Mitä vaikutuksia sillä olisi opettajien kannalta?

Opettajat olisivat paremmin tietoisia vastuustaan, mutta se edellyttäisi parempaa koulutusta (mm. opettajien peruskoulutus, täydennyskoulutus sekä yksiköiden omat koulutukset) häirinnästä ja yhdenvertaisuuslain velvoitteista.

3) Häirinnän määritelmän muutokset

3.1 Mitä vaikutuksia sillä olisi, jos häirintä voisi yksilön lisäksi kohdistua myös ihmisryhmään?

Tämä olisi ehdottoman tärkeää, koska erityisesti vähemmistöihin kuuluvilla on hyvin korkea kynnys raportoida heihin kohdistuvasta häirinnästä. Esimerkiksi valtaosa sateenkaari-ihmisiin kohdistuvasta häirinnästä jää raportoimatta. Syynä voi olla pelko omasta asemasta esim. opiskelijana tai vaikutuksesta työuraan sekä haluttomuus ”tulla kaapista ulos”. Tämä mahdollisuus vähentäisi yksilöille koituvaa taakkaa, sillä moni ei yksinkertaisesti jaksa ilmoittaa heihin kohdistuvasta häirinnästä. Se vahvistaisi lakia häirintään puuttumiseksi.

Tarvitaan myös keinoja puuttua häirintään silloin, kun se selvästi kohdistuu kokonaiseen ihmisryhmään. Tämä voi olla erityyppistä viestintää julkisessa tilassa tai verkossa, esimerkiksi häiritsevän ilmoituksen pitäminen esillä rakennuksen ulkoseinässä tai ikkunassa. Asiaan tulisi voida puuttua ja viedä eteenpäin ilman juuri tästä häirintää kokenutta henkilöä.

4) Kohtuulliset mukautukset ja sopiva suunnittelu

4.1 Tulisiko kaikille sopivasta suunnittelusta säätää kotimaisessa lainsäädännössä, esimerkiksi yhdenvertaisuuslaissa?

Kyllä.

4.2 Mitä vaikutuksia sillä olisi, jos kaikille sopivasta suunnittelusta säädettäisiin?

Muidenkin erityisryhmien tarvitsemien palveluiden saavutettavuus paranisi. Tämä antaisi painavammat perusteet vaatia mm. eri sukupuolille sopivia pukeutumis- ja wc-tiloja.

5) Hyvitys

5.1. Toimiiko nykyinen hyvityksen vaatimismenettelyä koskeva sääntely syrjityn henkilön kannalta?

Nykyinen käytäntö ei ole tehokas, koska siinä on liian monta porrasta syrjintää kokeneelle. Hyvityksen saaminen suoraan lautakunnalta vahvistaisi oikeusturvan saavutettavuutta.

5.2 Onko hyvityksen saamisella merkitystä syrjityn henkilön kannalta?

Sillä on merkitystä, sillä ihmisillä tulee olla ihmisoikeusperiaatteiden mukaisesti oikeus hyvitykseen.

5.3 Tulisiko yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan voida määrätä hyvitystä?

Kyllä. Nykyinen käytäntö on liian kankea syrjintää kokeneelle.

Lisätiedot

Kerttu Tarjamo
pääsihteeri
Seta ry
0503098108
kerttu.tarjamo(at)seta.fi