Setan ja Oikeusministeriön järjestämässä tilaisuudessa 25.10. puhunut Sateenkaaripoliisit ry:n varapuheenjohtaja Noora Halmeenlaakso työskentelee Helsingin poliisilaitoksella tutkintatehtävissä. Hän kertoi omassa esityksessään, miten viharikoksia käsitellään.
Halmeenlaakson mukaan viharikosten skaala on iso, sillä vihamotiivi saattaa liittyä yhtä hyvin esimerkiksi kunnianloukkaukseen tai vahingontekoon kuin pahoinpitelyynkin. Myös rikosprosessin kestossa ja etenemisessä on suuria eroja rikoslajeittain.
“Rikosprosessi koostuu esitutkinnasta, syyteharkinnasta ja käräjäoikeuden käsittelystä. Esitutkinta käynnistyy rikosilmoituksesta ja se voi kestää kaikkea yhdestä päivästä jopa pariin vuoteen rikoksesta riippuen”, Halmeenlakso selventää.
“Jos kyse on siitä, että joku on rikkonut toisen omaisuutta, voidaan asia käsitellä parissa päivässä. Se, koska tutkinta käynnistetään, vaihtelee kuitenkin paljon. Esitutkinnassa on useimmiten mukana yksi tutkija ja tutkinnanjohtaja. He ovat niitä, joihin voi esitutkinnan aikana olla yhteydessä.”
Esitutkinta voidaan tarvittaessa päättää jo poliisissa tai syyttäjä voi tehdä poliisin esityksestä tutkinnan rajoituspäätöksen. Tutkinta voidaan päättää, jos esimerkiksi todetaan, ettei rikosta ole tapahtunut. Tämä on Halmeenlakson mukaan melko harvinaista.
“Useammin päädytään esitutkinnan rajoittamiseen esimerkiksi tilanteessa, jossa on sana sanaa vastaan eikä muuta näyttöä tai todistajia ole saatavilla. Tutkinta voidaan myös keskeyttää, jos juttu on pimeä, eli epäillyn henkilöllisyyttä ei pystytä selvittämään.”
Helsingissä syyteharkinta kestää Halmeenlaakson arvion mukaan tavallisesti puolisen vuotta, muualla maassa ajat voivat vaihdella. Syyteharkinnassa syyttäjä päättää nostaa tai olla nostamatta syytettä. Itse oikeudenkäynti on tyypilisesti noin vuoden tai kahden vuoden kuluttua alkuperäisestä tapahtumasta.
Sinun ei tarvitse tietää mikä rikos on kyseessä
Rikosilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisilaitoksella. Halmeenlaakso arvioi, että asiakaspalvelun laatu voi vaihdella, mutta myös rikosilmoituksen tekemisessä verkossa on omat haasteensa.
“Rikosilmoituksen voi tehdä verkkopankkitunnuksilla, mutta se vaatii jonkin verran kykyä ilmaista itseään kirjallisesti. On valitettavaa, että mikäli henkilöllä ei ole kykyä ilmaista itseään kirjallisesti, saattaa ilmoitettu tapahtuma näyttäytyä poliisille niin epäselvänä, että sillä on vaikutusta jopa siihen, miten asiaa lähdetään selvittämään.”
Hätäkeskukseen ilmoitettujen tapahtumien osalta paikalle lähetetty poliisipartio kirjaa tarvittaessa rikosilmoituksen. Tutkintapyynnön viharikoksesta voi myös lähettää sähköpostilla. Halmeenlaakson mukaan tutkintapyynnön tekeminen kannattaa antaa asianajajan tehtäväksi.
Viharikoksen uhrin ei tarvitse tietää, mikä rikosnimike asiassa tulee kyseeseen, esimerkiksi onko tapahtunut pahoinpitely tai vahingonteko. Tärkeintä on kertoa mahdollisimman selkeästi mitä on tapahtunut.
“Vihamotiivin tunnistaminen on poliisin tehtävä eikä uhrilta edellytetä, että tämä tunnistaa motiivin itse. Poliisi ei kuitenkaan aina tunnista vihamotiivia”, Halmeenlaakso toteaa. Tästä syystä Seta kannustaa kampanjassaan kertomaan vihamotiivista myös itse.
Tarvitaako sitten myös asianajajaa? Tämä riippuu tilanteesta. Halmeenlaakso kehottaa ottamaan yhteyttä Rikosuhripäivystykseen, josta on saatavilla asiantuntevaa neuvontaa rikosprosessin eri vaiheisiin. Esimerkiksi seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa uhri saa ilmaisen avustajan. Myös joihinkin ammattiliittojen jäsenyyksiin tai kotivakuutuksiin saattaa kuulua oikeusturvavakuutus, jota voi käyttää rikosasiassa. Jos ei ole tällaista vakuutusta, voi kääntyä myös oikeusaputoimiston puoleen.
Rikokset vanhenevat
Noora Halmeenlaakso kannustaa tukeutumaan Rikosuhripäivystykseen, sillä rikostutkinta ja oikeusprosessi voivat olla tuntemattomia ja kuormittavia asioita.
“Asianajajaa voi pyytää laatimaan esitutkintaa koskevan loppulausunnon ennen kuin asia lähetetään syyttäjälle.”, hän ehdottaa.
Halmeenlaakson mukaan on arvoitus, miten nopeasti esitutkintaprosessi poliisissa voi alkaa, sillä siihen vaikuttavat esimerkiksi henkilöstöresurssit. Mikäli taas epäilty on kiinniotettuna toisen rikoksen johdosta, voidaan hänet kuulustella samalla useampaan epäilyyn liittyen.
“Esitutkinta käynnistyy useimmiten uhrin kuulustelulla, joka voi olla myös jännittävä tilaisuus. Kuulusteluun voi ottaa mukaan Rikosuhripäivystyksen koulutetun tukihenkilön.”
Rikosten osalta kriittisintä on niiden vanhentumisaika, josta kannattaa olla tietoinen. Poliisin tulee ehtiä suorittamaan koko esitutkinta ja syyttäjän nostaa syyte ennen rikoksen vanhenemista. Esimerkiksi raiskausrikos vanhenee 10 vuodessa ja törkeä kunnianloukkaus tai pahoinpitely viidessä vuodessa. Mutta taas kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen kahdessa vuodessa.
Mitä muuta tulee ottaa huomioon?
Poliisin tehtävänä on arvioida viharikoksen uhrin suojelutarve. Arvioinnin myötä voidaan päätyä esittämään esimerkiksi käräjäoikeuskäsittelyyn näkösuojaa, joka estää syytettyä näkemästä uhria. On myös mahdollista, että uhrin kuulustelu videoidaan jo esitutkinnassa ja tämä tallenne esitetään käräjäoikeudessa ilman, että uhrin tarvitsee itse tulla paikalle.
Rangaistusvaatimuksen peruminen on aina lopullista. Mikäli siis jossakin prosessin vaiheessa ilmoittaa, että ei vaadi asiassa rangaistusta, ei mieltä voi enää myöhemmin muuttaa. Joidenkin rikosten osalta rikosepäilyn tutkinta edellyttää uhrin rangaistusvaatimusta.
Rikosilmoituksen voi tehdä, vaikka tapahtumalla ei olisi ollut todistajaa. On mahdollista, että asiaa pystytään tutkimaan esimerkiksi, mikäli sama epäilty on syyllistynyt useisiin saman tyyppisiin rikoksiin.
Mikäli poliisi toimii epäasiallisesti, voit tehdä hallintokantelun.