Setan sukupuolen moninaisuus -toimikunnan uuden vuoden toiveena on vastuullisuus ja faktat sukupuolivähemmistöjä koskevassa journalismissa.
Uusi vuosi on aina edellistä vuotta enemmän täynnä toivoa. Poikkeuksellisen ja ikimuistoisen vuoden 2020 saimme valitettavasti lopettaa pohtimalla journalismin etiikkaa.
Sannikka-keskusteluohjelman 4.12.2020 lähetetyn, sukupuolta käsittelevän osan anti oli monin tavoin ongelmallinen. Vaikutti, että riippumattomana ja uusia ajatusten uria aukovana esiintyvä toimittaja oli kovasti mieltä ja halusi sen haastateltavien kautta vahvistaa. Tästä seurauksena asioista muodostui monin kohdin totuutta vastaamaton mielikuva.
Ohjelmaan oli valittu kolme haastateltavaa, yksi tieteen, toinen hallinnon ja kolmas asianosaisten edustaja. Näiden haastateltavien kohtelu oli hyvin erilaista ja tuotti hyvin vinoutuneen lopputuleman.
Evoluutiobiologi kyllä kertoi, että sukupuolen moninaisuudella – myös sukupuolikokemuksella – on biologinen taustansa. Hänen oman tieteellisen kompetenssinsa ulkopuolelta esittämänsä väitteet keskustelukulttuurin vaatimasta sukupuolineutraaliudesta olisi voinut helposti kyseenalaistaa riittävällä taustatyöllä. Myös hänen arveluttavaksi mieltämänsä sukupuolen politisoituminen jäi haastattelussa epäselväksi: Tarkoitettiinko sillä poliittisuutta, jossa konservatiivit haluavat rajoittaa sukupuolivähemmistön oikeuksia oman kapean sukupuolikäsityksensä mukaisesti, vai sen vastapainoksi syntynyttä vaatimusta sukupuolen moninaisuuden tuottamien oikeudellisten haasteiden ratkaisemista. Toimittajan olisi pitänyt ymmärtää pyytää tarkentamaan tätä. Ohjelman muu sisältö viittaa siihen, että kyseessä olisi jälkimmäinen: Ensimmäisestä ei noussut yhtään sitä kyseenalaistavaa esimerkkiä, kun taas toinen tunnuttiin asettavan ohjelman kritiikin pääkohteeksi – tosin vielä jo mainitulla tavalla virheellisesti tulkittuna. Toinen asia on, että pelkän lisääntymisbiologisiin kehollisiin ominaisuuksiin liittyvän tiedon perusteella ei voi ottaa kantaa näihin oikeudellisiin ja poliittisiin seikkoihin niin, että niiden relevanssi voitaisiin sieltä käsin kiistää. Tässä toimittaja toimi vähintäänkin huolimattomasti.
THL:n tasa-arvotiedon keskuksen johtajalta kyseltiin useita kertoja sukupuolten määrästä ja THL:n käyttämiä sukupuolimääritelmiä. Samaa toisteleva kysely ilmaisi lähinnä huonoa journalistista pohjatyötä ilman, että vastaajan viestistä olisi edes yritetty luoda synteesiä siitä, mitä sukupuolella tarkoitetaan eri konteksteissa.
Erityisen ongelmallinen ratkaisu oli valita sukupuolivähemmistöjen ääntä käyttämään henkilö, jolla on tunnetusti omanlaisensa käsitys transihmisten oikeuksista ja hoidoista ja transihmisyyden olemuksesta. Hänen väitteitään siitä, mitä mieltä transyhteisö on asioista, ei asetettu millään tavoin kriittiseen tarkasteluun, vaikka asia olisi ollut helppo tarkistaa esimerkiksi translakikampanjasta tarjolla olevasta materiaalista.
Vaille kriittistä arviota jäi myös haastatellun käsitys siitä, että transihmiset patistavat sukupuoltaan pohtivia kyseenalaistamaan sukupuolensa niin, että sukupuoli-käsitteet kapenevat niihin huonosti sopeutuvien siirtyessä niistä pois. Tämä väite sisältää ajatuksen, jonka mukaan transkokemus olisi aikaansaatavissa ulkopuolisella manipulaatiolla. Myös näiden haastatellun transaktivismia kohtaan esittämien väitteiden paikkansapitämättömyys olisi ollut helposti todettavissa tutustumalla Seta ry:n ja transjärjestöjen tuottamaan materiaaliin.
Jos toimittaja olisi tehnyt työnsä kunnolla, hänelle olisi selvinnyt mm. seuraavat seikat:
Sukupuoli-käsite on hyvin monitasoinen: Ihmisellä on biologiaan pohjaavat lisääntymiseen liittettävät keholliset ominaisuudet ja sukupuolikokemus, sosiaalinen sukupuoli (tätä olen, tuota en), suhteessa tarjolla oleviin sosiokulttuurisiin sukupuoliin suhteessa oleva sukupuoli-identiteetti (tämän koen omakseni, tuota en).
Yhteiskunta on tämän lisäksi määritellyt epämuodollisesti sukupuolinormit ja muodollisesti juridisen sukupuolen, joka antaa kansalaiselle yhteiskunnan tunnustuksen ja oikeudet elää sosiaalisen sukupuolen mukaisesti. Näistä ihmiselle itselleen on keskeisin sukupuolikokemus ja sen mukainen sosiaalinen sukupuoli. Kaikki nämä sukupuolen tasot sisältävät enemmän kuin kaksi kategoriaa (mies ja nainen, uros ja naaras…) ja kaikkiin kategorioihin voidaan päätyä erilaisista lähtökohdista. Juridisen sukupuolen tuottama oikeus elää omana itsenään liittyy nimenomaan henkilön sukupuolikokemukseen, mikä voi olla toinen kuin hänen lisääntymiseen liitetyt keholliset ominaisuudet.
Myös tasa-arvolaki puhuu sukupuolesta sosiaalisena sukupuolena, joka on kiinnitetty ihmisen kokemukseen omasta sukupuolestaan ja oikeuteen elää sen mukaisesti ilman häirintää ja syrjintää. Tästä syystä pelkän biologian pohjalta lisääntymiseen liitettyjen kehollisten seikkojen perusteella ei voi ottaa kantaa näihin oikeudellisiin ja poliittisiin seikkoihin niin, että niiden relevanssi voitaisiin sieltä käsin kiistää.
THL on ihmisen monia eri näkökulmia hoitava laitos. Puhuttaessa vaikkapa kehon vasteesta lääketieteellisiin hoitoihin käytetään luonnollisesti eri tason käsitteistöä kuin tasa-arvotyön alueella. Jälkimmäiseen alueeseen olennaisesti liittyviä sosiaalisia sukupuolia on enemmän kuin kaksi ja kahden sukupuolen normeihin sopeutumattomillakin ihmisillä on kansainvälisten sitoumusten ja perustuslain suoma oikeus toteuttaa elämäänsä omana itsenään.
Sukupuolisensitiivinen/tietoinen kasvatus ja ajattelu eivät ole sukupuolineutraaliutta eikä sillä ole tavoitteena hävittää sukupuolia ihmisten ajattelusta ja vuorovaikutuksesta. Tässä ajattelussa kullakin ihmisellä on oikeus elää kokemansa sukupuolen mukaan ilman, että ulkoa asetetut normit rajaisivat sukupuolen ilmaisua tekoina, ajatuksina tai ulkoisena olemuksena.
Seta, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus ja valtavirran transjärjestöt eivät halua kaventaa sukupuolikäsitteitä niin, että ihmistä, joka tuntee ympäröivät sukupuolinormit ahtaiksi, houkuteltaisiin ajattelemaan, että hän olisi jonkinasteinen transihminen. Järjestöjen materiaaleissa ja kannanotoissa ilmenee selkeästi halu laajentaa sukupuolinormeja niin, että poika tai tyttö voi kokea rauhassa sellainen olevansa, vaikka ei vastaakaan luonteeltaan tiukkoja normeja. Näin vähenee riski sille, että normien ahdistavuus voisi johdattaa ajattelun transidentiteettiin ”vääränä hälytyksenä”.
Muistutamme Ylen asemasta yhteiskunnan ylläpitämänä riippumattoman ja tosiasioihin perustuvan tiedon tuottajana. Katsomme, että ohjelma ei noudattanut eräitä Ylen omia eettisiä ohjeita. Näitä ovat mm. seuraavat eettisten ohjeiden kohdat:
1. …Yle turvaa journalismissaan riippumattomuuden, puolueettomuuden ja luotettavuuden monipuolisella ja ennakkoluulottomalla tiedonhankinnalla. Otamme huomioon oleelliset tosiseikat sekä eri näkökulmat ja annamme arvostelluille mahdollisuuden samanaikaiseen kuulemiseen. Uskallamme kysyä ja kyseenalaistaa:
Ohjelmassa uskallettiin kysyä, mutta vastauksien tulkinnassa oli toivomisen varaa. Kyseenalaistaakin toki uskallettiin, mutta vain toista vastakkaisista näkemyksistä. Arvostelluilla ei ollut todellista mahdollisuutta kertoa kantaansa.
2. Yle esittelee ohjelmissaan ja sisällöissään mahdollisimman monipuolisesti mielipiteitä, arvostuksia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä:
Ohjelmassa käsitellystä asiasta tiedetään olevan erilaisia kantoja, mutta toimittajan oman käsityksen vastaista kantaa olevaa asianosaista tai järjestön edustajaa ei haastateltu ja eri mielipiteitä olevia kohdeltiin hyvin eri tavoin.
3. Yleisön on voitava erottaa sekä tosiasiat että niiden taustoittaminen mielipide- ja sepitteellisestä aineistosta:
Tiedemiehen haastatellun henkilökohtaiset käsitykset eivät erottuneet tieteellisistä tai tosiasioista, päinvastoin tiedemiehen annettiin arvioida hänen oman erityiskompetenssinsa ulkopuolisia asioita niin, että asioista tietämätön kuulija saattoi olettaa ne tieteellisiksi faktoiksi. Asianosaisena haastatellun mielipiteet taas antoivat totuutta vastaamattoman kuvan transyhteisön käsityksistä asioista.
4. Ylen tulee olla ohjelmanteossa ja sisältöjulkaisussa riippumaton ulkopuolisista vaikuttajatahoista ja torjua painostus, houkuttelu ja lahjonta…. Emme käytä Ylen ohjelmia ja sisältöjä omien etujemme tai maailmankatsomuksemme ajamiseen emmekä asetu osapuoliksi kiistakysymyksissä:
Koko ohjelman perusote oli, että on olemassa joku poliittinen, sukupuoleen liittyvää keskustelua sekoittava taho/verkosto, jota vastaan sekä toimittaja että kaksi haastatelluista pantiin argumentoimaan. Ero siinä, ketä ja mitä asioita kyseenalaistettiin ja mitä taas haluttiin ymmärtää, oli räikeä.
5. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Moniarvoisuus on perusarvomme:
Osa väittämistä oli luonteeltaan sellaisia, jotka kiistivät transihmisten sukupuolikokemuksen relevanssin.
6. Tiedonhankinnan tulee olla avointa ja perustua luotettaviin lähteisiin, jotka ovat tarvittaessa todennettavissa… Varsinkin jos materiaali voi olla loukkaavaa, on erityisen tärkeää tarkistaa se huolellisesti ja mikäli mahdollista, useasta eri lähteestä:
Tätä ei ohjelmassa oltu tehty edellisessä kohdassa mainituissa väittämissä; lähde tässä oli yksittäisen ajattelijan ajatukset.
7. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti:
Käytännössä kaikki sukupuolen moninaisuuteen liittyvät merkittävimmät kriittiset väittämät oli jätetty tarkastamatta.
16. Voimakkaan kritiikin kohteeksi joutuneella on oikeus puolustautua:
Transyhteisöä vastaan esitetystä voimakkaasta kritiikistä huolimatta haastateltavana ei ollut yhteisön jäseniä, joiden tiedetään edustavan kritisoitua kantaa.
Näiden pohdintojen myötä on hyvä todeta, että vuodelta 2021 voimme odottaa jälleen kerran hieman enemmän ja hieman paremmin!
Setan sukupuolen moninaisuus -toimikunta 2020