Aseksuaalisuustoimintakunta kirjoittaa itsetuntemuksen lisääntymisestä, normikriittisyydestä ja yhteisön muodostumisesta.
Todettakoon lyhyesti alkuun, että todellisuus ei ole kaikilta osin aina ruusuinen. Aseksuaalit kohtaavat usein ennakkoluuloja. Identiteetti tunnutaan näkevän puutteen kautta, kuten se tavallaan määrittyykin. Siihen tunnutaan kuitenkin liittävän vääristynyt ajatus siitä, että ihmisen elämään jäisi ikään kuin tyhjä aukko – joko raskaana menetyksenä tai “tosielämän vaikeuksilta” säästymisenä. Tällaiset stereotypiat väheksyvät aseksuaalien inhimillisyyttä ja jokaisen kokemusmaailman yksilöllisyyttä.
Alloseksuaalisuutta normina pitävässä maailmassa navigoiminen ei aina muistakaan syistä ole helpointa. Alloseksuaalisuus (ns. aseksuaalisuuden vastakohta) tarkoittaa kaikkia niitä seksuaalisia suuntautumisia, jotka asettuvat nykyiseen sosiaaliseen normiin sen osalta, kuinka paljon tai usein henkilö tuntee seksuaalista vetovoimaa muita ihmisiä kohtaan, riippumatta vetovoiman kohteiden sukupuolesta/-puolista.
Ajattelimme aseksuaalisuustoimikunnan kanssa keskittää tässä tekstissä muutamia positiivisia kokemuksia aseksuaalisesta identiteetistä, jotta purkaisimme ennakkokäsityksiä sekä ajatusta aseksuaalisuudesta välttämättömänä taakkana, ja jotta voisimme toimia voimaannuttavana äänenä muille aseksuaaleille ja tätä identiteettiä pohtiville. Haluamme kirjoituksessa välttää luomasta stereotypiaa siitä, mitä alloseksuaalisuus ja siihen liittyvät kokemukset on, joten pyrimme jakamaan ajatuksia omista kokemuksistamme lähtöisin, vertaamatta tai olettamatta.
Voisi lähteä liikkeelle siitä, että ylipäätään aseksuaali-identiteetin voi kokea hyvinkin neutraalina asiana, kuten minkä tahansa muunkin suuntautumisen. Kun puhuimme positiivisuus-aiheesta Setan aseksuaalisuustoimikunnan kesken, eräs toimikuntalainen pohti asiaa näin:
“Tää on mulle myös vaikea kysymys, koska koen aseksuaalisuuteni positiiviseksi asiaksi, mutta vaikea sanallistaa mitään tiettyjä kivoja aspekteja siinä, kun se on mulle toisaalta vain yksi identiteetti muiden joukossa. Kiva identiteetti, muttei sen kummempi kuin esim. sukupuolettomuuskaan. Mikä siis toisaalta on myös yksi aseksuaalisuuden positiivisista puolista – tuskinpa heterotkaan kauheasti ihmettelevät mitä positiivista heteroudessa on, koska se on heille normi, kuten aseksuaalisuus on mulle.”
Identiteettiin voi kuitenkin liittyä myös monia positiivisena koettuja juttuja. Katsotaan seuraavaksi muutamia esille nousseita kokemuksia.
Ainakin länsimaissa seksuaalisuus korostuu monessa paikkaa paljon, niin mediassa kuin ihmisten välisessäkin kulttuurissa sekä vuorovaikutuksessa. Aseksuaalinen identiteetti voi avata katsomaan tätä omanlaisestaan näkökulmasta. Seksuaalisuutta ei ole pakko pistää omassa arvojärjestyksessä merkittävään asemaan tai asioille tarvitse välttämättä antaa seksuaalista painoarvoa, jos se ei tunnu omalta.
“En itse harrasta seksiä missään muodossa, ja tuntuu, että itselle on asentunut aivoihin jonkinmoinen ”seksifiltteri”. En itse koe ahdistusta seksin näkemisestä ja siitä puhumisesta, mutta ympärillä näkyvä seksuaalisuuden korostus saattaa kuitenkin hämmentää; huomaan esimerkiksi joskus ihmetteleväni, miksi joku toinen saattaa pitää jotain tiettyä ruumiillista ominaisuutta erityisen haluttavana, kun itse kiinnitän enemmän huomiota vaikkapa jonkun tyypin fanipaitaan”, yksi toimikuntalaisista kertoo.
Mediassa seksi ja seksuaalisuus myöskin yhdistetään hyvin vahvasti romanttiseen suhteeseen, joka taas monin tavoin kuvataan jokaiselle ihmiselle (jopa elin-)tärkeänä asiana, jota ilman hän on jotenkin vajaa. Tosielämässä eri ihmiset saavat kuitenkin elämäänsä täytettä ja tarkoitusta monista eri asioista, eikä seksikään ole ihmiselle ainoa tapa kokea läheisyyttä ja intiimiyttä.
Ylipäätään seksistä saatavat kokemukset ovat hyvin yksilöllisiä, joten ei ole mitään tiettyä, mitä jokaisen ihmisen “pitäisi” seksin kautta saada. Aseksuaalina myöskään ei pääsääntöisesti koe jäävänsä paitsi mistään, jos valitsee olla harrastamatta seksiä. Miten jäädä paitsi jostain, jos sitä ei oikeastaan edes kaipaa?
Aseksuaalisen identiteetin antama näkökulma saattaa helpottaa hyväksyvän tai myönteisen kehosuhteen omaksumista. Joillekin voi olla helpompi hyväksyä oma kehonsa, jos sitä ei välttämättä tule ajateltua verrattuna seksuaalisiin ideaaleihin ja odotuksiin. Myös muiden kehoihin voi olla helpompi suhtautua arvottamatta niitä yhteiskunnan ihanteiden kautta.
“En ole varma liittyykö tämä kokemus enemmän aseksuaali-identiteettiini, vai laajemmin joihinkin muihin kokemuksiini, mutta yleisesti vaatteista, kehonkuvasta ja seksualisoinnista: olen vasta myöhemmin elämässäni tajunnut, miten erilaiselta esim. verkkosukkahousut, ja sitä kautta kehoni niissä, voi näyttää seksualisoidun katseen kautta. Pitkään olen nähnyt ne vain osana tyyliäni, vaatekappaleena. Kun olen yrittänyt tutkia sitä millaisia katseita tässä yhteiskunnassa minuun kohdistuu, olen tajunnut, miten eri asioita joku voi kehossani nähdä silloin, kun itse yritän vain ilmentää tyyliäni. Tämän vieraan katseen kautta on ollut vaikeampi olla sujut kehonsa kanssa, johon liittyy seksualisoinnin lisänä myös väärinsukupuolitetuksi tuleminen”, eräs toimikuntalainen kertoo.
“Olen yrittänyt vahvistaa oman katseeni kautta muodostuvaa suhdettani kehooni, jotta voisin tuntea oloni mukavaksi ja ilmaista itseäni niin kuin haluan.”
Kehosuhteen ja hyväksyvan ajattelun helpottuminen voi toki päteä myös muihin sateenkaareviin identiteetteihin, tai keneen hyvänsä, mikäli kehoaan tulee tarkasteltua cisheteronormatiivisten ihanteiden ja oletusten ulkopuolella.
Tämän lisäksi myös muiden normien, kuten ihmissuhdenormien, kyseenalaistaminen ja purkaminen voidaan aseksuaalisen identiteetin myötä nähdä keskivertoa helpompana. Ihmissuhdenormit ohjaavat käsityksiämme siitä, minkälaisia suhteita (esim. sukulaisuus, ystävyys sekä romanttiset tai muut lähisuhteet) ihmisillä on, millä perusteella näiden kategorioiden rajat määritellään, sekä mitä asioita suhteiden “pitäisi” tai “ei pitäisi” kategoriansa perusteella sisältää.
Terveiden ihmissuhteiden tarkoituksena on vastata joihinkin kummankin osapuolen sosiaalisista tarpeista, sekä kunnioittaa molempien rajoja, jotta molemmilla olisi hyvä ja turvallinen olla. Oman identiteetin ymmärtämisen kautta syntyvä itsetuntemus auttaa rakentamaan toimivia ja omaa hyvinvointia tukevia ihmissuhteita.
“Olen grey-/aseksuaali. Omalla kohdallani tämä toisin sanottuna tarkoittaa useahkosti seksuaalisen ja romanttisen vetovoiman eriparisuutta. Koska kaikki tunteeni ja tarpeeni eivät kulje normin mukaisella tavalla käsi kädessä, olen päässyt paremmin tarkastelemaan mm. ajatusta siitä, ettei yksi ihmissuhde voi tai sen ei tarvitse voida vastata ihmisen kaikkiin tarpeisiin”, yksi toimikuntalaisista kertoo.
Itsetuntemuksen avulla voi paremmin pilkkoa osiin, mitä asioita haluaa kuhunkin suhteeseen sisällyttää, vaikka ne stereotyyppisesti näyttäisivätkin kuuluvan esim. “yhteen pakettiin” monogamisessa parisuhteessa.
Pahaa oloa ja pettymystä voi syntyä paljon, jos yrittää itse mukautua, tai saada toisen mukautumaan johonkin tiettyyn suhdemalliin, joka ylittää jommankumman rajoja tai ei täytä toisen tarpeita. Kun suhteen osapuolet tunnistavat tarpeitaan ja rajojaan, voi kommunikoida paremmin myös siitä, voiko tarpeita tyydyttää muuta kautta, jos toinen ei ole sopiva ihminen vastaamaan johonkin tiettyyn tarpeeseen. On kaunis ajatus, että jokaisen ihmisen kanssa voi nauttia niistä asioista, joita välillenne sattuu syntymään.
“Itsetutkiskelun myötä on ollut ihanaa myös päästä hahmottamaan hienovaraisempia sävyjä omassa tunnemaailmassani, esim. kuinka paljon erilaisia kiintymyksen ja kiinnostuksen tunteita itselleni on mahdollista kokea. On ollut helpottavaa ja mielenkiintoistakin ottaa vastaan erilaiset tunteet, joita itsessä kulloisenkin ihmissuhteen kohdalla herää, eikä ns. jahdata tai vaatia itseltään tiettyjä tunteita, jotta voisi luottaa siihen, että ihmissuhde on hyvä ja riittävä.”
Aina omat tarpeet ja rajat eivät miellytä itseä tai ole helppoja. Emme voi vaikuttaa kaikkiin asioihin itsessämme, mutta parhaiten pystymme pitämään itsestämme ja tarpeistamme huolta, kun kohtaamme aidosti sen, millaisia olemme ja mitä sen pohjalta tarvitsemme tai kaipaamme. Se vaatii rohkeutta ja rehellisyyttä, mutta myös palkitsee, jos pääsee elämään itseään todeksi.
“On ollut helpottavaa tajuta, että esim. oma tarpeeni kumppanuuteen voisi toteutua myös jonkun ihmisen kanssa, jonka kanssa en välttämättä haluaisi sisällyttää romanttisuutta tai seksuaalisuutta suhteeseemme”, toimikuntalainen toteaa.
Aseksuaalisuus voi tuoda terminä ja identiteettinä turvaa sekä “normaaliuden” tunnetta. Se tekee näkyväksi, ettei ole ainut ihminen maailmassa, joka on joutunut törmäämään yhteen tiettyjen seksuaalisuutta ja seksuaalista vetovoimaa koskevien normien kanssa. Kun omia kokemuksia pystyy peilaamaan toisten samankaltaisiin kokemuksiin, se antaa varmuutta omien kokemusten ja oman identiteetin todellisuudelle. Yhteisön muodostuminen purkaa erilaisuuden leimaa ja yksinäisyyden tunnetta, kuten monesti muissakin sateenkaarevissa tai marginalisoiduissa identiteeteissä. Yhteisön olemassaolo avaa myös enemmän mahdollisuuksia sosiaalisuudelle.
“Ainakin minä muutuin sosiaalisemmaksi. Nuorempana en käynyt paljon missään enkä tehnyt paljon mitään sosiaalista”, kertoo yksi toimikunnan jäsenistä.
Kaikki ihmiset eivät tietenkään koe aseksuaalisuutta prikulleen samalla tavalla, eikä onneksi tarvitsekaan. Erilaiset tuntemukset ja kokemukset saman spektrin sisällä luovat hyvän pohjan keskusteluille. Yhdistävän tekijän kautta voi syntyä myös muille elämän osa-alueille ulottuvia ihmissuhteita. Näitä kohtaamisia helpottamaan on aseksuaaleillakin muodostunut erilaisia ryhmiä, joita löytää esimerkiksi netistä, niin englanniksi kuin muutamia suomeksikin. Lisäksi järjestetään joitakin live-ryhmiä ja -miittejä.
Kaiken kaikkiaan aseksuaalisuus on yksi identiteetin osa. Vaikka se joissain tapauksissa muovaisikin elämää enemmälti, se on yleensä yksilölle hyvinkin arkinen ja tavallinen asia. Toivomme tämän blogipostauksen lisäävän tietoisuutta ja rakentavan ymmärrystä, jotta jokaisen ihmisen kokemuksille muodostuisi tarpeeksi tilaa tässä maailmassa.
Kiitos kun syvennyit hetkeksi kanssamme aiheeseen!
Vuoden 2020 aseksuaalisuustoimikunta