Ikääntyvien palveluiden uusissa suosituksissa ei valitettavasti näy senioriväestön sisäinen moninaisuus niin kattavasti kuin olisi ollut mahdollista. Setan asiantuntija avaa aihetta Käpyrinteen ja Eläkeläiset ry:n suunnittelijoiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat julkaisseet laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuosille 2020–2023. Laatusuositus on luotu etenkin iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien päättäjille ja johtajille. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat voivat hyödyntää suositusta omassa toiminnassaan.
Lausuimme moninaisen vanhustyön asiantuntijoiden kanssa yhteistuumin vanhuspalveluiden laatusuosituksesta kesäkuussa 2020. Seta ry, Jade yhteisö ry, JADE-toimintakeskus ja Eläkeläiset ry jättivät lausunnon, jolla haluttiin kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja ikääntyneiden moninaisuuden näkymiseen suosituksissa. Lausunnolla kiinnitimme huomiota kolmeen keskeiseen aiheeseen:
- vähemmistöihin kuuluvat iäkkäät osana suomalaista vanhusväestöä
- vähemmistötaustasta tulevien tarpeiden tunnistaminen vanhuspalveluissa
- moninaisuusosaamisen sisällyttäminen osaksi vanhuspalvelujen arviointia
Ikääntyneiden moninaisuus yhä näkymätöntä
On valitettavaa huomata, että lausuntomme kehittämisehdotuksia ei otettu merkittävästi huomioon laatusuosituksen lopullisessa versiossa. Vähemmistöjen näkymättömyys laatusuosituksessa on huolestuttavaa,sillä vähemmistöihin kuuluvat iäkkäät voivat olla haavoittuvassa asemassa esimerkiksi sosioekonomisen taustansa, heikon kielitaitonsa tai yhteiskunnassa vallitsevien asenteiden takia. Taustoista, tavoista, toimintakyvystä tai muista lähtökohdista huolimatta kaikki iäkkäät ovat yhdenvertaisia kuntalaisia, joiden tarpeet on vanhuspalveluiden järjestämisessä otettava huomioon.
Ulkomaalaistaustaisten iäkkäiden kohdalla toimintakykyä heikentää lähtökohtien erilaisuus, kuten heikko suomen kielen taito (myös luku- ja kirjoitustaidottomuus), osaamattomuus käyttää palveluita sekä näiden aiheuttamat risteävät vaikutukset. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ikääntyneet, eli sateenkaariseniorit, ovat haavoittuvassa asemassa sekä yhteiskunnallisen että oman henkilöhistoriansa vuoksi. Selvitysten mukaan sateenkaarisenioreista 26 prosenttia on kokenut syrjintää seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi viimeisen vuoden aikana (Euroopan perusoikeusviraston kyselytutkimus, 2020) ja lisäksi kolmannes on kertonut jättävänsä palveluita käyttämättä syrjinnän pelossa (Jalava, 2013).
Uudessa laatusuosituksessa olisi ollut tärkeä tuoda selkeästi esille suomalaisen vanhusväestön moninaisuus, jotta iäkkäiden palveluista ja vapaa-ajan toiminnan järjestämisestä vastaavat kunnalliset toimijat ottaisivat vähemmistöihin kuuluvia iäkkäitä kuntatason strategioissa sekä käytännön työssä nykyistä paremmin huomioon.
Laatusuosituksessa ei mainita yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeja eikä niiden edistämiseen tähtäävien suunnitelmien tekemistä vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden näkökulmasta. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää väestöryhmien yhdenvertaisen aseman takaamista ja velvoittaa muun muassa viranomaisia yhdenvertaisuuden edistämiseen, mutta palvelujen järjestämisessä esiintyy edelleen monenlaisia puutteita. Laatusuosituksessa listataan palveluiden laadun parantamisen kannalta tärkeitä kokonaisuuksia, joista kuitenkin puuttuvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutukset. Kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita toteuttaessa tulisi olla mukana yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutusten arviointi, joka on kiinteä osa palveluiden laatutasoa.
Suosituksissa luetellaan asiakasryhmiä, joiden kanssa työskentelyyn ja henkilöstön osaamiseen tulisi kiinnittää erityishuomiota ja turvata riittävä osaaminen. Harmiksemme listasta puuttuvat muun muassa seksuaali- ja sukupuoli- sekä kieli- ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat iäkkäät. Tutkimusten mukaan eri vähemmistöt jäävät palveluista herkästi sivuun (esim. Maamu-tutkimus 2012, Vanheneminen ja palveluntarpeet -selvitys 2010, Roosa-tutkimus 2019) ja vähemmistöihin kuuluvat ikääntyvät kokevat syrjintää ja esteitä useissa palveluissa (Sisäministeriö 2014). Henkilöstön moninaisuusosaamisen varmistaminen tulisi olla keskeisessä osassa, mikäli halutaan varmistaa sosiaalisesti saavutettavat, yhdenvertaiset ja turvalliset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille ikääntyneille. Jokaisella ammattilaisella tulisi olla perustiedot eri vähemmistöryhmien kanssa työskentelystä, kulttuuri- ja normitietoisesta työotteesta sekä osaamista tunnistaa eriarvoisuutta ja rakenteellista syrjintää palveluissa.
Viestimme vanhusväestön moninaisuudesta tuli näkyviin johdannossa
Laatusuosituksessa nostetaan esille paljon tärkeitä teemoja ja näkökulmia, jotka toteutuessaan tukevat myös vähemmistöön kuuluvien ikääntyvien hyvinvointia ja kuulluksi tulemista. Laatusuosituksessa painotetaan muun muassa palveluiden ja hoidon yksilöllisyyttä, turvallisuutta ja luottamuksellisuutta. Lisäksi asiakkaan osallisuutta ja mielipiteen kuulemista palveluita toteutettaessa on nostettu esiin. Lopulliseen laatusuositukseen oli positiivisena huomiona lisätty johdanto-osioon uutena mainintana, että ”ikääntyneessä väestössä on erilaisista kulttuurisista ja uskonnollista taustoista tulevia sekä eri seksuaalivähemmistöjen edustajia.” Olisi ollut hienoa lukea mainintoja vanhusväestön moninaisuudesta myös muissa osioissa, mutta pidimme merkityksellisenä, että asia oli avattu tällä tavoin heti johdantotekstissä.
Tulevaisuudessa olisi ensiarvoisen tärkeää, että laatusuosituksen valmistelun varhaisemmassa vaiheessa huomioidaan vähemmistöjen näkyvyys tekemällä yhteistyötä niihin erikoistuneiden järjestöjen ja tutkijoiden kanssa. Tällä taattaisiin jo valmisteluvaiheessa kyseistä väestönosaa koskevan tutkimus- ja käytännöntyössä syntyneen tiedon sisällyttäminen vanhuspalveluiden kehittämiseen ja tiedolla johtamiseen. Tahdommehan, että hyvä ja turvallinen ikääntyminen pyritään takaamaan kaikille yhdenvertaisesti.
Suvi Kehälinna, seniorityön asiantuntija, Seta ry
Susanna Lehtovaara, Suunnittelija, JADE -toimintakeskus, Käpyrinne ry
Eva Rönkkö, monikulttuurisuustyön suunnittelija, Eläkeläiset ry