Lausunto sisäministeriön sisäisen turvallisuuden selonteon valmisteluun.
Seta kiittää mahdollisuudesta lausua sisäisen turvallisuuden selonteon kehittämislinjauksiin liittyen ja esitämme seuraavat huomiot:
Sateenkaari-ihmiset kokevat syrjintää ja väkivaltaa, joka perustuu heidän seksuaaliseen suuntautumiseensa, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai kehon sukupuolitettuihin piirteisiin.
Suomessa tulisi laatia valtioneuvoston tasolla sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma, jolla voitaisiin puuttua sateenkaari-ihmisten kokemaan syrjintään ja väkivaltaan ja vahvistaa heidän turvallisuuttaan. Ohjelmassa tulisi määritellä konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnin ja yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi kaikilla hallinnonaloilla. Toimintaohjelmassa tulisi määritellä myös vastuulliset toimijat (viranomaiset) ja ohjelman toimeenpanoon tulisi varata resurssit.
Sateenkaaripoliittisen toimintaohjelman tulee kattaa kaikki hallinnonalat, sen tulee huomioida sateenkaari-ihmiset vauvasta vaariin ja ottaa huomioon heidän moninaiset elämäntilanteensa. Sisäiseen turvallisuuteen suoraan liittyviä teemoja, joita toimintaohjelman tulee sisältää ovat: turvallinen koulu kaikille ja sateenkaari-ihmisiin kohdistuvien vihatekoihin sekä väkivaltaan puuttuminen ja niiden ennaltaehkäisy.
• 9 % EU:n lhbti-kyselyyn vastanneista suomalaisista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista kertoi kokeneensa sateenkaari-identiteettiin perustuvaa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kyselyä edeltäneenä 5 vuonna ja 3 % kyselyä edeltäneen vuoden aikana, käy ilmi EU:n lhbti-kyselystä (EU:n perusoikeusvirasto 2020)
• 32 % EU:n lhbti-kyselyyn vastanneista suomalaisista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista kertoi kokeneensa sateenkaari-identiteettiin perustuvaa häirintää kyselyä edeltäneen vuoden aikana (EU:n perusoikeusvirasto 2020)
• sukupuolivähemmistöön kuuluvista yläkouluikäisistä 23 % koki koulukiusaamista vähintään kerran viikossa, seksuaalivähemmistöön kuuluvista 15 % (vrt. 6 % kaikki muut samanikäiset)
• sukupuolivähemmistöön kuuluvista yläkouluikäisistä 23 % koki koulukiusaamista vähintään kerran viikossa, seksuaalivähemmistöön kuuluvista 15 % (vrt. 6 % kaikki muut samanikäiset)
• seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista 15–25-vuotiaista tytöistä Suomessa 55 % oli kokenut verkkohäirintää, 40 % prosenttia kaikista vastanneista tytöistä (Plan International Suomi 2020)
Koettuun syrjintään ja viharikoksiin liittyy merkittävää aliraportointia. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetulle v. 2019 vireille tuli 16 tapausta, joissa seksuaalinen suuntautuminen oli syrjintäperusteena. Myös koetusta väkivallasta ilmoitetaan harvoin poliisille. Vain 16 % EU:n lhbti-kyselyn suomalaisista vastaajista ilmoitti poliisille kokemastaan fyysisestä tai seksuaalisesta väkivallasta.
Kokemukset syrjinnästä, kielteisestä ilmapiiristä ja pelko syrjinnästä vaikuttavat myös rajoittavasti sateenkaari-ihmisten elämään: EU:n lhbti-kyselyn mukaan 39 % suomalaisista vastaajista välttää usein tai aina kävelemästä käsi kädessä samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa. 15 % suomalaisista vastaajista kertoi välttävänsä usein tai aina tiettyjä paikkoja häirinnän pelossa.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain uudistus vuoden 2015 alusta oli merkittävä sateenkaari-ihmisten oikeuksiin vaikuttava parannus. Uudistus loi vahvan perustan sateenkaari-ihmisiin kohdistuvan syrjinnän ennaltaehkäisemiselle ja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiselle. Lakien toimeenpanoon eri elämän alueilla liittyy kuitenkin vielä merkittäviä haasteita. Seta kiinnittääkin huomiota viranomaisten velvollisuuteen edistää yhdenvertaisuutta ja ennaltaehkäistä syrjintää. EU:n perusoikeusvirasto on kiinnittänyt vuonna 2016 huomiota muun muassa viranomaisten puutteellisiin tietoihin sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta. Osaamista tulisi vahvistaa mm. kasvatus- ja sosiaali- ja terveysalalla.
Turvallisuuden parissa työskentelevien osalta huomiota on kiinnitettävä etenkin poliisin, rikosten uhrien tukipalveluita järjestävien toimijoiden, pelastusviranomaisten osaamisen vahvistamiseen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta, sateenkaari-ihmisten kunnioittavasta kohtaamisesta sekä heidän yhdenvertaisuutensa edistämisestä omassa toiminnassa. Koulutuksen tulisi kuulua paitsi peruskoulutukseen niin myös jo ammatissa olevien täydennyskoulutukseen. Hyviä avauksia tähän suuntaan on ollut esim. oikeusministeriön koordinoimissa viharikosten torjuntaan liittyvissä hankkeissa. Olisi kuitenkin varmistettava resurssit riittävän kattavaan koulutukseen, ja että koulutus ei jää riippuvaiseksi erillisistä hankkeista.
Lisätiedot:
Kerttu Tarjamo
pääsihteeri
puh. 050 309 8108
kerttu.tarjamo(at)seta.fi
