Eduskunnan HLBTI-verkosto julkaisee 12.9.2020 kannanoton niin sanotun translakiuudistuksen etenemisestä. Translain uudistus tulee aloittaa mahdollisimman pian. On myös tärkeää, että uudistuksessa ei sivuuteta mahdollisuutta parantaa sateenkaarilasten ja -nuorten asemaa. Myös alaikäisen tulisi saada mahdollisuus muuttaa henkilötunnuksensa ja muut henkilötietonsa vastaamaan omaa sukupuoltaan.
Sanna Marinin hallitus on luvannut uudistaa translain niin, että sukupuolen juridinen vahvistaminen ja sukupuolta vahvistavat lääketieteelliset korjaushoidot erotetaan toisistaan. Uudesta laista poistettaisiin epäinhimillinen vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä, ja laissa vahvistettaisiin oikeutta sukupuolen itsemäärittelyyn. On tärkeä huolehtia siitä, ettei translain uudistus viivästy jälleen kerran ja jää esimerkiksi pandemian vastaisten toimien jalkoihin.
Pohjatyö lain uudistamiselle on jo tehty. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmä on raportissaan (31.1.2020) esittänyt vaihtoehtoja translakiuudistuksen toteuttamiseksi. Työryhmän esittämä laaja malli turvaisi hallituksen tavoitteleman itsemääräämisoikeuden toteutumisen. Virkamiestyöryhmä kiinnitti huomiota myös alaikäisten tilanteeseen. Työryhmä huomautti, ettei nykyinen hallitusohjelmakirjaus tunnista työryhmän havaitsemia ongelmia. Vaihtoehtona työryhmä esittikin, että sukupuolen juridinen vahvistaminen voisi olla mahdollista 15 vuotta täyttäneille.
Todella keskeistä uudistuksen kohdalla on hahmottaa se, että sukupuolen juridisessa vahvistamisessa on kyse yksilön henkilötietojen sukupuolimerkinnästä. Sukupuolimerkintä vaikuttaa käytännössä siihen, että ihminen tulee kohdatuksi oikeassa sukupuolessaan, oli kyse sitten postipaketin noutamisesta tai viranomaisten kanssa asioimisesta. Sukupuolimerkintä vaikuttaa myös koulussa, opiskellessa tai työpaikalla.
Käytännössä kyse on esimerkiksi siitä, että yläkoulua käyvä transtyttö tulee nähdyksi ja kohdatuksi juuri sellaisena tyttönä kuin hän on. Hän ei joutuisi selittämään kerta toisensa jälkeen, miksi hänen henkilötiedoissaan on väärä sukupuoli, eikä jännittämään päättävätkö aikuiset kunnioittaa hänen omaa sukupuoltaan. Väärä sukupuolimerkintä heikentää sukupuolivähemmistönuorten osallistumista opintoihin tai työelämään. Sukupuolen juridisen vahvistamisen mahdollistaminen alaikäisille ehkäisisi erityisen haavoittuvassa asemassa olevien alaikäisten syrjintää ja vahvistaisi heidän hyvinvointiaan.
Alaikäisen on jo mahdollista saada sukupuolensa vahvistettua juridiseksi esimerkiksi Norjassa. Tanskan hallitus viestitti vastikään muuttavansa lainsäädäntöä niin, että myös alaikäiset voivat jatkossa korjata juridisen sukupuolensa.
Sukupuolen juridinen vahvistaminen sekoitetaan usein sukupuolen lääketieteelliseen korjaushoitoon. Hoidon osalta on jatkossa varmistettava, että kaikilla sitä tarvitsevilla on siihen pääsy. Tätä ennen on kuitenkin kiirehdittävä translain uudistusta, jotta sukupuolen juridinen vahvistamisen ja korjaushoidon välinen tarpeeton kytkös puretaan.
Translakia tulee uudistaa niin että laki parantaa niiden oikeuksia, joita asia koskee – myös alaikäisten.
Bella Forsgrén, (vihr), hlbti-verkoston puheenjohtaja
Jaana Pelkonen, (kok,) hlbti-verkoston varapuheenjohtaja
Jussi Saramo, (vas), hlbti-verkoston varapuheenjohtaja