30.6.2020 (annettu lausuntopalvelussa)
1. Millaisia sisällöllisiä asioita selonteossa tulisi näkemyksenne mukaan painottaa?
Seksuaali- ja sukupulivähemmistöt ovat edelleen yksi haavoittuvista väestöryhmistä kaikkialla maailmassa. Onkin ollut hyvin perusteltua, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistäminen on ollut yksi Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopiste. Setan mielestä on tärkeää, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet on kattavasti huomioitu Suomen ihmisoikeuspolitiikassa. Niiden edistämistyöhön tarvitaan lisää systemaattisuutta, konkretiaa ja resursseja niin Suomen kansallisessa kuin kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa. Kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan linjauksien tulee olla koherentteja. Samalla kun Suomen tulee kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassaan edistää proaktiivisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia, tulee puuttua tarmokkaasti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisoikeusongelmiin Suomessa.
Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa onkin tapahtunut merkittävää edistystä, lainsäädännössä on turvattu mm. samaa sukupuolta olevien parisuhteiden tunnustaminen, hyvin kattava suoja syrjinnältä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun ja kehon sukupuolitettujen piirteiden perusteella, yhä useamman sateenkaariperheiden lapsen suhde vanhempiinsa on turvattu, viharikoksia koskevassa sääntelyssä on huomioitu sateenkaari-ihmiset, yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutettujen roolin vahvistuminen oikeuksien edistämisessä ja valvomisessa.
Räikeitä ongelmia ovat ihmisoikeuksia loukkaava translaki, intesukupuolisten ihmisten kehollisen koskemattomuuden loukkaukset ja ei-binääristen ihmisten sukupuolen tunnustamattomuus. Marinin hallituksen ohjelmassa on onneksi luvattu puuttua joihinkin näihin ongelmiin. Tutkimukset kuitenkin kertovat, että sateenkaari-ihmiset kokevat syrjintää monilla elämänalueilla ja joutuvat kokemaan väkivaltaa. Kokemukset syrjinnästä ja väkivallasta näkyvät heikompana terveytenä ja hyvinvoinnin haasteina. (Esim. EU:n perusoikeusviraston lhbti-kysely, Kouluterveyskysely.)
Kansainvälisesti Suomi kuuluu niiden valtioiden joukkoon, jonka linjauksena on ollut sateenkaari-ihmisten oikeuksien ja syrjimättömyyden edistäminen. Suomi tekee yhteistyötä muiden maiden kanssa ihmisoikeuksien edistämiseksi ja ongelmien esiin nostamiseksi ja (mm. mukana Equal Rights Coalitionissa, Tsetsenian sateenkaari-ihmisten vainojen esiin nostaminen ETYJ:ssä, mukana epävirallisessa eurooppalaisten lhbt-yhteyspisteiden verkostossa), on nostanut sateenkaari-ihmisten oikeuksia EU:ssa (esim. puheenjohtajuuskauden tapahtuma), on nostanut esille intersukupuolisten ihmisten oikeuksia niin Suomessa kuin kansainvälisesti (selvitys, teeman esiinnostaminen Euroopan neuvostossa), tukee sateenkaarevia kansalaisyhteiskuntatoimijoita (rahoittamalla mm ILGAa ja Global Equality Fundia, yhä useampi edustusto on yhteydessä sateenkaarijärjestöihin). Tämän toiminnan jatkaminen ja sen vahvistaminen on erittäin tärkeää, koska sateenkaari-ihmisten oikeudet ovat globaalisti hyökkäyksen alla.
Ihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vankkumaton ja kunnianhimoinen edistäminen tulee olla selonteon keskeisiä tavoitteita. Selonteossa tulee huomioida anti-genderistinen liikehdintä, joka niin Suomessa, Euroopassa kuin koko maailmassa kyseenalaistaa aggressiivisesti naisten oikeudet, vastustaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksia ja sateenkaari-ihmisten ihmisoikeudet.
Monissa maissa on viime vuosina nähty myönteistä lainsäädännöllistä kehitystä sateenkaari-ihmisten oikeuksissa, viimeisen kymmenen vuoden aikana sateenkaari-ihmisten ihmisoikeudet ovat nousseet myös valtioiden välisten järjestöjen agendalle vahvemmin. Ne otetaan systemaattisemmin esille niin YK:ssa kuin Euroopan neuvostossa ja muissa alueellisissa ihmisoikeuselimissä. Tätä merkittävää, mutta samalla hyvin haavoittuvaa, myönteistä kehitystä on tuettava pitkäjänteisesti.
Samaan aikaan Euroopassa, myös EU:n sisällä, ja sen lähialueilla löytyy maita, joissa sateenkaari-ihmisten oikeuksia on heikennetty. Osassa maita on lakeja, joilla on kriminalisoitu sateenkaari-ihmisiä koskevan tiedon levittäminen, osassa maita on lainsäädäntöön kirjattu tiukkoja avioliiton, perheiden ja uusimpana myös sukupuolen määritelmiä. Sateenkaari-ihmisiin kohdistuvan vihan (vihaan perustuvat teot) kasvu on todettu koko Euroopassa. Koko Euroopan tasolla on huomattu, että monissa maissa, joissa oikeuksia on 2000-luvun alussa vahvistettu, kehitys junnaa tällä hetkellä paikoillaan. Erityisen räikeitä ongelmia liittyy oikeuksiin, jotka liittyvät sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja kehon sukupuolitettuihin piirteisiin. Tästä ilmiöstä esimerkkinä myös Suomi, joka Sipilän hallituksen aikaan kieltäytyi uudistamasta translainsäädäntöä. Yhdysvaltojen poliittisen ilmapiirin raju muuttuminen näkyy myös merkittävänä ristiriitana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämisessä. Yhdysvallat edelleen kuuluu sateenkaari-ihmisten dekriminalisaatiota globaalisiti ajavien maiden joukkoon, se mm. hallinnoi sateenkaari-ihmisten oikeuksia edistävää rahastoa Global Equality Fundia, jota Suomikin tukee. Samalla kuitenkin sukupuolivähemmistöjen oikeuksia on heikennetty USAssa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet tarvitsevat tinkimättömiä puolustajia ja kunnianhimoista edistämistä kansainvälisillä areenoilla.
2. Muodostavatko selonteon neljä ilmiötä yhdessä toimivan kokonaisuuden? Tulisiko mielestänne jokin ilmiö korvata jollain toisella? Ehdotukset vaihtoehtoisista ilmiöistä pyydetään perustelemaan.
Seta katsoo, että kaikki esitellyt ilmiökokonaisuudet ovat relevantteja ihmisoikeuksien edistämiselle ja sellaisia, että niiden kautta on mahdollista edistää sateenkaari-ihmisten oikeuksia niin Suomessa kuin globaalisti.
Kaikkia ilmiöitä on tarkoitus tarkastella kokonaisuutena huomioiden kotimainen, Euroopan unionissa tapahtuva että ulkopoliittinen toiminta. Julkisen vallan toiminnan rinnalla huomioidaan yrityssektorin ja kansalaisyhteiskunnan rooli sekä asiantuntijatyö ihmisoikeuksien alueella.
1) Sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja oikeusvaltiokehitys
Kansainvälistä, sääntöpohjaista järjestelmää sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta on haastettu aiempaa enemmän viime vuosien aikana. Myös Euroopassa ja EU-jäsenmaissa on merkkejä oikeusvaltion keskeisten periaatteiden kyseenalaistamisesta. Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki antaa vahvan suojan jokaisen yksilön perusoikeuksille. Kansainvälisesti Suomi lukeutuu kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeuksien universaalisuuden sekä oikeusvaltiokehityksen vahvoihin tukijoihin. Selonteossa on tarkoitus kuvata sääntöpohjaisen järjestelmän nykytilaa, Suomen toimia kansainvälisen oikeuden ja oikeusvaltion vahvistamiseksi sekä sitä, miten Suomi panee täytäntöön ihmisoikeussopimusten velvoitteita ja saamiaan suosituksia.
3. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?
4. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.
Systemaattinen viranomaisten koulutus ihmisoikeuksista, jonka tulee ekplisiittisesti sisältää tietoa myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksista. Viranomaisten tietoisuuden ja osaamisen vahvistaminen ihmisoikeuksista, ihmisoikeussopimusten sitovuudesta ja velvoittavuudesta. Tätä osaamista tulisi olla myös paikallisviranomaisilla. Sateenkaari-ihmisten oikeuksien toteutumiselle on olennaista, että paikallisviranomaiset ymmärtävät velvoitteet esimerkiksi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä ja syrjinnän ennaltaehkäisemisestä. On tärkeä, että tietoisuuden lisäämiselle ja osaamisen vahvistamiselle on riittävät resurssit. Esimerkiksi Oikeusministeriön koordinoima Rainbow Rights- hanke edisti hienosti sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuutta viranomaisten tietoisuutta lisäämällä, koulutuksia ja työkaluja tarjoten. Toiminta mahdollistui kuitenkin EU:n hankerahoituksen kautta, eikä vastaavaa toimintaa ole voitu jatkaa hankerahoituksen päätyttyä.
2) Kestävä kehitys ja ihmisoikeudet
Ihmisoikeudet ovat välttämätön osa kestävän kehityksen toteutumista. YK:n asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden (SDGs) toteutumisen oleellinen osa on, että oikeudet toteutuvat myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien osalta (leave no one behind -periaate). Ilmastomuutoksesta uhkaa tulla merkittävin ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja täytäntöönpanoon negatiivisesti vaikuttava tekijä. Selonteossa kuvataan kestävän kehityksen merkitystä ja painotuksia osana hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaa.
5. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?
Ihmisoikeusselonteossa on huomioitava seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus kaikissa kestävän kehityksen puolesta tehdyissä toimissa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat erityisiä haasteita ja laajamittaista syrjintää seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun ja kehon sukupuolitettujen piirteiden vuoksi kaikkialla maailmassa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumista estävät esimerkiksi samaa sukupuolta olevien suhteiden kriminalisointi, homo- ja transfobisten vihatekojen ja muun väkivallan laajamittaisuus, sukupuolen juridisen vahvistamisen saavuttamattomuus ja ihmisoikeuksia loukkaavat ehdot, intersukupuolisten lasten kehollisen koskemattomuuden loukkaukset sekä seksuaalisen suuntautumisen, niin sanottujen eheytyshoitojen yleisyys sekä sukupuolen moninaisuuden ja moniperustaisen syrjinnän huomiotta jääminen kehitys- ja ihmisoikeuskäytänteissä. Siksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaaman syrjinnän tunnistaminen onkin välttämätöntä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden leave no one behind -periaatteen toteutumiseksi.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vaikuttavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elettyihin elämiin. Huomioimalla seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus kestävän kehityksen toimien avulla voidaan edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia niin paikallisissa, valtiollisissa, alueellisissa kuin globaaleissa konteksteissa. Ihmisoikeusselonteon onkin syytä huomioida seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus kaikissa kestävän kehityksen puolesta tehdyissä ylirajaisissa toimissa, jotka sisältävät esimerkiksi kestävän kehityksen edistämisen Suomessa, Euroopassa sekä Suomen ja EU:n ulkopolitiikoissa.
6. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.
Kaikkia kestävän kehityksen käytänteitä on arvioitava niiden inklusiivisuuden ja normikriittisyyden näkökulmista. Useiden tutkimusten mukaan vallitsevat kehityskäytänteet ovat hetero- ja cisnormatiivisia eivätkä huomioi riittävästi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa eri yhteiskunnissa. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioimisen on oltava lähtökohta kaikissa kehitystoimissa, ja lisäksi niiden on vastattava seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemiin erityisiin haasteisiin. Rahoitusta on suunnattava erityisesti paikallisille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistäville ryhmille.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä on oikeus osallistua kehitystoimiin aina käytäntöjen suunnittelusta niiden toimeenpanoon ja arviointiin saakka. Kestävää kehitystä edistävien toimien tulee perustua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen omille toiveille, ja niiden on huomioitava seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta käytettyjen käsitteiden ja erilaisten yhteiskunnallisten realiteettien moninaisuus globaalisti. Jännitteisissä yhteiskunnallisissa tilanteissa kehitystoimet voivat pahimmillaan johtaa haitallisiin seurauksiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen turvallisuus on taattava kaikissa toimissa, mitä edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pitäminen omien tilanteidensa parhaimpina asiantuntijoina erilaisissa globaaleissa konteksteissa. Lisäksi toimien on kunnioitettava voimassa olevia ihmisoikeusstandardeja.
Selonteossa on huomioitava seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva tieto kaikilla kestävän kehityksen osa-alueilla. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyviin sensitiivisiin tiedonkeruukäytänteisiin ja olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen. Lisäksi näkökulmat on huomioitava erilaisten kestävään kehitykseen liittyvien indikaattoreiden ja mittaristojen luomisessa sekä kestävän kehityksen raporteissa. Yhden esimerkin tähän tarjoaa YK:n kehitysohjelma UNDP:n vuonna 2019 kehittämä LGBTI Inclusion Index (https://www.undp.org/content/undp/en/home/librarypage/hiv-aids/lgbti-index.html).
Selonteossa tulee lisäksi kiinnittää huomiota erilaisiin ajankohtaisiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamiin ihmisoikeusloukkauksiin ja kestävän kehityksen ongelmiin niin Suomessa kuin lähialueella ja globaalisti. Kestävän kehityksen tavoitteiden viitekehyksessä nämä tarkoittavat muun muassa seuraavia:
Tavoite 1 (Ei köyhyyttä):
· Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaaman erityisen köyhyyden torjunta
Tavoite 3 (Terveyttä ja hyvinvointia):
· Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien pääsy laadukkaaseen hoitoon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
· Intersukupuolisten kehollisen koskemattomuuden kunnioittaminen
· Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioiminen HIV/AIDS:n vastaisessa työssä ja kaikissa terveyspalveluissa
· Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioiminen mielenterveyspalveluissa
· Eheytyshoitojen kieltäminen
Tavoite 4 (Hyvä koulutus):
· Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioiva inklusiivinen opetus
· Koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun käytännöt
· Laadukkaan ja moninaisuutta kunnioittavan kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen saatavuus
· Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaaman kiusaamisen ja muun väkivallan päättäminen
· Turvalliset kouluympäristöt
· Perheiden moninaisuuden huomioiminen
· Turvalliset raportointikäytänteet syrjintää ja väkivaltaa kokeneille
· Yhtäläinen koulutukseen pääsy seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta ja kehon sukupuolitetuista piirteistä riippumatta
Tavoite 5 (Sukupuolten tasa-arvo):
· Itsemääräämisoikeutta kunnioittava sukupuolen juridinen vahvistaminen
· Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioiminen lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä
· Yhteiskunnan syrjivien asenteiden ja haitallisten (binääristen) sukupuolinormien muuttaminen
Tavoite 8 (Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua)
· Lainsäädäntö ja mekanismit seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamaan syrjintään puuttumiseksi työelämässä
· Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamaan työttömyyteen puuttuminen
· Säällisten työllistymismahdollisuuksien saavutettavuus kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta ja kehon sukupuolitetuista piirteistä riippumatta
Tavoite 10 (Eriarvoisuuden vähentäminen):
· Samaa sukupuolta olevien suhteiden laillistaminen
· Moninaisten sukupuolen ilmaisujen laillistaminen
· Seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja kehon sukupuolitettuihin piirteisiin perustuvan syrjinnän kieltäminen lainsäädännössä ja toimivat mekanismit niihin puuttumiseksi myös käytännössä
· Sateenkaariperheiden aseman turvaaminen juridisesti sekä toimivin käytäntein ja mekanismein
Tavoite 11 (Kestävät kaupungit ja yhteisöt):
· Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamaan kodittomuuteen puuttuminen
Tavoite 16 (Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto):
· Puuttuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamaan väkivaltaan, jonka tekijöinä voivat olla myös valtiot ja viranomaiset
· Vihantekoihin ja viharikoksiin puuttuminen sekä viranomaisten koulutus
· Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden oikeudet
· Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sanan- ja kokoontumisvapauden turvaaminen
· Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioiminen konfliktinratkaisussa ja rauhanrakennuskäytänteissä esimerkiksi osana 1325- ja 2250-agendoja
Tavoite 17 (Yhteistyö ja kumppanuus):
· Sallivan ympäristön turvaaminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustaville kansalaisjärjestöille
· Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisoikeuspuolustajien tukeminen
· Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioiminen tilastoinnissa ja muussa tiedonkeruussa
3) Digitalisaatio, tieto ja ihmisoikeudet
Sähköisten tietoverkkojen merkitys tiedon jakamisessa on lisääntynyt. Palveluja ollaan Suomessakin siirtämässä asteittain verkkopohjaisiksi ja se edellyttää yhdenvertaisuuden turvaamista. Tekoälyn kasvava hyödyntäminen muun muassa viranomaistoiminnassa edellyttää perus- ja ihmisoikeuksien huomioon ottamista. Laajenneet internetyhteydet sekä sosiaalinen media ovat nopeuttaneet paitsi tiedon, myös vääristellyn informaation jakamista. Selonteossa on tarkoituksena käsitellä ihmisoikeuksien roolia digitalisaatiossa sekä oikeutta tietoon sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
7. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?
Internet on ollut merkittävä tiedon levittämisen ja saamisen, vertaistuen ja voimaantumisen, verkostoitumisen ja järjestäytymisen kanava sateenkaari-ihmisille ja sateenkaariliikkeille ympäri maailman. Samaan aikaan se on tarkoittanut laajamittaista vihapuheelle altistumista ja mahdollistanut myös sateenkaari-ihmisten vainoa. Esimerkiksi valtioissa, joissa sateenkaari-ihmisiin kohdistuu kriminalisointeja, on internetseurantaa käytetty sateenkaari-ihmisten löytämiseksi ja pidättämiseksi.
Internetissä levitettävä vihapuhe.
Yksityisyyden suojan vahvistaminen.
Tekoälyn hyödyntäminen ilman syrjintää.
8. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.
Tietoisuuden lisääminen sananvapaudesta ja siihen liittyvästä vastuusta.
Tietoisuuden lisääminen siitä, että vihapuhe voi olla laitonta myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien perusteella (häirintä, sukupuoleen perustuva häirintä).
Kohdennettua viestintää em. teemoista erityisesti viranomaisille, media-alan ammattilaisille, poliittisille päätöksentekijöille.
Koulutusta poliisille, syyttäjille ja tuomareille vihapuheeseen puuttumisesta.
Tietoisuuden lisääminen siitä, miten vihapuheesta voi raportoida. Tässä tulee huomioida myös kohdennettu viestintä niille ryhmille, jotka usein joutuvat vihapuheen kohteiksi.
Kansainvälisesti on tärkeä varmistaa, että sateenkaari-ihmiset/sateenkaarijärjestöt ovat mukana keskusteluissa digitaalisista oikeuksista ja internetin turvallisuudesta.
Tekoälyn kehittämisessä tulee olla vahva yhdenvertaisuusnäkökulma.
4) Yhdenvertaisuuden edistäminen
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä periaatteita hallitusohjelman toimeenpanossa. Kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassaan Suomi painottaa naisten ja tyttöjen sekä muiden syrjinnän kohteeksi laajimmin joutuvien väestöryhmien oikeuksia. Suomi on saanut eurooppalaisilta ja YK:n ihmisoikeusvalvontaelimiltä suosituksia yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi. Selonteossa on tarkoitus käsitellä niitä toimia, joilla hallitus tulee edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista Suomessa sekä syrjimättömyyden vahvistamiseen tähtääviä toimia Suomen EU- ja ulkopolitiikassa.
9. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?
Kuten kysymyksen 1 kohdalla olemme todenneet, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää vielä paljon toimia. Suomesta puuttuu systemaattinen sateenkaari-ihmisten oikeuksia edistävä politiikka. Edellisessä ihmisoikeusselonteossa yksi kehittämislinjaus oli, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia tulisi edistää laatimalla niitä koskeva kansallinen strategia tai toimintaohjelma. Tätä ei Suomessa ole toteutettu, mikä näkyy sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksien ja syrjimättömyyden fragmentaarisena, yksittäisten tavoitteiden ja toimien sarjana. Tarve sille näkyy myös EU:n perusoikeusviraston tuoreesta lhbti-selvityksestä, joka kertoo sateenkaari-ihmisten arjessaan kohtaamasta syrjinnästä ja väkivallasta myös Suomessa.
On erittäin myönteistä, että Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu sateenkaari-ihmisten oikeuksia vahvistavia toimenpiteitä, kuten translain uudistaminen ja vanhemmuuslain säätäminen. On tärkeää, että nämä uudistukset tehdään ihmisoikeusperustaisesti ja sateenkaari-ihmisiä ja heitä edustavia järjestöjä kuunnellen.
Sekä Euroopassa että globaalisti on tärkeä työskennellä sateenkaari-ihmisiin kohdistuvien kriminalisointien poistamiseksi ja kattavan syrjinnän suojan aikaansaamiseksi. Tätä tulee edistää myös EU:n tasolla sekä globaalisti monenvälisessä yhteistyössä. Globaalisti on tärkeä korostaa sateenkaari-ihmisten kokoontumis- ja järjestäytymisvapauden, mielipiteen ilmaisun ja tiedon levittämisen toteutumista.
Tyttöjen ja naisten oikeuksien painotus on myös kannatettavaa. Siinä tulisi kuitenkin vahvemmin huomioida myös tyttöjen ja naisten moninaisuus (lesbot, bi- ja panseksuaalit, transnaiset). Esimerkiksi lesbonaisiin kohdistetaan erityisiä sukupuolittuneen väkivallan muotoja ja rodullistetut transnaiset ovat maailmanlaajuisesti yksi väkivallalle alttiimmista ryhmistä. On myös huomattava, että maailmassa on nousemassa feminismin suuntaus (trans exclusionary feminism), joka pyrkii ulossulkemaan trans- ja ei-binäärit naiset tasa-arvokeskusteluista. Tätä aktivismia nähdään Euroopassa ja siitä on viitteitä myös Suomessa.
10. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.
Olemme nostaneet esille monia sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä vastauksessamme kysymykseen 6. Suurin osa niistä on tavoitteita, joita tulee edistää Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa niin kansallisessa ihmisoikeuspolitiikassa, EU:ssa (EU:n sisällä ja sen ulko- ja kehityspolitiikassa), kahdenvälisissä suhteissa sekä monenvälisessä yhteistyössä. Lisäksi korostamme seuraavia seikkoja.
Seta katsoo, että Suomessa tulee laatia sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma. Siinä määritellään konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnin ja yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi kaikilla hallinnonaloilla. Toimintaohjelmassa määritellään myös vastuulliset toimijat (viranomaiset) ja varataan resurssit ohjelman toimeenpanoon. Toimintaohjelman toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan sen päätyttyä. Toimintaohjelman laatimiseen osallistetaan sateenkaarijärjestöt laajasti.
Toimintaohjelman tulisi tähdätä niin tarvittavien lainsäädännöllisten uudistusten kuin konkreettisten politiikkatoimien aikaansaamiseen. Sateenkaaripoliittisen toimintaohjelman tulee kattaa kaikki hallinnonalat, sen tulee huomioida sateenkaari-ihmiset vauvasta vaariin ja ottaa huomioon heidän moninaiset elämäntilanteensa. Toimintaohjelmassa tulee huomioida erityisesti seuraavat teemat, jotka koskettavat sateenkaari-ihmisten elämää hyvin laajasti: turvallinen koulu kaikille, turvaa vainoa pakeneville, sateenkaari-ihmisiin kohdistuviin viharikoksiin puuttuminen, sateenkaariperheiden yhdenvertaisen aseman turvaaminen, sateenkaari-ihmisten oikeuden terveyteen toteutuminen yhdenvertaisesti. Lisäksi toimintaohjelmassa tulisi olla sukupuolivähemmistöjen itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen liittyvät lainsäädäntötoimet: translain uudistaminen (mikäli se edelleen viivästyy); sellaisten kehon sukupuolitettuihin piirteisiin kohdistettavien hormonaalisen tai kirurgisen toimenpiteiden tekemisen kieltäminen lapsille, jotka eivät ole välttämättömiä fyysisen terveyden/toimintakyvyn kannalta ja, joita tehdään heille ilman heidän tietoista suostumustaan/mahdollisuutta tulla kuulluksi; ei-binääristen sukupuolten tunnustaminen kolmannen juridisen sukupuolimerkinnän mahdollistamisella.
Valtionhallinnossa tulisi olla vähintään yksi vastuuvirkahenkilö, jolle kuuluu sateenkaaripolitiikan koordinointi.
Kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa tulisi jatkaa, vahvistaa ja tarkentaa toimia sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksia edistetään edelleen Yogyakartan periaatteiden pohjalta, huomioidaan, että periaatteita on täydennetty YP+10 – asiakirjassa trans-, ei-binäärit ja intersukupuoliset ihmiset paremmin huomioiden.
Ulkoasianhallinnon resursseja ja asiantuntemusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa vahvistetaan varaamalla henkilöstöresursseja myös kehityspolitiikan puolella.
Suomi vahvistaa edelleen sateenkaarijärjestöjen toiminnan taloudellista tukea niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti ottaen huomioon sateenkaari-ihmisten oikeuksia vastustavan liikehdinnän vahvistumisen. Tämä saattaa edellyttää esimerkiksi uudenlaisten rahoitusinstrumenttien luomista, jotta Euroopassa toimivat sateenkaarijärjestöjen kattojärjestöt pystyvät hakemaan tukea. Kattojärjestöillä on merkittävä paikallista työtä tukeva ja vahvistava rooli, etenkin silloin kun sateenkaarijärjestöt toimivat hyvin vihamielisissä konteksteissa. Tulisi arvioida, miten Suomen edustustot pystyisivät paremmin tukemaan sateenkaarijärjestöjen työtä myös niissä EU-maissa, joissa sateenkaari-ihmisten oikeuksia heikennetään. Rahoituksessa tulisi huomioida myös sateenkaarijärjestöjen moninaisuus, esimerkiksi pystyvätkö lbtq-naisten järjestöt ja transjärjestöt saamaan rahoitusta. Kansallisessa ja kansainvälisessa rahoituksessa tulee huolehtia siitä että rahoitus on saavutettavaa, esim. vaatimukset (mm. EU:n rahoitusmuodot) omarahoitusosuuksista ovat ongelmallisia.
11. Millaisia vaikutuksia mielestänne koronaviruspandemialla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen?
Sateenkaari-ihmisten joukossa (kuten muidenkin) pandemiatilanne vaikuttaa eri tavoin riippuen esimerkiksi iästä, sosioekonomisesta asemasta, perhesuhteista ja toimintakyvystä. Sateenkaarijärjestöt ovat tunnistaneet ryhmiä, joille pandemia ja sen edellyttämät rajoitustoimet ovat erityisen haastavia. Sateenkaarisenioreille eristäytyminen voi olla raskasta ja sairastuminen hengenvaarallista. Kaikki seniorit eivät myöskään ole tottuneita digimaailmaan, heidän tavoittamisensa netin kautta ei tapahdu noin vain. Osalla sateenkaarisenioreista pienet taloudelliset resurssit voivat rajoittaa mahdollisuuksia maksullisten palveluiden, kuten asiointipalvelujen käyttämiseen. Tämä koskee esimerkiksi yksin asuvia eläkeläisnaisia. Toimeentulon haasteita voi olla enemmän myös niillä sateenkaari-ihmisillä, jotka asuvat yksin tai ovat yksinhuoltajia. Koettu yksinäisyys voi vahvistua ja oma jaksaminen voi olla äärirajoilla, kun huolia on vaikeampi jakaa ja apua vaikeampi saada.
Sateenkaarinuoret, joilla on pohdintaa omasta identiteetistä tai jotka ovat vielä “kaapissa” perheelleen, voivat kärsiä jatkuvasta kotona olemisesta joutuessaan jatkuvasti salaamaan omaa identiteettiään. Tilanne kotona on voinut olla jo valmiiksi tulehtunut, jos vaikka nuoren identiteettiä on kyseenalaistettu. Sateenkaarinuorten erityistarpeiden huomiointi niin kouluissa kuin nuorten palveluissa on vielä puutteellista, ja kynnys hakea viranomaisapua itse on korkea. Sateenkaarinuorten korona-aikana lisääntynyt hätä näkyi mm. Pelastakaa Lapset tekemässä Lapsen ääni-kyselyssä.
Poikkeustilanteissa oikeudellisesti tunnustetut perhesuhteet ovat paremmin turvattuja. Monissa sateenkaariperheissä lapsen ja kaikkien hänen vanhempiensa välinen suhde ei ole juridisesti tunnustettu, jos kyse on vaikkapa apilaperheestä. Pandemian torjuminen aikana tämä on vaikuttanut esimerkiksi niin etteivät vastasyntyneen lapsen kaikki vanhemmat ole päässeet tapaamaan häntä sairaalaan. Eron tai muun perhekriisin keskellä lasten oikeudet tavata kaikkia vanhempia voivat myös jäädä toteutumatta sateenkaariperheissä.
Monella sukupuolenkorjausprosessissa olevalla ihmisellä on tällä hetkellä huoli prosessinsa pitkittymisestä, kun kiirettömiä vastaanotto- ja toimenpideaikoja perutaan. Moni on odottanut vuosia päästäkseen prosessiin. Pitkittyvätkö prosessit edelleen? Samankaltainen tilanne voi olla tiedossa niillä sateenkaari-ihmisillä, jotka ovat turvapaikanhakijoita. Jo muutenkin äärimmäisen haastavassa tilanteessa eläville turvapaikkaprosessin venyminen voi lisätä pahoinvointia.
Globaalilla tasolla korona vaikuttaa sateenkaari-ihmisiin monin tavoin. Merkittäviä ongelmia ovat jo nähdyt poikkeustilan väärinkäytökset sateenkaari-ihmisten oikeuksien ja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien rajaamiseksi, kuten Unkarissa ja Puolassa paraikaa nähdään. Toisaalta pandemian turvin voidaan myös helpommin kohdistaa vihaa sateenkaari-ihmisiin ilman seuraamuksia. Esimerkiksi Ugandassa sosiaalisen eristäytymisen rajoituksilla perusteltuja sateenkaariyhteisön tilojen ratsaamisia on pidetty tosiasiassa vihan motivoimina tekoina. Globaalisti erityisen haavoittuvia ovat ne sateenkaari-ihmiset, jotka ovat myös HIV-positiivisia, seksityöntekijöitä tai turvapaikanhakijoita. Nämä ryhmät kokevat paljon syrjintää eri elämänaloilla, ja pääsy esimerkiksi terveydenhuollon piiriin on hyvin hankalaa.
On selvää, että pandemiavaikutus voi olla sateenkaari-ihmisille huomattava, koska jo tavallisissa olosuhteissa he kokevat syrjintää ja ulossulkemista. Tiedämme, että syrjintää tapahtuu Suomessa niin sote-palveluissa, koulutuksessa kuin työelämässä. Koronapandemia ja sen edellyttämät rajoitustoimenpiteet vaikuttavat kaikkiin näihin yhteiskunnan toimintoihin merkittävästi.
Poikkeustilan ja rajoitusten vaikutuksia olisikin siksi ehdottomasti arvioitava yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. On huolehdittava siitä, että poikkeustilanteessakin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisvelvoitteita ei heikennetä ja ihmisoikeuksien toteutumista arvioidaan entistä vahvemmin. Tämä tulee huomioida myös resurssien kohdentamisessa, jos ja todennäköisesti kun talouden jakovara kapenee. Leikkauksia tulee välttää niiden ryhmien kohdalla, jotka ovat jo valmiiksi vähemmän suotuisassa tilanteessa. Päinvastoin tarvittaisiin erillisiä kohdennuksia vähemmistöryhmille.
Poikkeustilan pitkittyessä haasteena tulee olemaan myös sitoutuminen hallitusohjelmatavoitteisiin. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on useita sateenkaarijärjestöille keskeisiä sateenkaari-ihmisten oikeuksia parantavia tavoitteita, kuten uudistukset translakiin ja vanhemmuuslain säätäminen. On ymmärrettävää, että koronan laajamittaisten vaikutusten takia viivästyksiä tulee muiden kysymysten hoitamiseen. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että ihmisoikeuksia vahvistavat tavoitteet toteutetaan. Näihin kuuluu mm. translain uudistaminen. Myönteistä on, että EU-komissio on kertonut pitävänsä kiinni suunnitelmasta laatia lhbti-strategia tänä vuonna. Kansainvälisen yhteisön on huolehdittava siitä että koronakriisin keskellä tehdyt sateenkaari-ihmisten oikeuksien heikennykset joissakin maissa eivät jää voimaan. Toisaalta, on huolehdittava riittävistä toimista, joilla vahvistetaan sateenkaarevan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksistä näissä maissa.
12. Muut huomionne selonteon valmisteluun liittyen