Seta kiittää pyynnöstä lausua luonnoksesta kansallisista mediakasvatuslinjauksista ja on iloinen, että prosessissa arvostetaan kansalaisjärjestöjen asiantuntijuutta.
Seta pitää erityisen tärkeänä, että ihmisoikeudet ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat nostettu mediakasvatuksen arvopohjaksi. Seta kokee tärkeäksi, että ihmisoikeusperustaisuus ja ihmisoikeuksien edistäminen toimii läpileikkaavana periaatteena linjausten toteuttamisessa ja arvioinnissa. Ihmisoikeuksia ei tule nähdä ainoastaan arvopohjan rakentamisen yhteydessä vaan tulee muistaa myös niiden oikeudellinen velvoittavuus. Jotta tämä toteutuu käytännössä, tulee linjausten toimeenpanijoille tarjota koulutusta ihmisoikeusperustaisuudesta. Seta näkee, että Suomessa ymmärrys ihmisoikeusperustaisuudesta on tällä hetkellä heikolla tasolla ja toivoo että kansainväliset sopimukset eivät jää ainoastaan maininnan tasolle vaan konkretisoituvat käytännön prosesseissa. Luonnoksessa ilmaistu halu toteuttaa mediakasvatusta ihmisoikeusarvojen, kuten oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden, kunnioituksen ja ihmisarvon, pohjalta tulee näkyä myös käytännössä.
Ihmisoikeusperustaisuus ja arvoperustan toteutuminen tulisi kirjata paremmin näkyviin mediakasvatuslinjausten toimeenpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen sijaan mediakasvatuksen tulisi olla ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta edistävää.
Yhdenvertaisen ja ihmisoikeusperustaisen medialukutaitoa vahvistavan kasvatuksen ja koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon ja osallistaa erityisesti ryhmiä, jotka ovat usein viharikosten ja vihapuheen kohteena. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat kokevat Suomessa merkittävästi homo- ja transfobista vihapuhetta.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta on tärkeää, että mediakasvatuksessa huomioidaan yhteiskunnan rakenteellisia tekijöitä sekä valtasuhteita, jotka ylläpitävät ihmisryhmien syrjintää ja eriarvoista kohtelua. Esimerkiksi normitietoinen lähestymistapa on työkalu epätasa-arvon ja syrjinnän juurisyiden tarkasteluun. Laadukas kriittinen medialukutaito antaa eväitä tunnistaa miten media muokkaa päivittäin näkökulmilla ja sana- ja kuvavalinnoilla sitä, mitä pidetään normaalina, tavallisena tai toivottavana. Normitietoisessa lähestymistavassa, jota voi soveltaa myös mediakasvatuksessa, tarkastellaan yhteiskunnan rakenteita, tehdään normit näkyviksi ja kyseenalaistetaan niitä. Kriittiseen medialukutaitoon tulee kuulua kyky tunnistaa, milloin media vallankäyttäjänä luo ja ylläpitää haitallisia normeja. Vähemmistöjä kuvataan edelleen mediassa usein epäasiallisesti.
Luonnoksessa tunnistetaan hyvin mediakasvatuksen kannalta olennaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten eriarvoisuutta, syrjintää, rasismia ja disinformaatiota, mutta olisi hyvä tuoda tarkemmin esille, millä tavoin nämä ilmiöt vaikuttavat mediakasvatukseen. Ajankohtaisista ilmiöistä voisi lisäksi mainita esimerkiksi sukupuolinormatiikan, naisvihan tai nationalismin kasvun.