Kirjoittaja: Lotte Telakivi
Ylen MOT tutki nuorten koulussa kokemaa seksuaalista häirintää. Tulokset tuntuivan tulevan yllätyksenä monille. Kuitenkin seksuaalinen häirintä on monelle nuorelle arkipäivää.
Tasa-arvolaissa seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella ovat syrjintää. Vuodesta 2014 alkaen seksuaalinen ahdistelu on myös ollut rikoslain nojalla rangaistavaa.
Kouluterveyskyselyn (THL 2017) mukaan sateenkaarinuoret kokevat huomattavasti useammin seksuaalista väkivaltaa kuin enemmistöön kuuluvat nuoret. Sateenkaarinuorten hyvinvointia kartoittaneen tutkimuksen (Alanko 2014) mukaan yli 80 prosenttia transnuorista on kokenut jonkinlaista häirintää. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää kouluissa vahvana elävä sukupuoli- ja heteronormatiikkaa. Ylen artikkelissa tulee ilmi kuinka voimakkaina vanhentuneet käsitykset esimerkiksi oikeanlaisesta sukupuolen ilmaisusta tuottavat seksuaalisen häirinnän mahdollistavaa kulttuuria niin oppilaiden kuin opettajienkin silmissä.
Koulujen velvoite edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pitää sisällään myös häirinnän ennaltaehkäisyn. Hyvä keino ennaltaehkäisyyn on normitietoinen lähestymistapa, jossa puretaan haitallisia ja syrjiviä normeja. Kun poikien tulee ilmaista maskuliinisuuttaan häiritsemällä tyttöjä, jotta häntä ei vain epäiltäisi homoksi tai kun opettaja eriarvoistaa transpojan parisuhteen, vaikuttaa taustalla syrjivä normi – valtarakenne, joka yhteiskunnassa systemaattisesti asettaa tietynlaisia ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Nämä konkretisoituvat myös muun muassa seksuaalisena häirintänä.
Sateenkaarinuoriin kohdistunut häirintä vaikuttaa heidän kasvuunsa, mielenterveyteen, koulutukseen, luottamukseen yhteiskuntaa ja aikuisia kohtaan sekä vaikeuttaa myönteisen minäkuvan muodostamista. Normien käsittely ja näkyväksi tekeminen auttaa yksilöä ymmärtämään, että vika ei ole hänessä vaan valtarakenteissa. Koulujen henkilökunnan tulisi tarkemmin tiedostaa, että se mikä heille on ohimenevä tilanne, voi vaikuttaa nuoren koko tulevaisuuden kuvaan. Sosiaalisen median aikakaudella häirintä ei myöskään jää koulun sisälle vaan saattaa levitä arvaamattomalla tavalla.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on koko koulun, mutta erityisesti johdon vastuulla: sitä ei voida pitää kokonaisvaltaisesta toimintakulttuurista erillisenä vaan se on keskeinen osa sitä.
Poikkeuksista huolimatta on positiivista, että useammat tahot haluavat tarttua kärkkäämmin asiaan. Lain ja opetussuunnitelman noudattaminen ovat tässä avainasemassa. Eri toimijoiden tietoisuutta mahdollisista kantelukanavista tulisi myös vahvistaa, jotta luottamus ja oikeusturvan saavutettavuus paranisi.
Lue myös Setan koulutussuunnittelija Marita Karvisen haastattelu Yleltä:
“Eläköön feminiiniset pojat, machotytöt ja kaikki siltä väliltä” – koulut purkavat nyt vanhoja sukupuolirooleja, eikä se miellytä aivan kaikkia
Lotte Telakivi
Kirjoittaja Lotte Telakivi (MA) työskentelee Setan nuorisotyön koordinaattorina. Työhön kuuluu asiantuntijuus nuorten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.
p. +358 44 301 3020
lotte.telakivi@seta.fi