Töihin palatessa täällä Setassa on pitänyt hieraista silmiä pariin otteeseen: olemmeko todella humpsahtaneet taas aikaan, jossa kirjoitellaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuudesta ja pedofiliasta samassa virkkeessä. Eikö oikeasti tästä ollakaan päästy eteenpäin?
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta nosti heinäkuun lopulla esiin Jyväskylän yliopistolla professorina toimivan Tapio Puolimatkan homofobisen kirjoituksen ja vaati yliopistoa vastaamaan, miten se turvaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien yhdenvertaisuuden. JYY oli lisäksi huolissaan siitä, minkälaisessa arvomaailmassa yliopistolla koulutetaan opetusalan tulevaisuuden asiantuntijoita.
Oli tärkeää, että Jyväskylän yliopisto irtisanoutui nopeasti Puolimatkan kirjoituksesta ja lupasi ryhtyä toimenpiteisiin, jotta koulutuksen yhdenvertaisuus varmistetaan myös Jyväskylän yliopistolla. Muuta vaihtoehtoa sillä ei olisikaan, sillä yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan myös koulutuksen järjestäjällä sekä työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta muun muassa yhdenvertaisuussuunnittelulla. Nyt Jyväskylän yliopistolla on hyvä hetki varmistaa, että sen toimet yhdenvertaisuuden edistämiseksi ovat riittäviä ja tehokkaita.
Jyväskylän yliopistossa erityispedagogiikan opiskelija Irina Tuokko kirjoitti mielipidekirjoituksen, jossa hän kertoi, minkälaista seksuaalivähemmistöön kuuluvana opiskelijana on olla professori Puolimatkan luennoilla.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää häirinnän. Häirintää on käyttäytyminen, jolla loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön ihmisarvoa siten, että luodaan kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Professori Puolimatkan kirjoitukset täyttävät helposti tämän määritelmän.
On arvokasta, että yliopistoyhteisöön kuuluvat nostavat esille yhdenvertaisuuden kyseenalaistavan toiminnan yliopistolla. Yliopiston on tärkeä varmistaa, että yliopiston opiskelijat ja työntekijät tietävät, miten yhdenvertaisuuslain vastaisesta toiminnasta, kuten häirinnästä voi yliopistolla raportoida ja yliopistolla on selvät sävelet siitä, miten sellaiseen toimintaan puututaan.
Mikäli yliopiston toimia ei pidetä riittävinä, voi asian viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Neuvoja voi pyytää myös yhdenvertaisuusvaltuutetulta ja sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun sekä sukupuolipiirteisiin perustuvassa syrjinnässä taas tasa-arvovaltuutetulta.
Professori Puolimatka käyttää hyväkseen akateemista arvovaltaansa homofobisten mielipiteiden vahvistamiseksi. Puolimatka esiintyy tieteellisenä toisinajattelijana, mutta hänen kirjoituksensa ja ajatuksensa ovat kuitenkin ikivanhojen homoihin kohdistuvien ennakkoluulojen toistamista. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa on vuosisadat vastustettu pelottelulla, muun muassa pedofilialla sekä avioliittoinstituution tai yleisen moraalin rappiolla. Ajatuksensa Puolimatka pukee tieteelliseen kaapuun, vaikka viitteinä on esimerkiksi amerikkalaisen fundamentalistikristittyjen verkkosivusto.
Puolimatkan tekstiä on perannut perusteellisemmin Tampereen yliopiston filosofian apulaisprofessori Panu Raatikainen blogissaan. Puolimatkan kirjoituksen seksuaalioikeuksiin liittyviä ongelmia on käsitellyt myös Sexpo hyvässä kirjoituksessaan.
Totean vielä tämän ääneen, jotta asia ei jää epäselväksi: Suomessa ei ole käynnissä kampanjaa pedofilian laillistamiseksi. Ihmisoikeustoimijat, jotka ovat taistelleet tasa-arvoisen avioliittolain, sateenkaariperheissä elävien lasten oikeuksien ja translain uudistamisen puolesta, tekevät töitä sen eteen, että lhbtiq-ihmisille turvataan ne samat ihmisoikeudet kuin kaikille muillekin. Näitä ovat muun muassa oikeus elämään, oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen, oikeus yksityisyyteen ja perheeseen, oikeus koulutukseen, oikeus terveyteen, oikeus syrjimättömyyteen ja tasa-arvoon.
Se, miten ihmisoikeudet tulisi turvata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville, on kirjattu Yogyakartan periaatteisiin sekä Yogyakarta +10 -lisäasiakirjaan. Näiden turvaamiseen meillä Suomessakin on vielä pitkä matka.
Kerttu Tarjamo
pääsihteeri, Seta ry
paasihteeri@seta.fi