Kunniarotta-arvonimen eli Setan antipalkinnon saivat Euroopan unionin komission varapuheenjohtaja, oikeus-, perusoikeuksien ja kansalaisuusasioiden komissaari Viviane Reding, ja hänen myötään koko komissio. Huomionosoitus julkistettiin Pirkanmaan Setan Leimautumispäivien pääjuhlassa Tampereen Laikunlavalla lauantaina.
Komissaari Reding torjui toukokuun lopulla kahdentoista jäsenmaan vetoomuksen hlbti-tiekartasta eli suuntaviivoista lähivuosien politiikalle lesbojen, homojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten henkilöiden hyvinvoinnin ja yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi. Suomi oli yksi vetoomuksen allekirjoittajista.
Redingin kanta oli suuri pettymys jäsenmaille ja kansalaisjärjestöille. Komissaari ilmoitti kantansa kansainvälisenä homo- ja transfobian vastaisena päivänä 17.5. Haagissa Alankomaiden hallituksen koollekutsumassa hlbti-konferenssissa.
Tarvetta tiekartalle todella on, sillä toukokuussa Euroopan unionin perusoikeusviraston julkistaman hlbt-kyselytutkimuksen mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä on kaikissa EU-maissa huomattavan yleistä. Eurooppalaisten hlbti-järjestöjen kattojärjestön ILGA-Euroopan vuosiraportin mukaan hlbti-ihmisten oikeudet eivät toteudu laajasti Euroopan maiden lainsäädännössä. Redingin puheenvuorossa vastuu oikeuksien edistämisestä sälytettiin jäsenmaille. Vetoomuksen allekirjoittaneiden jäsenmaiden mielestä yhteistä vahvaa suunnannäyttäjää oltaisiin tarvittu.
“EU:lla oli erinomainen tilaisuus näyttää suuntaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistäjänä, mutta komissaari Reding jätti sen käyttämättä”, puheenjohtaja Juha-Pekka Hippi sanoi Kunniarotta-antipalkinnon julkistuspuheessaan.
“Useat komissaarit ovat tehneet paljon hlbti-ihmisten yhdenvertaisuuden hyväksi – nyt Reding veti mattoa alta siltä työltä.”
Seta kannustaa suomalaisia puolueita ja ehdokkaita muistamaan hlbti-kysymykset ensi vuoden eurovaaleissa. Yhdenvertaisuuden parantamiseksi tarvitaan toimenpiteitä esimerkiksi terveyden, koulutuksen, palveluiden, työelämän, turvallisuuden ja maahanmuuton saralla. Lisäksi tarvitaan EU:n sisäinen ihmisoikeusmekanismi, joka mahdollistaisi jäsenmaiden toteuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin puuttumisen.