Helsingin Pride-viikko on keskikesän varma merkki. Se on kuin sukellus vaaleanpunaiseen vaahtokuplaan, joka ravitsee mieltä ja hivelee aisteja. Aina kohtaa jotain uutta mutta vuosi toisensa jälkeen löytää myös tuttua yhteenkuuluvuutta osana isompaa liikettä.
Tänä kesänä muutama nuori mies sai päähänsä vandalisoida Helsinki Priden upeaa ja värikästä marssia savupommein ja kyynelkaasuin. Poliisi tutkii asiaa viharikoksena.
Suomen lainsäädäntö tunnustaa sen tosiasian, että vihamotiivista nouseva teko on erilainen rikos ja erityisen moitittava. Siinä yksi kansanryhmä yritetään halventaa, alistaa, tehdä pelon avulla hiljaiseksi.
Viharikoksen kohteena Pride-kulkue on erityisen huono valinta. Tuhatpäinen, elämäniloa kaikissa sateenkaaren väreissä pursuava ja ihmisoikeuksia iskulausein vaativa marssi ei hiljene muutamasta savupommista. Ihmiset, jotka painottavat kaikkien oikeutta elää yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä, eivät anna periksi syrjintäpyrkimyksille. Päinvastoin. Väkivaltainen uhittelu vain korostaa sitä, ettei marsseja järjestetä turhaan.
Vastareaktio on ollut voimakas: iskut on tuomittu, ilmaisunvapautta puolustettu, ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat saaneet tuekseen vahvaa myötätuntoa. Me suomalaiset emme hyväksy väkivaltaan perustuvaa yhteiskunnallista uhkailua.
Pride on englantia ja se tarkoittaa ylpeyttä. Sateenkaareva “pride” ei sulje mitään pois, ei pidä yhtä parempana kuin toista. Moninaisuus on sitä, että kaikki voivat olla ylpeitä omasta itsestään – niin enemmistöt kuin vähemmistötkin, niin heterot, biseksuaalit, homot ja lesbot kuin cis- ja transihmiset, sinkut ja pariutuneet, iästä, ammatista, taustasta ja kotipaikasta riippumatta.
Ensi vuoden Helsinki Priden valmistelut ovat jo käynnissä. Tänä kesänä on vielä kaksi Pride-tapahtumaa, joissa ainakin Oulun North Pridessa myös marssitaan kaupungin läpi sateenkaarilippujen liehuessa. Helsingin tapahtumien jälkimainingeissa marssimme entistäkin voimakkaampana ja motivoituneempana.
Helsinki Pride herätti laajasti ihmisiä keskustelemaan ihmisoikeuksien tilasta Suomessa. Laitetaan keskustelun laineet näkymään myös käytännön elämässä: jaa närkästyksesi muiden kanssa, ota kantaa vaikka työpaikan kahvihuonekeskusteluissa siihen, ettet hyväksy kehenkään kohdistuvaa syrjintää tai väkivaltaa. Näytä omassa arjessasi, että olet ihmisoikeuksien puolella.
Outi Hannula
PS. Lähde tukemaan Setan ja sen jäsenjärjestöjen toimintaa ihan konkreettisesti: liity jäseneksi
tai tee lahjoitus niiden toimintaan. Setan jäsenyydellä osoitat tukesi ihmisoikeuksille Suomessa!