Jokainen kansanedustaja on varmasti tehtävään hakeutuessaan halunnut vaikuttaa lainsäädäntöön ja kehittää maatamme sitä kautta paremmaksi. Nyt siihen on tarjolla epätavallisen hieno ja harvinainen mahdollisuus.
Nykyinen avioliittolaki on säädetty vuonna 1929 ja se toi tärkeitä uudistuksia osin jo 1700-luvulta peräisin oleviin säädöksiin. Vuodesta 1930 alkaen suomalaiset aviopuolisot ovat olleet keskenään oikeudellisesti tasavertaiset eikä aviomiehellä enää ollut edusmiesasemaa vaimoonsa nähden.
Avioliittolakia on hienosäädetty edelleen vuosikymmenten mittaan. Monet 85 vuotta sitten ajankohtaiset pykälät on korjattu tai poistettu kokonaan. Näin on käynyt esimerkiksi seuraaville kohdille, jotka näin 2010-luvulta käsin tarkasteltuina ovat selvästi oman aikansa arvojen tuotosta, mutta jotka eivät enää vastaa sisällöltään käsityksiämme asianmukaisesta lainsäädännöstä.
3§ Alaikäinen, joka ei ennen ole ollut naimisissa, älköön menkö avioliittoon vanhempiensa suostumuksetta.
11§ Avioliittoon älköön menkö se, joka on mielisairas tai tylsämielinen.
12§ Se, jolla on kaatumatauti, joka ei pääasiallisesti johdu ulkonaisista syistä, tai tarttuvalla asteella oleva sukupuolitauti, älköön menkö avioliittoon, ellei ole siihen saanut tasavallan presidentin lupaa.
Kuuromykkä älköön myöskään sellaisetta luvatta menkö avioliittoon toisen kuuromykän kanssa, paitsi milloin jommankumman kuuromykkyys ei ole synnynnäistä.
Pykälät vuonna 1929 säädetystä avioliittolaista
Muutoksissa on aina ollut kyse kansanedustajien herkkyydestä kuunnella äänestäjiään, eli meitä. Vuonna 1987 tehtiin nykyisen avioliittolain kenties merkittävin uudistus. Avioeron saamisesta tuli entistä helpompaa, vaikka kaikki eivät siitä pitäneetkään. Ajat olivat kuitenkin muuttuneet ja laki korjattiin vastaamaan uudistuneita tarpeita.
Äänestämällä tasa-arvoisen avioliittolain puolesta kansanedustajat eivät pelkästään tee tärkeää ihmisoikeustekoa ja toteuta perustuslain henkeä, vaan he kohentavat myös satojentuhansien suomalaisten arkea. Tähän joukkoon kuuluvat vähemmistöjen lisäksi heidän perheenjäsenensä, sukulaisensa ja ystävänsä sekä kaikki muut suomalaisen tasa-arvon ystävät. Kokemus tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta lisää hyvinvointia.
On sanottu, että naisen paras ystävä on ajanmukainen lainsäädäntö. Lakeja kirjoitetaan uudelleen, koska yhteiskunnan arvot muuttuvat ihmisten mukana. Se on demokratiaan perustuvan lainsäädäntöjärjestelmämme tarkoitus. Tasa-arvoinen ja syrjimätön lainsäädäntö on meistä jokaisen; naisen, miehen ja kaikkien muiden, yhteinen etu ja ylin ystävä. Kyse on yhdenvertaisuudesta, ei erityisoikeuksista.
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun lain edessä. Tämä koskee myös avioliittolakia, jonka uudistamisen tasa-arvoisemmaksi suomalaiset ovat nyt ottaneet sydämen asiakseen. Taloustutkimuksen tuoreen mielipidemittauksen mukaan kaikkien puolueiden kannattajista suurempi osa kannattaa kuin vastustaa tasa-arvoista avioliittolakia, lukuun ottamatta keskustalaisia, mutta heilläkin tilanne on hyvin tasainen.
Jos kansanedustajat äänestävä omien äänestäjiensä mielipiteen mukaisesti, tasa-arvoinen avioliittolaki menee läpi. Nyt on sen aika.
Katriina Rosavaara
Kirjoittaja on Setan varapuheenjohtaja.
Setan sivujen blogikirjoitukset edustavat vain kirjoittajan omia näkemyksiä.