Lausunto hallituksen esityksestä yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen 23.4.2014

Lausunto hallituksen esityksestä yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 19/2014 VP)

Seta kiittää mahdollisuudesta tulla kuultavaksi asiassa. Seta on iloinen siitä, että vuosia Setan ja muiden kansalaisjärjestöjen tavoitteena ollut yhdenvertaisuuslainsäädännön kokonaisuudistus on vihdoin edennyt tähän vaiheeseen. Uudistus on syytä toteuttaa ilman viivytyksiä.

Kommentoin ensin tasa-arvolakiin esitettyjä muutoksia tietyiltä osin ja sen jälkeen yhdenvertaisuuslakia.

Tasa-arvolaista

Ehdotetut tasa-arvolain muutokset syrjintäsuojan ja syrjinnän ennaltaehkäisyn sekä tasa-arvosuunnittelun osalta ovat erittäin tarpeellinen ja tervetullut. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän määritelmän täsmentäminen suojaa syrjinnältä erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, jotka ovat monilla elämänalueilla erityisen haavoittuva ja syrjinnälle altis ryhmä. Lakiuudistus vahvistaa tältä osin sukupuoleltaan moninaisten henkilöiden oikeussuojaa ja parantaa tasa-arvoa yhteiskunnassa. On myönteistä, että tasa-arvolakiin lisätään myös velvoite ehkäistä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää ennalta.

Uudistus jää joiltain osin riittämättömäksi eikä ole kaikilta osin johdonmukainen. Se jättää yhä sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun joiltain osin heikomman suojan ja heikompien velvoitteiden piiriin kuin sukupuolen muutoin. Sukupuolen käsite ei ota tasa-arvolaissa uudistuksen jälkeenkään johdonmukaisesti huomioon sukupuolen moninaisuutta. Siinä mielessä uudistus ei ole niin kunnianhimoinen kuin Seta toivoi. Mitä kattavammin uudistus toteutetaan kerralla, sitä vähemmän tarvetta on muuttaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä pian uudestaan.

Seta toivoo, että valiokunta huomioi tasa-arvolain uudistusta valmistelleen työryhmän esityksen, että lain nimi muutettaisiin muotoon laki sukupuolten tasa-arvosta. Näin sukupuolen moninaisuus huomioitaisiin jo lain nimessä. Lain nykyinen nimi ylläpitää tarpeettomasti ajatusta kaksijakoisesta sukupuolesta.

Yhdenvertaisuuslainsäädännössä on jo vanhastaan sekä tasa-arvolain että yhdenvertaisuuslain puolella edistämisvelvoitteet. Lakiuudistus jää epäjohdonmukaiseksi, jos sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun osalta edistämisvelvoitteen sijaan kirjataan velvoite ennaltaehkäistä syrjintää. Seta ehdottaa, että tasa-arvolaissa käytettäisiin yhdenvertaisuuslain tavoin (1§ ja 6c§) käsitettä edistäminen (sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvän tasa-arvon edistäminen).

Sinänsä katsomme, että syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ennalta ehkäisevät toimet ovat tosiasiassa olennaisesti samanlaisia kuin tasa-arvoa edistävät toimet. Parasta sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisyä ovat kaikki sellaiset toimet, joilla luodaan myönteinen ja kaikille turvallinen, sukupuolen moninaisuuden huomioon ottava ilmapiiri ja käytännöt.

Seta on huolissaan rekrytointisyrjintää koskevan suojan kattavuudesta (8§). Koska 8§ kohta 1 ei kata sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää, on epäselvää, onko rekrytointisyrjinnän suoja kattava näiden syrjintäperusteiden osalta.

Tasa-arvosuunnittelun ulottaminen peruskouluun on tärkeä uudistus, joka edistää lasten hyvinvointia. Uudistus on hyvin tärkeä sukupuolen moninaisuuden näkökulmasta. Seta toivookin, että uudistuksessa nostettaisiin voimakkaammin esille niiden lasten ja nuorten hyvinvointi ja tasa-arvo, jotka kuuluvat sukupuolivähemmistöön tai joiden sukupuolen ilmaisu ei noudata tavanomaisia sukupuolinormeja.

Yhdenvertaisuuslaista

Ehdotettu yhdenvertaisuuslain muutos laajentaa syrjintäsuojan kattavuutta ja tuo seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaan syrjintään liittyviä oikeussuojakeinoja lähemmäs muita syrjintäperusteita. Keskeinen parannus on seksuaalisen suuntautumisen ja kaikkien muiden yhdenvertaisuuslain kattamien syrjintäperusteiden tuominen perustettavan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaan.

Seta on kuitenkin huolissaan siitä, että hallituksen esitys heikentää syrjintäsuojaa useiden syrjintäperusteiden osalta joillain elämänalueilla suhteessa nykylainsäädäntöön. Erityisen huolissaan Seta on syrjintäsuojan heikentämisestä koulutuksessa muun muassa seksuaalisen suuntautumisen osalta. Esitetyt oikeuttamisperusteet ja syrjintäperusteiden sijoittelu eri kategorioihin asettavat eri syrjintäperusteet erilaiseen asemaan ja erilaisten oikeussuojakeinojen piiriin. Tämä olisi räikeässä ristiriidassa uudistuksen tavoitteiden eli oikeussuojan vahvistamisen ja eri syrjintäperusteiden oikeussuojan yhtenäistämisen kanssa.

Seta vaatii, että syrjintäsuoja säilytetään kaikilta osin vähintään nykytasoisena. Syrjintäsuoja on määriteltävä vähintään seksuaalisen suuntautumisen, alkuperän, uskonnon/vakaumuksen ja vammaisuuden osalta tiukaksi niin, ettei erilaista kohtelua voi näiden syrjintäperusteiden osalta perustella yleisellä oikeuttamisperusteella työelämässä, koulutuksessa tai palvelujen tarjonnassa.

YKSITYISKOHTAISET HUOMIOT JA EHDOTUKSET YHDENVERTAISUUSLAKIIN

Edellä todetun lisäksi Seta haluaa kiinnittää valiokunnan huomiota seuraaviin seikkoihin:

Syrjinnän ja häirinnän määritelmät

Seta esittää, että syrjinnän määritelmää yhdenvertaisuuslaissa muutetaan suhteessa hallituksen esitykseen siten, että välittömään syrjintään liittyvät oikeuttamisperusteet jätetään pois tai määritellään huomattavasti esitettyä tarkemmin. Oikeuttamisperuste voi tulla kyseeseen vain erittäin poikkeuksellisesti. Lakiin perustuminen ei kaikissa tilanteissa voi yksinään oikeuttaa erilaista kohtelua.

Seta pitää tärkeänä, että myöskään häirinnän määritelmää ei heikennetä. Häirinnän kiellon tulee kattaa myös ihmisryhmään kohdistuva häirintä, kuten voimassa olevassa yhdenvertaisuuslaissa. Ei riitä, että tiettyyn henkilön kohdistuva häirintä on kiellettyä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun valtuudet työelämässä

Jotta yhdenvertaisuusvaltuutetulle esitetty mahdollisuus avustaa mahdollisesti syrjinnän kohteeksi joutunutta henkilöä palvelisi tosiasiassa syrjintään puuttumista, tulee yhdenvertaisuusvaltuutetulla olla mahdollisuus ottaa kantaa siihen, onko syrjintää tapahtunut.

Työntekijän tiedonsaantioikeus

Kaikilla rekrytointisyrjintää epäilevillä työnhakijoilla tulee syrjintäperusteesta riippumatta olla oikeus saada selvitys työnantajalta. Vastaava oikeus on jo tasa-arvolain perusteella suurella osalla työnhakijoista. Selvitysvelvollisuuden rajaaminen yhdenvertaisuuslaissa ainoastaan kohtuullisten mukautusten epäämiseen tuottaa näennäisen, vain harvoja työnhakijoita koskevan oikeuden.

Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet työelämässä

Yhdenvertaisuuslain 11§ perusteluissa on mainittu, että rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien lisäksi myös muilla yhteisöillä, ”joiden eetos perustuu uskontoon”, olisi mahdollisuus erilaiseen kohteluun työhönotossa vakaumuksen perusteella. Tämä on erittäin ongelmallinen muotoilu, joka voisi tosiasiallisesti mahdollistaa syrjinnän esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen tai perhesuhteen perusteella, jos tämä tulkittaisiin välillisesti vakaumukseen liittyväksi asiaksi, mitä ne eivät ole. Ehdotamme, että alla siteerattu kohta poistetaan (s. 73).

”Säännöksessä tarkoitettuna yhteisönä, jonka eetos perustuu uskontoon, voidaan Suomessa pitää rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien lisäksi esimerkiksi helluntaiseurakuntien kaltaisia uskonnollisia yhdistyksiä.”

Moniperustainen syrjintä

Pidämme valitettavana, että hallituksen esitys ei sisällä säädöksiä moniperusteista eikä risteävästä syrjinnästä. Setan mielestä moniperustainen ja risteävä syrjintä sekä toimivalta tällaisissa tilanteissa on määriteltävä pykälätasolla sekä yhdenvertaisuus- että tasa-arvolaeissa.

Positiivinen erityiskohtelu

Seta toivoo, että positiivinen erityiskohtelu kirjataan suoraan lakiin omana erillisenä kohtanaan. Muuten positiivisen erityiskohtelun mahdollisuus jää käytännössä heikoksi.

YKSITYISKOHTAISET HUOMIOT JA EHDOTUKSET TASA-ARVOLAKIIN

Edellä todetun lisäksi Seta haluaa kiinnittää valiokunnan huomiota seuraavaan:

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat tai sukupuoltaan tavanomaisista sukupuolinormeista eroavalla tavalla ilmaisevat lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, mutta tasa-arvolaki perusteluineen ei esitetyssä muodossa huomioi heitä riittävästi. Esimerkiksi jos tasa-arvosuunnittelua tekevässä organisaatiossa ei ole turvallinen ilmapiiri, sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret pysyttelevät piilossa tai passiivisina eivätkä siten pääse osallistumaan tasa-arvosuunnitteluun.

Tasa-arvosuunnitteluprosessissa olisikin huomioitava sukupuolen moninaisuuden näkökulmien huomioon ottaminen riippumatta siitä, osallistuuko prosessiin itse sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä tai tiedetäänkö koulussa tai oppilaitoksessa, palvelujen käyttäjissä tai työpaikalla jo olevan sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Seta toivoo, että 5§ perusteluihin lisätään, että pykäläteksti ”koulutusta ja opetusta annettaessa on huolehdittava, että opetus, tutkimus, ja oppiaineisto edistävät sukupuolten tasa-arvoa ja ennalta ehkäisevät osaltaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää” tarkoittaa myös sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon huomioon ottamista opetuksessa, tutkimuksessa ja oppiaineistossa.

Seta ehdottaa, että 5a§ perusteluihin lisätään hallituksen esitystä laajemmin tekstiä sukupuolinormien merkityksestä koulussa/oppilaitoksissa ja siitä, millaisia keinoja tasa-arvosuunnittelussa voi käyttää sukupuolen moninaisuuden huomioimiseksi. Tekstiehdotus alla.

Suuri osa sukupuoleltaan moninaisista lapsista ja -nuorista kokee pitkäkestoista koulukiusaamista, joka traumatisoi heitä. Sukupuolivähemmistöön kuuluvan nuoren voi olla vaikea pukea kokemuksensa sanoiksi, jos hänelle tarjotaan sukupuolista vain sellaista kuvaa, jossa kaikki ihmiset syntyvät miehiksi ja naisiksi, joilla on tietynlaiset ja pysyvät kehot, identiteetit ja sosiaaliset roolit. Toimimalla ennaltaehkäisevästi muun muassa tasa-arvosuunnittelun keinoin koulu voi puuttua muun muassa sukupuoliperustaiseen väkivaltaan, joka kohdistuu erilaiseen sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.

Sukupuoleltaan moninaiset lapset ja nuoret hyötyvät koulussa jaettavasta sukupuolen moninaisuutta ja sukupuoleltaan moninaisen nuoren kehitystä koskevasta asiallisesta tiedosta. Sukupuolivähemmistönuorella ja hänen lähipiirillään on oikeus saada tietoa sukupuolen moninaisuudesta. Lähipiiriin kuuluvat huoltajien lisäksi mm. koulutoverit, ystävät ja koulun henkilökunta. Läheisten on saatava tietoa, jotta he voisivat tukea nuorta ja ymmärtää hänen kokemuksiaan. Oikea-aikaisen tiedon tarjoaminen lapselle ja hänen lähipiirilleen poistaa turhaa ahdistuneisuutta ja auttaa nuorta kasvamaan omaksi itsekseen. Koulun ja oppilaitosten tulee tarjota perustieto sukupuolen moninaisuudesta kaikille oppilaille, ei vain niille, jotka itse tai heidän vanhempansa ovat sukupuoleltaan moninaisia.

Lapsen oikeuksiin kuuluu, että lapsen mielipidettä kuullaan häntä koskevissa asioissa. Sukupuoleltaan moninaisten lasten ja nuorten kohdalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lapsen itsemääräämisoikeutta siihen, mitä nimeä lapsesta käytetään koulussa, mihin liikuntaryhmiin hän osallistuu ja missä vessassa hän voi käydä. Hyvät käytännöt lasten ja nuorten kuulemisessa voidaan kirjata tasa-arvosuunnitelmaan.

Lopuksi

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistuksen myötä viranomaisille, mukaan lukien valvontaviranomaiset, on osoitettava lisärahoitusta lakiuudistuksen tehokkaaksi toimeenpanemiseksi. Tasa-arvolain uudistus, jolla tuodaan lain piiriin uusia syrjintäperusteita, on tärkeää huomioida tasa-arvovaltuutetun resursseissa.

Sukupuoli-identiteetti ja ilmaisu on syytä ottaa eksplisiittisesti mukaan tasa-arvolain lisäksi kaikkiin muihin sellaisiin lakeihin, joilla pyritään parantamaan syrjintäsuojaa. Tällaisia ovat erityisesti palvelussuhdelait ja rikoslaki. Hallintovaliokunta on mietinnössään ulkomaalaislain muuttamisesta (HaVM 7/2014 vp) esittänyt hallituksen esityksen (HE 9/2014) mukaisesti sukupuoli-identiteetin kirjaamista ulkomaalaislakiin (87b§).

Transihmisten ihmisoikeuksien ja syrjimättömyyden toteutumiseen vaikuttaa myös usea muu laki, joiden varjolla tehtyihin oikeusloukkauksiin tasa-arvolaki ei todennäköisesti pysty puuttumaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sukupuolen vahvistamista koskeva laki eli niin kutsuttu translaki, joka on parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän käsittelyssä. Seta toivoo, että tasa-arvolain uudistus viitoittaa tietä sille, että transihmisten, intersukupuolisten henkilöiden ja muiden sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi toimeenpannaan kiireellisesti myös muita tarpeellisia lakiuudistuksia.

Helsingissä 22.4.2014

Aija Salo
pääsihteeri

 

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design