Kansalaisaloite äitiyslaista on tänään käsittelyssä eduskunnassa. Äitiyslaki-kansalaisaloite tavoittelee tilannetta, jossa lapsi ei jää juridisesti orvoksi, jos hänet synnyttänyt vanhempi menehtyy, vaan hänellä on toinen juridinen vanhempi turvanaan.
“Nykyinen lainsäädäntö luo tilanteita, jotka eivät ole kenenkään edun mukaisia. Ei lapsen, jolla ei ole oikeutta toiseen vanhempaansa eikä vanhemman, joka joutuu selvittämään suhdettaan lapseen jo muutenkin raskaalla hetkellä”, sanoi Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.
“Yhteiskunnassamme lasten etua vaalitaan muun muassa tukemalla vanhemmuutta monin eri keinoin. On nurinkurista, että osan vanhemmuuden tiellä on byrokraattisia hidasteita, jotka asettavat lapsen turvattomaan tilanteeseen”, Tarjamo jatkoi.
Aloitteen virellepanija Maria-Kaisa Aula nosti esiin YK:n lasten oikeuksien sopimuksen.
“Äitiyslaki-aloitteessa on ajateltu lapsen oikeutta perheeseen ja alkuperän tuntemiseen. Lakialoite edistää lapsen oikeutta tuntea alkuperänsä ja lapsen oikeutta molempiin vanhempiin”, Aula sanoi.
“Äitiyslakia tarvitaan, koska äitiyslain vaikutukset ulottuvat yksityiselämän piiristä laajalti yhteiskuntaan. Lainsäädännön tasa-arvoistamisessa kyse on sen tunnustamisesta, ettei syrjintää, välillistä tai välitöntä, sallita Suomessa missään muodossa”, sanoi Amnestyn Pia Puu Oksanen.
Inhimillisten säästöjen puolesta
Äitiyslain säätämisen jälkeen voidaan luopua turhasta ja raskaasta perheen sisäisestä adoptiosta selkeissä tilanteissa. Tämä säästää työaikaa ja rahaa, yli 140 000 euroa vuodessa.
“Äitiyslaissa on kyse siitä prosessista, jonka kautta lapsen juridinen vanhemmuus todetaan. Nykyisin sisäisen adoption prosessi vaihtelee riippuen siitä, missä ihminen asuu ja mitkä ovat paikallisten viranomaisten valmiudet hoitaa sateenkaariperheiden asioita”, Tarjamo kertoo.
Perheen sisäinen adoptio edellyttää kaikissa tapauksissa adoptioneuvontaa, jonka aikana saatetaan selvittää vanhempien suhdetta ja vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Joissain paikoissa tapaamisia voi olla useampia ja sisältää jopa kotikäynnin. Näin siis tilanteissa, joissa molemmat vanhemmat ovat yhdessä alusta alkaen halunneet ja saaneet lapsen ja hoivanneet lasta syntymästä alkaen. Setan mukaan tästä prosessista luopuminen vapauttaisi sosiaalivirastojen resursseja muuhun työhön.
“Sisäisen adoption, hedelmöityslain ja avioliittolain yhteydessä on jo todettu, että samaa sukupuolta olevien parien vanhemmuudelle ei ole minkäänlaisia esteitä eikä seksuaalinen suuntautuminen vaikuta ihmisen kykyyn olla hyvä vanhempi. Nyt onkin kysymys siitä, miten vanhemmuus turvataan käytännössä, ilman että ihmisiä asetetaan eriarvoiseen asemaan heidän seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen perusteella tai sen mukaan, minkälainen on syntyvän lapsen vanhempien parisuhde.”
Uusi avioliittolaki ei selkeytä sateenkaariperheiden juridista asemaa
Tasa-arvoinen avioliittolaki on merkittävä askel yhdenvertaisuuden tiellä, mutta sen muutos ei kuitenkaan juridisesti paranna sateenkaariperheiden asemaa. Äitiyslaki ei yksistään riitä kaikkien perhelainsäädännössä olevien ongelmien ratkaisuun, mutta sillä voidaan nopealla ja helpolla tapaa selkeyttää osan sateenkaariperheiden tilannetta.
“Nyt eduskunnalla on mahdollista purkaa tarpeettomia normeja, vahvistaa perheiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä edistää lapsen oikeuksia”, Kerttu Tarjamo sanoo.
Äitiyslaista lyhyesti
- Ei estä kenenkään isyyden vahvistamista, koska lakia sovelletaan ainoastaan hedelmöityshoitotilanteissa, joissa ei ole olemassa ketään, joka voitaisiin teoriassakaan vahvistaa isäksi.
- Edistää naisparin perheeseen syntyvän lapsen oikeusturvaa, esimerkiksi vanhemman kuoleman tai vanhempien eron varalta.
- Esitys valmisteltu huolellisesti oikeusministeriössä ja valmistelussa otettu täysimittaisesti huomioon uuden isyyslain sisältö. Esitys sisältää myös kaikki tarvittavat muutokset liitelakeihin.
- Karsii hallintoa ja säästää yhteiskunnan resursseja, koska kallis ja työteliäs adoptioprosessi korjautuu sujuvalla tunnustamisen prosessilla.