Etenen ja Kätilöliiton kannanottojen ja Lapsiasiavaltuutetun pyöreän pöydän keskustelun jälkeen on aika pysähtyä pohtimaan, miten nyt ja tulevaisuudessa mahdollistamme intersukupuolisen tilan kanssa syntyneiden lasten kasvua ja onnellisuutta.
Enää ei viestitetä pienelle lapselle automatkalla sairaalasta kotiin, että tästä leikkauksesta ei sitten kannata toisille puhua. Lapsi ei enää jää yksin hämmennyksen kanssa ja halussaan suojella vanhempia pahalta mieleltä. Yhteiskuntana pystymme parempaan.
Intersukupuoliset ovat jo kymmeniä vuosia järjestöjensä kautta vaatineet, että vanhempien hätää ei saa hoitaa kirurgialla, tukea tulee olla enemmän tarjolla perheille, salailu on korvattava rehellisyydellä ja on lakkautettava hoitomuodot, joilla intersukupuoliset ihmiset pakotetaan heiltä kysymättä mukautumaan fyysisesti kulttuuriseen ihanteeseen sukupuolinormeista. Tällä hetkellä OII vaatii ihmisoikeuksien, kehollisen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden kunnioitusta sekä intersukupuolisuuden medikalisoinnin lopettamista.
Jos kuuntelemme intersukupuolisia, tavoite on selvillä. Kyse ei ole siitä, mitä tehdä, vaan miten. Tässä visiota siitä:
Lapsen syntyessä henkilökunta osaa suhtautua tilanteeseen luontevasti, koska terveysalalla on koulutettu intersukupuolisuudesta. Koulutuksia ei ole suunnattu vain motivoituneille, vaan myös moninaisuuden teemaa pakoileville työntekijöille; ammatilliseen osaamiseen kuuluu sukupuolen moninaisuuden kohtaaminen.
Kätilöt ihastelevat vastasyntynyttä ja kertovat, että lapsi on terve ja lapsen fyysinen sukupuoli on kehittynyt yksilöllisellä tavalla. Lapsella on niin ainutkertaisia piirteitä, että joudumme pohtimaan, tuleeko lapsen viralliseksi sukupuoleksi tyttö vai poika. Lapselle yritetään valita sukupuoli, jonka hän todennäköisimmin kokisi omakseen. Varmuudella lapsen sukupuoli selviää samassa iässä kuin lapsilla yleensä, eli noin 3-vuotiaana lapsi osaa kertoa, onko hän tyttö tai poika tai tulee esiin lapsen muunlaista sukupuolen kokemusta.
Vanhemmille viestitetään, että he voivat kasvattaa lastaan haluamallaan tavalla. Lapsesta voi nauttia ja lasta voi hoitaa tavalliseen tapaan. Vanhemmat päättävät, minkä verran he tahtovat lapsensa kasvun aikana suojata lapsen yksityisyyttä ja minkä verran auttaa lastaan avoimuuden avulla. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus emotionaaliseen tukeen, tietoon, selkeisiin vastauksiin nyt ja myöhemmin. Vanhemmille on tarjolla vertaistukea videoilla ja opaskirja intersukupuolisen tilan kanssa syntyneen lapsen kasvusta. Vanhemmille ja lapsille tarjotaan voimauttavaa vertaistukea. Lasten ryhmässä saa jakaa omia kokemuksia ja oppii intersukupuolisuudesta kautta historian ja eri kulttuureissa. Ei olla ongelmakeskeisiä, vaan opitaan esimerkiksi miten joillakin ihmisillä on harvinaisen kaunis lauluääni intersukupuolisen tilan seurauksena. Tarvittaessa lapsen ja perheen prosessiin on sensitiivistä perheterapiaa tai muuta tukea saatavilla.
Lapsella on oikeus omaan kehoonsa sellaisena, kuin se on, ja itselleen luontaiseen hormonitoimintaan. Jos vanhemmat uskovat, että lasta auttaisi varhainen kosmeettinen kirurgia, heille kerrotaan, ettei näitä hoitomuotoja enää nykyisin käytetä. Ne voivat vahingoittaa lasta. Annetaan lääketieteellistä hoitoa, mikäli lapsella on kehon toiminnallisuuteen ja terveyteen liittyviä ongelmia, jotka täytyy lapsena korjata. Tutkimuksen tai hoidon syy kerrotaan lapselle ymmärrettävällä tavalla. Lasta suojelee rehellisyys, ei asioiden hämärtäminen.
Sukupuolta ei ”normalisoida”, koska intersukupuolisen lapsen sukupuoli on normaali. Ihmiskehon anatomian ja hormonitoiminnan vaihtelu on normaalia. Lapsen sukupuoli-identiteetti on tavallisesti tyttö tai poika, joskus intersukupuolinen tai jokin muu.
Koska lapsen keho tai kehitys eroaa normista, lapsen kehoidentiteettiä tuetaan. Lapselle viestitetään, että hänellä on kaunis, osaava, vahva, terve keho ja omanlaisensa, kuten kaikkien ihmisten kehot eroavat hieman toinen toisistaan. Jutellaan siitä, mitä kaikkea ihmeellistä lapsen keho osaa, kuten parantaa itseään, nukahtaa, herätä, kasvaa. Valmistellaan lasta puberteettimuutoksiin ja millaista hänen kehityksensä ehkä tulee olemaan. Jos lapsi suree kehityksen eriaikaisuutta tai oman kehon erityispiirteitä tai hänellä on erilaisuuden kokemuksia, tarjotaan tukea.
Annetaan lapsen ja nuoren itse päättää hoidoista, jotka vaikuttavat kehon muotoon. Voidaan vahvistaa naistyyppisyyttä tai miestyyppisyyttä tai androgyniaa, jos tämä on lapsen identiteetin mukaista lääketieteen avulla murrosiässä tai aikuisuudessa lapsen ja nuoren omaa rytmiä kunnioittaen. Jos tytöllä ei esimerkiksi ole vaginaa, hän saa itse päättää, tahtooko sellaisen ja onko leikkauksen aika nuoruudessa vai vasta aikuisuudessa. Osataan hyödyntää moniammatillisuutta tuessa, esimerkiksi seksuaaliterapeutti voi olla sopiva henkilö keskustelemaan nuoren toiveista ja huolista liittyen seksuaalisuuteen ja hoitovalintoihin. Ammatillinen tuki voi tarjota vastapainoa myös sosiaaliselle ryhmäpaineelle ja ikätoverivertailulle.
Ennen kaikkea meidän tulee oppia luottamaan intersukupuolisen tilan kanssa syntyneisiin lapsiin, nuoriin, aikuisiin ja heidän perheisiinsä. Lapsille kehittyy omia näkemyksiä ja tuntemuksia ja he voivat niitä kommunikoida; vanhemmat löytävät tavat puhua lapselleen ja huomioida tämän tilannetta. Koko perheen kasvuprosessissa lapsi opettaa vanhempiaan ja vanhemmat opettavat meitä muita luontevuuteen intersukupuolisuuden kohtaamisessa. Tähän tarvitaan turvallinen tila, myönteisyyttä, vastaanottavuutta ja avoimuutta, jota meistä jokainen voi omalta osaltaan rakentaa.
Transtukipisteellä on kokoontuu vanhempien vertaistukiryhmä sekä pienten lasten ja kouluikäisten leikkiryhmä, kun lapsen sukupuolen kehitys on herättänyt vanhemmissa kysymyksiä. Ryhmään ovat tervetulleita intersukupuolisen tilan kanssa syntyneet lapset vanhempineen! Ryhmässä kunnioitetaan perheiden tekemiä ratkaisuja ja annetaan ja saadaan vertaistukea.
Maarit Huuska
Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä