Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten toiveet oman elämänsä ja tulevaisuutensa suhteen ovat usein hyvin tavallisia. Nuoret tavoittelevat työtä, jossa he viihtyvät, rakastavia ihmissuhteita, ja usein he myös haaveilevat perheestä ja omista lapsista tulevaisuudessa. Nuorten toivoman tavallisuuden esteenä ovat kuitenkin syrjivät rakenteet. Yhdenvertaisuuden toteutumista estävät niin sateenkaari-ihmisten näkymättömyys yhteiskunnassa kuin esimerkiksi sateenkaariperheitä epätasa-arvoisesti kohteleva lainsäädäntö.
Sateenkaarinuorten kokemuksista kerrotaan Nuorisotutkimusseuran ja Setan Hyvinvoiva sateenkaarinuori -hankkeen laadullisen osan julkaisussa, Riikka Taavetin kirjoittamassa verkkokirjassa Olis siistiä, jos ei tarvis määritellä – kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus. Kirjasta laadittu tiivistelmä sisältää myös tutkimusperustaisia toimenpide-ehdotuksia sateenkaarinuorten aseman parantamiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Pahimmillaan salailu etäännyttää nuoren perheestään. Jos nuori kokee, ettei voi edes kotona ja omassa lähipiirissään olla oma itsensä, salailu jatkuu helposti muussa elämässä. Myös nuorten vanhemmat kaipaisivat tukea lastensa seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen kokemuksen tai ilmaisun hyväksymisessä. Tämän kaltaista perheille tarjottavaa tukea on tarjolla varsin niukasti, ja monesti nuoret joutuvat itse auttamaan omia vanhempiaan vaikeiden tunteiden käsittelyssä.
Sateenkaarinuorilla on kokemuksia sekä näkymättömyydestä että suoranaisesta syrjinnästä. Näiden kokemusten vuoksi nuoret kaipaavat arjessaan lisää turvallisia tiloja sekä paikkoja tavata toisia sateenkaarinuoria. Sateenkaarinuorten kokemukset jäävät piiloon koulujen opetuksessa. Monissa palveluissa nuoret taas saattavat salata syrjinnän pelossa oman seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuolen kokemuksensa. Vaikka kokemukset syrjinnästä ovat yleisiä, valitettavan harvalla nuorella on kokemusta siitä, että syrjintään olisi puututtu. Siksi pienetkin tuenilmaukset ja nuorille tärkeiden aikuisten kannustus saattavat vaikuttaa merkittävästi nuorten kokemuksiin.
Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimushanke luo monipuolisilla aineistoilla kattavan kuvan aiemmin vain vähän tutkitusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten elämästä. Tutkimus perustuu vuonna 2013 toteutetun laajan kyselytutkimuksen avovastausten analyysiin, kaikenikäisille kirjoittajille suunnatun muistitietokeruun nuorten vastaajien kirjoituksiin sekä nuorten vertaistutkijaryhmien työskentelyyn. Vertaistutkijaryhmissä nuoret käsittelivät vapaaehtoisten vetäjien johdolla kyselytutkimuksen vastauksia sekä omia kokemuksiaan. Ryhmien työn tuloksina syntyi videoita, muistioita, piirroksia ja keskusteluäänitteitä. Näitä tuotoksia nähdään ja kuullaan myös nyt julkaistavassa verkkokirjassa.
Tutkimus julkaistaan 29.1. kello 11–13 eduskunnan Kansalaisinfossa järjestettävässä keskustelutilaisuudessa, jonka aiheena ovat erityisesti sateenkaarinuoret koulussa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tilaisuutta on mahdollista seurata myös suoratoistona ja taltioituna jälkikäteen verkon kautta.
> Julkaisutilaisuuden tallenne
Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella osana hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoa.
Tutkimus:
Riikka Taavetti: Olis siistiä, jos ei tarvis määritellä – kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus (2015). ISBN 978-952-5994-69-8. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisuja 81, Seta-julkaisuja 25.
Julkaisun tiivistelmä ja tutkimukseen perustuvat toimenpide-ehdotukset ovat painettuna versiona tilattavissa Nuorisotutkimusverkoston verkkokaupasta 29.1. alkaen ja saatavilla myös verkosta.
Haastattelut:
Riikka Taavetti
tutkija, Nuorisotutkimusseura
riikka.taavetti[at]nuorisotutkimus.fi
puh. 040 702 3917
Lotte Heikkinen
nuorisotyön koordinaattori, Seta
lotte.heikkinen[at]seta.fi
puh. 044 301 3020
Suomalaisia sateenkaarinuoria eri puolilta Suomea voi tavoittaa Lotte Heikkisen kautta.
Julkaisijat:
Seta on valtakunnallinen ihmisoikeusjärjestö, joka on perustettu vuonna 1974. Setalla on 23 jäsenjärjestöä eri puolilla Suomea. Setan tavoitteena on, että kaikki voisivat elää yhdenvertaisina riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta.
Nuorisotutkimusseura ry on tieteellinen seura, joka edistää nuorisotutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti. Nuorisotutkimusverkosto on seuran osana toimiva tutkijayhteisö, joka tuottaa monitieteistä akateemista tutkimusta sekä vaikuttaa tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan ja nuorisotyön kehittämiseen. Nuorisotutkimusseuran julkaisusarjassa julkaistaan niin akateemista kuin soveltavaakin tutkimusta sekä yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Nuorisotutkimus-lehteä.