Seta, Trans ry, Trasek, Transfeminiinit sekä Translasten ja -nuorten perheet toteuttavat vuoden 2026 aikana yhteisen Olin translapsi -kampanjan, joka nostaa esiin translasten ja -nuorten kokemuksia sekä vaatii päättäjiltä toimia heidän oikeuksiensa ja hyvinvointinsa turvaamiseksi.

Kampanjan taustalla on huoli siitä, että translasten ja -nuorten oikeudet ja olemassaolo joutuvat yhä useammin julkisen kiistelyn kohteeksi. Samalla tutkimustieto osoittaa, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kohtaavat muita enemmän kiusaamista ja ahdistuneisuutta.

“Translasten turvallisuus ja suojelu ovat tässä ajassa yhä tärkeämpiä. Terveydenhuollon temppuradat, haasteet niin koulussa kuin harrastusryhmien löytymisessä sekä muiden ihmisten lapsen identiteettiä loukkaava toiminta murentavat sitä turvaa ja luottamusta, jota yritämme lapsillemme rakentaa”, painottaa Translasten ja -nuorten perheet ry:n puheenjohtaja Suvi.

Vuoden 2025 Kouluterveyskyselyn mukaan sukupuolivähemmistöihin kuuluu 5 % perusopetuksen 4.–5.-luokkalaisista ja 4 % 8.–9.-luokkalaisista. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista 8.–9.-luokkalaisista 22 % kertoi joutuneensa koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa. Muilla nuorilla vastaava osuus oli 7–8 %.

Vain 36 % sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista luottaa saavansa apua silloin, kun sitä tarvitsee.

“Translapset ja -nuoret eivät koe tulevansa nähdyksi, kuulluksi tai kohdatuksi omana itsenään. He tarvitsevat akuutisti ympärilleen turvallisia aikuisia, tietoa sukupuolen moninaisuudesta ja mahdollisuuden sanoittaa itseään ilman vähättelyä tai painostusta”, sanoo Setan nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija Teija Ryhtä.

Translasten hyvinvointiin vaikuttavat voimakkaasti ympäristön asenteet ja mahdollisuus saada tukea. Kun lapsi saa elää omana itsenään ja tulee kohdatuksi kunnioittavasti, hyvinvointierot kuitenkin kaventuvat tutkimuksen mukaan merkittävästi.

“Haluamme lapsillemme turvallisen lapsuuden ja nuoruuden, emme mitään ylimääräistä. Vaadimme rauhaa elää lapsen ja nuoren omaa elämää ilman, että sitä pitää jatkuvasti perustella ympärillä oleville”, Translasten ja -nuorten perheistä todetaan.

Transaikuiset kertovat omasta lapsuudestaan

Osana koko vuoden kestävää kampanjaa järjestöt julkaisevat syyskuun aikana transaikuisten kirjoittamia lapsuustarinoita ja haastatteluvideoita. Tarinoiden kautta tuodaan näkyväksi, millaista on kasvaa yhteiskunnassa, jossa oma sukupuoli jää usein vaille tunnustusta ja ymmärrystä.

Kampanjaan osallistuvat tarinoillaan Alex, Tito, Juulia, Emil ja Camilla sekä Vikke, Remi, Zia, Viljami, Outa ja Peksu. He kertovat lapsuutensa ja nuoruutensa näkökulmasta muun muassa nähdyksi tulemisen merkityksestä, tuen puutteesta ja sen saamisesta, identiteetin etsimisestä sekä siitä, miten ympäristön suhtautuminen on vaikuttanut heidän hyvinvointiinsa.

“En ole suunnitellut elämää 18 ikävuoden jälkeen. En tiedä mitä tekisin työkseni. Täytyisi vain opiskella ja kouluttautua. Kuitenkin hoitojen pitkittyminen on saattanut minut kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Dysforia on suurin syy sille, että elämä on haastavaa”, kertoo Vikke omassa tarinassaan.

Järjestöt ovat tarjonneet myös medialle mahdollisuuden haastatella transaikuisia eri puolilta Suomea. Transaikuisten haastatteluja ovat julkaisseet muun muassa Keskisuomalainen, Aamuposti ja Helsingin Uutiset.

“Äiti sanoi, että rakastan sinua sellaisena kuin olet. Isä totesi, että okei. Hän kysyi uteliaisuudesta ja halusta auttaa, että mitä tämä sitten tarkoittaa”, Pihla kertoo ulostulostaan muunsukupuolisena Helsingin Uutisten haastattelussa.

Tarinoita pääsee kuulemaan ja lukemaan kampanjasivuilla ja järjestöjen sosiaalisen median kanavissa syyskuun aikana.

Ikärajaa alas, vaaditaan vetoomuksessa

Sukupuolimerkinnän muuttamista säätelevä, niin kutsuttu translaki, uudistui vuonna 2023, mutta uudistus jäi puolitiehen alaikäisten oikeuksien osalta. Suomessa vain täysi-ikäinen voi hakea sukupuolimerkinnän muuttamista väestörekisteriin, vaikka väärästä sukupuolimerkinnästä johtuvat arjen hankaluudet koskettavat myös alaikäisiä. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa muutokselle on asetettu ehdoton 18 vuoden ikäraja.

Translain uudistuksen yhteydessä useat lapsen oikeuksien ja yhdenvertaisuuden asiantuntijat pitivät tilannetta ongelmallisena lapsen oikeuksien näkökulmasta. Myös lapsiasiavaltuutettu on lausunut, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen tulisi mahdollistaa alaikäisille. Translain hyväksyessään eduskunta hyväksyi myös ponnen, että valtioneuvosto jatkaa arviointia ja säädösvalmistelua alaikäisten oikeuksien toteutumisen osalta.

Järjestöt käynnistivät keväällä osana kampanjaa vetoomuksen, jolla vauhditetaan juridisen sukupuolen vahvistamisen 18 vuoden ikärajan laskemista. Vetoomus on suunnattu eduskuntavaaleihin valmistautuville puolueille ja tuleville hallitusohjelmaneuvottelijoille, jotta lapsen oikeuksin ja edun kannalta tärkeä lakimuutos sisällytettäisiin seuraavaan hallitusohjelmaan.

Tähän mennessä vetoomuksen on allekirjoittanut jo 2 560 ihmistä. Vetoomuksen voi allekirjoittaa Setan verkkosivuilla täällä.

Lisätietoa:

Eliisa Alatalo
viestinnän asiantuntija, Seta ry
eliisa.alatalo@seta.fi
050 572 3259

Trans ry: info@transry.fi

Trasek: hallitus@trasek.fi

Translasten ja -nuorten perheet: puheenjohtaja@transperheet.fi

Transfeminiinit: tanja@transfeminiinit.fi