Sukupuolen juridista vahvistamista koskevat lait uudistuvat Ruotsissa ja Saksassa. Suomessa uusi laki sukupuolen vahvistamisesta on ollut voimassa reilun vuoden.

Edit 23.4. korjattu Saksan lain yksityiskohtia.

Saksan parlamentti hyväksyi 12.4. edistyksellisen itsemääräämislain, joka mahdollistaa transsukupuolisille ja ei-binäärisille sukupuolimerkinnän korjaamisen virallisiin tietoihin ja asiakirjoihin omalla ilmoituksella.

Saksassa juridisia sukupuolikategorioita ovat nainen ja mies sekä kolmas määrittämätön kategoria (divers). Sukupuolen merkinnän muutosten lukumäärälle ei ole rajoituksia. Juridinen sukupuoli (tai nimi) voidaan muuttaa uudelleen vuoden kuluttua edellisen ilmoituksen jättämisestä. Laki tulee voimaan vielä kuluvan vuoden aikana.

Saksassa itsemäärämislaki korvaa syrjivän “transseksuaalilain”, joka tuli voimaan jo vuonna 1981 ja jota on jo useaan otteeseen osittain pidetty perustuslain vastaisena liittovaltion perustuslakituomioistuimen toimesta. Oikeutta määrätä omasta kehosta ja terveydestä on tähän asti loukattu ja vaikeutettu sukupuolen oikeudellista tunnustamista vaatimalla kahta asiantuntijalausuntoa ja oikeuden päätös.

Yhä useammat maat ovat poistaneet lääketieteellisen prosessin sukupuolen juridisesta vahvistamisesta. Muun muassa Suomessa sekä Argentiinassa, Belgiassa, Tanskassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Maltalla, Norjassa, Portugalissa, Espanjassa ja Uruguayssa on yksinkertaisia hallinnollisia menettelyjä sukupuolen oikeudelliseen tunnustamiseen perustuen itsemääräämisoikeuteen.

Ruotsin laki ei perustu itsemääräämisoikeuteen

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi uuden translain keskiviikkona 17.4. Lain kokonaisuudistus kesti Ruotsissa lähes 17 vuotta ja uudistusta vastustettiin kiivaasti vielä viimeisen käsittelyn aikana. Sterilisaatiovaatimus poistui laista vuonna 2013, ja 2018 Ruotsi alkoi maksaa korvauksia transihmisille, jotka pakotettiin sterilisaatioon heidän korjatessaan sukupuolensa.

Setan sisarjärjestö RFSL:n mukaan laki helpottaa juridisen sukupuolen korjaamista ja on tarpeellinen uudistus, muttei se takaa itsemääräämisoikeutta sukupuoleen eikä täytä suosituksia. Sukupuolen juridisen vahvistamisen prosessin tulisi Euroopan neuvoston mininisterikomitean suosituksen mukaan olla ”nopea, läpinäkyvä ja saavutettava”.

Ruotsin laissa vaatimukset lääketieteellisistä tutkimuksista juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona vähenevät mutta eivät poistuneet kokonaan. Laki astuu Ruotsissa voimaan 1.7.2025.

RFSL:n mukaan sukupuolen juridinen vahvistaminen on nykyisillään kestänyt viidestä kahdeksaan vuotta. Järjestö odottaa uuden lain lyhentävän aikaa merkittävästi ja tuovan helpotusta siihen, ettei transihmisten elämä enää pysähdy heidän odottaessaan sukupuolen juridista vahvistamista. RFSL:n mukaan hoitojonojen sukupuolta vahvistaviin hoitoihin pitäisi myös lyhentyä, koska transpoliklinikoiden hallinnollinen taakka vähenee.

Alaikäiset huomioidaan sekä Saksassa että Ruotsissa

Ruotsissa mahdollisuus sukupuolen juridiseen vahvistamiseen laski 18 vuodesta 16 vuoteen. Saksassa juridisen sukupuolen vahvistamisen ikäraja asetettiin 14 ikävuoteen. 14-17-vuotiaat voivat tehdä itse ilmoituksen juridisen sukupuolensa vahvistamisesta (ja etunimien muuttamisesta) huoltajien luvalla tai oikeuden päätöksellä. Vanhemmat voivat tehdä ilmoituksen sukupuolen juridisesta vahvistamisesta 5-14-vuotiaalle lapselleen, mutta eivät ilman lapsen suostumusta.

Saksassa kaikkien alaikäisten kohdalla kuitenkin edellytetään, että lapsi ja vanhemmat käyvät ennakkoneuvonnassa. Tämä on herättänyt kysymyksiä lapsen oikeuksien toteutumisesta. Lain yhteydessä ei ratkaistu sitä, miten niiden lasten oikeudet toteutuvat, joiden huoltajat eivät suostu sukupuolen juridiseen vahvistamiseen. Lakia on kritisoitu myös siitä, että se korostaa virheellisesti itsemääräämisoikeuden väärinkäyttöä nimen ja henkilötunnuksen yhteensovittamisessa.

“On hienoa, että Euroopassa vahvistuu itsemääräämisoikeus sukupuoleen ja lapsen oikeudet. Vasta uudistettu Suomen laki tulee valitettavasti kaukana jäljessä lapsen oikeuksien osalta. Muistutamme, että hyväksyessään viime vuoden alussa uuden translain, eduskunta edellytti mietinnössään, että valtioneuvosto jatkaa säädösmuutosten arviointia ja valmistelua alaikäisten itsemääräämisoikeuden osalta”, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.