Setan tuore opas Sateenkaari oppilaitoksessa tarjoaa tietoa, miten tehdä kouluista sateenkaarilapsille ja -nuorille turvallisempia ja kehittää toimintakulttuuria sateenkaarisensitiiviseen suuntaan.

Koulu on tärkeä elinympäristö ja kaikki siellä syntyvät kokemukset vaikuttavat ratkaisevasti kasvuun ja hyvinvointiin. Jokainen oppilas on ansainnut turvallisen koulutien riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolen ilmaisusta tai sukupuoli-identiteetistä tai kehon piirteistä.

Tuoreen Unicefin 13-18-vuotiaille tehdyn kyselyn mukaan joka kolmas nuori Suomessa kokee, ettei voi olla koulussa vapaasti oma itsensä ja Monet kokevat, etteivät opettajat ja muut aikuiset ymmärrä heidän moninaisuuttaan tai erilaisia taustojaan tarpeeksi hyvin. Lähes 40 % vastanneista kokee, että koulussa joutuu pelkäämään syrjintää tai kiusaamista.

Tutkimuksen mukaan sateenkaarinuoret voivat huonommin kuin enemmistönuoret ja tarvitsevat siksi tukea, suojelua ja kohdennettuja palveluita. Jopa 70 % sateenkaarinuorista on kokenut ahdistelua ja syrjintää ja joka neljäs sateenkaarinuori tunsi itsensä yksinäiseksi.

Joka kolmas taas kokee koulu-uupumusta ja joka neljäs kokee, ettei ole tärkeä osa kouluyhteisöä. Osallisuuden kokemukset ovat sateenkaarinuorilla huomattavasti vähäisempiä. Näihin haasteisiin Sateenkaari oppilaitoksessa -opas vastaa.

Oppaassa on hyödynnetty sekä sateenkaarinuorten kokemusperäistä tietoa että tietoja ja tuloksia sateenkaarinuoria koskevista kyselyistä ja tutkimuksista. Oppaan tavoitteena on auttaa koulun henkilökuntaa luomaan oppimisympäristö, jossa myös sateenkaarinuoret voivat keskittyä oppimiseen.

“Ennen kaikkea opettajan on mahdollisuus luoda maailma, jossa peiliin katsoessaan jokainen lapsi ja nuori näkee oman arvokkaan itsensä”, oppaan kirjoittanut Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen toteaa.

Millainen on sateenkaarimyönteinen koulu?

Tamperelainen sateenkaarinuori Eliana, 16, toivoo, että sateenkaarisensitiivinen koulu ilmaisisi avoimesti olevansa turvallisempi tila sekä oppilaille että työntekijöille. Hän itse opiskelee parhaillaan Tampereen yhteiskoulun lukiossa, jota pitää itselleen turvallisena ja sateenkaarinuoret huomioivana ympäristönä. Sateenkaarisensitiivisessä koulussa nuorten itsemäärittely- ja itsemäärittelemättömyysoikeutta kunnioitetaan ja kiusaamiseen ja syrjintään puututaan oikein.

“Kaikista oppilaista tulee käyttää heidän itse toivomaansa nimeä ja kieltentunneilla heidän itsensä määrittelemiä pronomineja. Ketään ei saa pakottaa tai painostaa tulemaan kaapista ulos vaatimalla perusteluja siihen, miksi haluaa käyttää eri nimeä kuin koulun tietokannassa”, hän selittää.

Jos taas koti ei ole nuorelle turvallinen paikka käyttää samaa nimeä, tulee nuoren toivetta kunnioittaa, ettei nimeä käytetä vanhempien kuullen.

Tällä viikolla sateenkaarimedia Kehrääjä uutisoi pitkään käynnissä olleesta tulehtuneesta tilanteesta, jossa avoimesti sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori on joutunut kohtaamaan kiusaamista ja asiatonta kohtelua koulussaan usean vuoden ajan, eikä tilanne rakennut edes paikallisen Setan jäsenjärjestön puututtua asiaan. Koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmia pidettiin huolimattomasti laadittuina ja sekä rehtorin että kunnan virkahenkilöiden suhtautuminen asiaan oli epäkunnioittavaa, josta paistoi myös tiedon puutteet.

Elianan mukaan tilanne täytyy ottaa hallintaan, mikäli koulussa esiintyy kiusaamista tai syrjintää oppilaan sateenkaarevuuden takia. Tiedon lisääminen ja asioiden korjaaminen ei saa missään nimessä jäädä sateenkaarevien oppilaiden itsensä harteille.

“Osalliset tulee ottaa keskustelemaan ja todella selittää heille, miksi sateenkaarevuuden johdosta syrjiminen on täysin perusteetonta ja tuhoisaa. Monikaan nuori ei varmasti halua tahallaan satuttaa toista tai ole syntynyt näiden ennakkoluulojen kanssa. Niiden purkaminen ja korjaaminen on varmasti aikaavievää, mutta sateenkaarinuoret huomioivasta koulusta tulee löytyä tietotaitoa ja halua tehdä se”, hän painottaa.

Seta on aiemminkin osoittanut huolensa, että käytännöt ja yhdenvertaisuussuunnittelun taso vaihtelevat kouluittain ja paikkakunnittain paljon eikä sateenkaarinuorilla ole yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen turvallisessa ja kunnioittavassa kouluympäristössä. Yksittäiset opettajat voivat tehdä paljon, mutta tärkeintä on ylätason ohjaus ja sitoutuminen koko koulussa.

“Toivon, että työyhteisössäni on itsestään selvää, että kaikenlainen moninaisuus on rikkaus ja oikeus, ja että erilaiset käytänteet ovat osa jokaisen koulussa työskentelevän työtapaa. Esimerkiksi nuoren pyyntö kutsua itseään tietyllä nimellä kuullaan. Koulun yhteisiä käytänteitä on koottu tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, jonka soisin kaikkien tuntevan”, sanoo Pauliina Penttinen (kuvassa), joka työskentelee erityis-, draama- ja elämänkatsomustiedon opettajana peruskoulussa Vantaalla.

Hänen mukaansa sateenkaarinuoret kohtaavat epäilemättä erityisesti yläkoulussa normipainetta, kiusaamista, epävarmuutta omista tunteista ja tuntemuksista, jotka aiheuttavat myös mielenterveyden haasteita.

“Koulu-uupuminen  ja koulussa käymättömyys lienevät selviä seuraamuksia siitä, jos nuori ei tunne tulevansa hyväksytyksi omana itsenään tai tunne kuuluvansa joukkoon. Itse haluan olla turvallinen ja luotettava aikuinen nuorille ja osoittaa ihan kaikessa arkisessa kohtaamisessa oppilaiden kanssa ‘liputtavani’ tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta.”

Sateenkaarinuoret itse toivovat myös turhia tyttö-poika-jakoja ja sukupuolittuneita oletuksia jätettäväksi historiaan. Nuoret peräänkuuluttavat myös tilaa pohtia ja muuttaa mieltään koskien seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä.

“Ketään ei tule painostaa asettamaan itseään mihinkään lokeroon tai antaa sellaista mielikuvaa, että itsensä määrittely olisi ainoa oikea ja normaali vaihtoehto. Sen sijaan koulun tulisi olla paikka, jossa nuori voi oppia ja löytää erilaisia vaihtoehtoja siihen, mitä voisi olla”, Eliana valottaa.

Eliana myös toivoo, että sateenkaari näkyisi myös konkreettisesti kouluissa.

“Nuorten tulee selvästi nähdä, että koulu on heidän puolellaan eikä heitä vastaan. Esimerkiksi sateenkaariaiheiset tai “safe space” tarrat ovat oiva tapa saada viesti perille”, hän ehdottaa.

Sateenkaari opetuksessa

Turvallisen ja satenkaarisensitiivisen oppimisympäristön lisäksi sateenkaariteemat kuuluvat osaksi opetusta. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden esiin tuominen opetuksessa on koulujen velvollisuus opsin perusteiden mukaisesti. Tähän Setan Opitaan yhdessä -opettajaopas on antanut paljon vinkkejä.

“Sateenkaariteemat näkyvät konkreettisesti opetuksessani erityisesti elämänkatsomustiedon tunneilla, joissa edellä mainitut tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kulkevat läpäisyperiaatteena kaikilla tunneilla ja kaikkien teemojen käsittelyssä”, Pauliina Penttinen kertoo.

Sateenkaariteemat tulevat esille elämäkatsomustiedon jokaisella vuosiluokalla ikätason mukaisesti, esimerkiksi alakoulussa, kun käsitellään erilaisia perheita ja yläkoulussa, kun tunneilla käydään elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja, käsitellään ihmisoikeuksia, yhdenvertaista kohtelua, syrjintää ja vähemmistöjä.

Penttisen viesti oppilaille on, että monimutkaisessa maailmassa tärkeintä on kuunnella ja kuulla moninaisia ääniä, ottaa selvää ja olla valmis tarkastelemaan kriittisesti omaa käyttäytymistä ja puhetapoja.

“Jos jokin asia on vaikkapa häiritsevä tai aiheuttaa hämmennystä, kyse on usein pelosta ja tietämättömyydestä ja silloin asiaa kannattaakin tarkastella yhdessä luotettavassa ympäristössä.”

Penttinen tukeutuu opetuksessaan paljon erilaisten järjestöjen tuottamaan materiaaliin ja pitää sitä laadukkaana.

“Haluan opettajana antaa aidosti äänen niille, jotka ovat sateenkaariteemojen asiantuntijoita enkä esitellä asiaa omasta positiostani”, hän sanoo.

Sateenkaarinuori Eliana kuitenkin muistuttaa, että sateenkaarinuorten itsensä hyödyntäminen opetuksessa vaatii aina luvan.

“Jotkut opettajat ovat valitettavasti käyttäneet sateenkaarinuoria itsejään resurssina opetuksessa sateenkaariasioista. Koulun opettajien puolesta tulisi kuitenkin löytyä tietotaitoa opettaa sateenkaariasioista tai koululle voi kutsua jonkun Setalta. Tietenkin sateenkaarevia oppilaita voi osallistaa opetukseen kokemusasiantuntijoina heidän itsensä sitä halutessaan, mutta sateenkaarevan opetuksen toteutumisen ei tulisi olla kiinni heidän kaapista tulemisestaan tai osallistumisinnokkuudestaan.”

Penttisen omien aineideni opetus on lähtökohdiltaan yhdenvertaisuuteen perustuvaa sekä vaatii opettajalta kykyä luoda turvallinen ympäristö, mutta hän ymmärtää muiden aineiden opettajien haasteet.

“Osalle opettajista sateenkaariteemat voivat olla vieraita tai vaikeasti hahmottuvia. Setan oppaassa tuodaan selkeästi esille tärkeää faktaa, jota esimerkiksi itse yhteisöllisen hyvinvointiryhmän jäsenenä voin tuoda työyhteisössäni esille. Erityisesti pidin pohdintatehtävistä, joita ainakin itse tarvitsen reflektoidessani omaa ajatteluani, tapojani ja opetustani suhteessa sateenkaariteemoihin.”

Lisätietoa

Tilaa maksutta tai lataa Sateenkaari oppilaitoksessa, joka on perusopas sateenkaarevasta yhdenvertaisuudesta ja turvallisemmasta toimintakulttuurista, 2021

Oppaan on kirjoittanut Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen. Painettu opas ilmestyy syyskuussa.